Onko se outoa, jos lapsi ei osaa kunnolla eka luokan jälkeen lukea?
Jos vielä nytkin (parin kk päästähän lukukausi päättyy) lukeminen on hidasta, vaivalloista, epämiellyttävää mongerrusta ja melkein joka sanaan tulee joku virhe.
Ei ole lapsi ehkä lahjakkaimmasta päästä?
Kommentit (13)
lukihäiriöisiksi. Mistä tietää onko kyseessä silkka tyhmyys vai lukihäiriö?
jotkut oppii lukemaan jo ennen koulun alkua toinen vasta 2 luokan lopussa.
Toinen osaa matikan toinen lukemisen. Lapset ovat erilaisia ja oppivat asioita eri tahtiin, olematta "tyhmiä" niinkun joku järkevänä aisian ilmaisi. Lapset kun eivät ole tyhmiä eivätkä viisaita, lapset vaan sisältävät asiat eritahdissa.
Tyhmä on aikuinen joka sanoo lasta tyhmäksi tai jeittää luontoon roskia tai ei välitä lähimmäisistään tuon taivaallista.
Viisas on aikuinen joka osaa ottaa huomioon ihmisten erilaisuutta kunnioittaa toisia ihmisiä ja luontoa.
Tokan luokan keväällä pitäisi osata lukea. Lukutekniikassa voi olla häikkää, kannattaa ottaa yhteyttä koulun erityisopettajaan ja kysyä konsultointia. Meidän koulussa kaikki ekaluokkalaiset, jotka eivät vielä kunnolla lue, käyvät erityisopella tukiopetuksessa.
mutta suuren älykyyden ja hulluuden raja on hiuksen hieno...
Aika moni lukee huonosti ekan luokan jälkeen, mutta harjoituksella paranee. Eli kesällä kannattaa laittaa lapsi lukemaan joka päivä jotain (noin puolituntia kerrallaan riittää, jos on päivittäistä).
Lukeminen on tosi tärkeä taito, joten siihen kannattaa (myös vanhempien) panostaa.
Minä itse opin lukemaan vasta ekan luokan loppupuolella, mutta ihan hyvin olen pärjännyt. Siitä että olen lukenut (ja luen edelleen) paljon on ollut selkeästi hyötyä etenkin työelämässä, mutta muutenkin.
Vanhemmista on loppujen lopuksi aika paljon kiinni, minkälaiset eväät lapsi saa matkaan.
Mä olen kuvitellut, että ykkösen jälkeen pääsee erityisluokalle tai sitten käy ykkösen uusiksi, ellei osaa vähintään jollain tasolla lukea. Ja sehän on lapsenkin etu, kun ei roikoteta ryhmässä mukana väkisin ja sen jälkeen kaikki menee vaan vaikeammaksi, kun toiset menee jo seuraaviin asioihin ja itse tankkaa tavuja vielä.
Tyhmyys on nykyään "eritahtista oppimista". Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ihan sama, mutta ei se perusfakta sieltä taustalta muutu. Toiset vaan on tyhmempiä kuin toiset. Mitäs sitten? Toiset on kauniimpia ja toiset urheilullisempia ja jotkut on musikaallisiakin.
joillekin annetaan saavilla ja joillekin ruokalusikalla? Tarkoitan sitä, että nykyään pitää ajatella niin, että kaikilla on vahvuutensa, mutta kun toisilla niitä vahvuuksia on paljon ja toisilta löytyy hädin tuskin yksi. Me ei olla lahjoiltamme tasa-arvoisia. Hyvä klisee on esimerkiksi se, että toiset on matemaattisia ja toiset kielellisiä. Fakta on vaan, että yleensä ne on samat, jotka pärjää molemmissa. Päälle ne lapset on usein aika liikunnallisia ja jostain syystä osaavat laulaakin vielä. Osaavat toimia ryhmässä ja seuraavat virkeänä ympäristöään. Sitten taas jotkut lapset ei opi mitään teoreettista, ei ole taiteellisia lahjoja, sosiaaliset kyvyt heikot ja asenne elämään passiivinen. Sitä oikein miettii, miksi toisille annetaan niin paljon ja toisille niin vähän...
Lapset ovat yksilöitä. Toiset oppivat hitaammin. Tavoite on tosiaan, että lukeminen olisi suht sujuvaa toisen luokan kevääseen mennessä, koska kolmannella luokalla lukemisen määrä lisääntyy huomattavasti ja mukaan tulee vielä uusi kieli.
Itselläni tällä hetkellä eka luokka ja heistä voi sanoa, että noin 12 oppilasta lukee suht sujuvasti, 5 melko hyvin ja 3 oppilasta tarvitsee vielä aika paljon harjoitusta. Kaikki osaavat kuitenkin jo lukemisen tekniikan ja äänteiden ja tavujen yhdistämisen, nyt vain yritetään saada lukeminen sujuvammaksi. Siihen ei auta muu kuin lukeminen. Eli vanhemmat voivat myös auttaa lasta vaatimalla esim. joka ilta lasta lukemaan 10 min ääneen, kyllä se siitä pikkuhiljaa paranee ja lukeminen nopeutuu.
Terv. ope
eikä käy kieltäminen että lahjakkuudessa on eroja.
Mistä tulee tyhmät ja viisaat aikuiset ja kaikki siltä väliltä. Totta on että tämä kirjo on nähtävillä jo ihan lapsuudessa mutta sitä ei saa ääneen mainita.
Osa lapsista tarvitsee tukitoimia oppimiseen ja onneksi niitä on nykyään saatavilla. Apua pitää itse hakea ponnekkaasti sen olen saanut ystäväpiiristä havaita. Kahdella tuntemallani perheellä on lapsia joille oppiminen on vaikeaa ja tukitoimet käytössä.
Välttämättä ei vielä noin pienen kyseessä ollessa ole kyse tyhmyydestä aika näyttää onko vai ei.
Sinulle ap on annettu jo hyvä vinkki että sitä lukemista harjoitellaan kotona päivittäin ääneen lukien. Yksi lapsistani on oppinut lukemisen myöhemmin kuin toiset., vasta ensimmäisellä luokalla ja lukunopeus kasvoi kun panostettiin harjoitteluun kotona. Nyt lapsi on yli ysin keskiarvon oppilas ja jo yläasteella.
ja toisistaan erotettavissa. Ei todellakaan ole nykykoulussa tabu se, että toiset oppivat hitaammin. Mukautettuja opetussuunnitelmia tehdään tosi monelle oppilaalle, ja näitä asioita testataan myös usein.
että lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat huomattavasti oppilaan yleistä älykkyys- ym. tasoa heikommin! Jos oppilaalla on ongelmia laajemmin oppimisen, toiminnan- ja älykkyyden alueilla niin puhutaan erilaisista kehityshäiriöistä tms. eikä lukivaikeudesta.
Mieheni sukulainen kävi aikanaan 3.luokan kahdesti koska ei osannut vielä ensimmäisellä kerralla lukea. En tiedä miksi oli päästetty 3. asti lukutaidottomana...