¤¤¤SYYSKUUN SALAISUUDET vk 16¤¤¤

Perjantaina soi puhelin ja Taysin äippäpolilta pyydettiin maanataiaamuksi lapsivesipunktioon. Viikonloppu meni murehtiessa ja eilinen olikin sitten henkisesti ihan helvettiä. Koska tutkimuksessa on se puolen %:in keskenmeno riski, koskeeko se tutkimuspäivää, loppuraskautta vai jotain tältä väliltä? Asia vaivaa mua nyt melkoisesti... Ja nyt oonkin lyönyt kaikki hankinnat jäihin tuloksien tuloon asti. Itku pääsi eilen, kun äiti oli hommannut pienen ihanan yöpuvun :' (



5.5 uusi aika polille ja saan siellä rakenneultran. Keskiviikkona onneksi neuvola, jos vaikka saisin kuulla sydänäänet. Dopplerin lähetin takaisin tämän punktion vuoksi. Jos sieltä ei mitään löydy luotan yläkertaan vauvan hyvinvoinnin suhteen...



Vaunut olin jo katsonut valmiiksi ja jos ne syksyllä tarvitaan, ostan vaunula.fi:stä F7 yhdistelmät.



Jotain hyvääkin tänne. Mieskulta oli pitänyt edellisyönä masun päällä kättään ja sanoi, että siellä kävi ihan hirveä mylläys ja mä missasin ekat liikkeet, kun nukuin ;) Eilen sain sitten pari kevyttä muksahdusta kylkeen, joten eilen oltiin ainakin neuloista huolimatta hyvällä tuulella. Kai...



Ehkä tää nyt riittä valitusvirreksi tällä kertaa. Hyviä vointeja massuille :)



T: Mirrel ja Pähkinä 16+6

Onpa täällä ollut jo vilkas alkuviikko. Itse odotan ensi maanantain rakenneultraa kuin kuuta nousevaa. Toisaalta kun tuo aika lähenee niin alkaa myöskin pieni pelko hiipiä siitä, että sieltä ei tulekaan hyviä uutisia.



Omaan napaan ei juurikaan mitään uutta. Liikkeitä olen tuntenut tosi vähän, lähinnä illalla ennen nukkumaanmenoa pientä kuplintaa. Toisaalta ensimmäisiä liikkeitä tunsin vasta viime viikolla, joten ehkä hitusen ovat siitä voimistuneet. Välillä hirvittää kun lukee kuinka suurin osa syyskuisista jo tuntee liikkeitä. Enpä kyllä esikoisestakaan tuntenut vasta kun rv 21 ensimmäiset liikkeet. Vatsa kasvaa ja tuntuu että jatkuvasti on kilo vaakassa lisää. Kauhistuttaa tuo painonnousu!



Meillä on esikoien jäljiltä oikein hyvät Emmaljungan crosswayt=city crossit pehmeällä kantokopalla. Eli niillä varmaan jatketaan. Erittäin tyytyväinen olin noihin yksilöihin, toisaalta silti tekee mieli uusiakin. Mutta jo uudet ostaisin, todennäköisesti ostaisin Emmaljungat. Joten ei liene mitään järkeä hankkia uusia. Lisäksi esikoisella on nyt tällä hetkellä käytössä Brio Race rattaat, jotka varmaan sitten periytyy kakkosellekin.



Minäkin taas uudestaan aloittelen kestovaippainnostusta. Esikoisella alkuun käyttelin, mutta kun hoitoon meni, niin jäi kestoilu totaalisesti. Aloittelen varmaan sideharsoilla ja vaippakuorilla tai villiksillä. Vaippakuori on vaan helpompi huuhdella maitokakasta kuin villikset. Mutta katsotaan nyt, aika näyttää...



Nyt kello kutsuu töihin.



Elohelmi ja pirkko 19 + 2

Enpä ole päässyt käymään hetkeen ja heti olikin sitten oikein roppakaupalla surullisia uutisia... Kaikille vain voimia ja jaksamista, sitä tässä itsekin nyt kaipaa.

Sain tuossa viikonloppuna viestin hyvältä ystävältä, että oli vauva kuollut kohtuun rv 39 ja joutui sitten tuon vauvan synnyttämään. Itse olen asian kanssa sen verran stressannut, että hieman on masua kiristellyt ja supistellut enemmän. Ja heti, kun ei pariin päivään oikein liikkeitä tuntunut, niin oli jo epätoivoinen olo.

Onneksi oli tänään neuvola, niin sai kuulla reippaat sydämen pompotukset ja neuvolan tätikin lohdutteli, että istukka on vielä hieman edessä, ettei potkut aina niin helposti tunnu. Pitäisi vain osata rentoutua, ettei suotta aiheuta pienelle stressiä ja sitä kautta hankaloita tilannetta. Odotan kovasti maanantain rakenneultraa... osin pelokkaana, että mitä sieltä löytyy ja osin odotan helpotusta omaan oloon ja ajatuksiin ja haluan kovasti nähdä pienen!

Neuvolassa todettiin kaikki olevan hyvin ja painokin nousee aika kovaa vauhtia, nyt oli noussut yli 400 g / vko! Ihanaa, kun masu tulee näkyviin ja raskaus konkreettisemmaksi!



Täälläkin taisi olla muutama, jotka olivat kokeneet tuon kohtukuoleman. Jos vain jaksatte, niin olisi kiva kuulla, että kuinka olisitte ystävienne toivoneet asiaan suhtautuvan. Asiahan on kovin henkilökohtainen ja kukin sen kokee omalla tavallaan, mutta mielipiteitä olisi silti helpottavaa kuulla.



Teille kirjoittelu käy kyllä terapiasta, ihanaa, että täällä ollaan niin aktiivisia! Miehelle ei halua olla koko ajan puhumassa peloista ja ajatuksista, kun kuitenkin yrittää parhaansa mukaan tsempata ja tukea.



Surullisista aiheista ja fiiliksistä huolimatta toivon kaikille aurinkoista päivää!



Pikku Myy ja masuasukki 19+2

Hei,



ihan ensteks kiitokset Mustaverholle, kun kehuit meikän lohduttamista ja samaan jatkuu PikkuMyylle: me tosiaan menetettiin pikkuisemme viime lokakuussa rv 35 napanuorakomplikaatioon ja jouduin hänet vielä synnyttämään kuitenkin.



Sanomattakin selvää että kokemus oli hirveän rankka. Me ollaan kuitenkin saatu koko ajan tosi hyvää apua: heti sairaalassa puhuttiin hyvän psykiatrin kanssa, joka neuvoi sekä pysähtymään tämän surun äärelle (ei ole enää tulossa mitään kamalampaa, niin kuin minä intin) ja suhtautumaan synnytykseen tärkeänä tapahtumana sekä minulle että pojallemme. Psykiatrin lisäksi sain kaupungin parhaan synnytyslääkärin paikalle, hän auttoi minut itse synnytyksestä läpi. Tämän jälkeen ollaan käyty ensin pari kertaa viikossa, sitten harvemmin ja nyt kerran kuussa psykologilla.



Ystäville taisin jaksaa laittaa viestin: älkää muuttuko muukalaisiksi. Vaikka olin tosi väsynyt ja tosi surullinen, en halunnut olla yksin. Ihaninta oli kun ihmisiä tuli vaan piipahtamaan. Ja kun he jaksoivat kuunnella kun kävin tapahtumia läpi uudelleen ja uudelleen. Meillä itkettiin paljon, onneksi ystävät eivät säikähtäneet sitä.



Minä halusin myös ympärilleni lapsia ja vauvoja. Se yllätti monet. Kaipasin niin paljon todisteita siitä että lapsia jää myös eloon! Ihanin oli ystäväni pari kuukautta vanha pikkuinen kun sain hänet syliini. Se oli kuin balsamia kärsineelle sielulleni. Heidän pikkuinen ei kuitenkaan ollut minun pikkuiseni, joten se ei millään haitannut että heillä oli vauva ja minulla ei. Päinvastoin!



Tässä päällimäiset muistot surullisesta syksystä.



Ole ystäväsi ehdoilla hänen lähellään, se auttaa. Kerro hänelle terveisiä myös minulta: jossakin vaiheessa elämä jatkuu. Sitä ei voi estää.



T. Arkamamma

Heippa kaikki!



Viikot senkun vilistää silmissä. Meillä rakenneultra siirtyi 2.6.->9.5., koska masuasukki oli rv 12:sta np-ultrassa 16-viikkoinen. Jännittää ihan hirmuisesti! Liikkeitä en vielä selkeästi tunne, vaikka ultrassa pikkukaveri monotti jatkuvasti alavatsaan. Jotain sellaista pientä tunnetta on ollut alavatsalla, mutta en osaa sanoa ovatko vauvan liikkeitä. Vatsallaan en enää ole osannut nukkua (on muuten mun lempiasento).



Liitoskipuja on mulla ollut jo pitkään, nyt hieman hellittänyt. Kyselin lääkäriltä kivuista ja hän sanoi, että voi johtua siitäkin, kun kohtu kääntyy.



Olen katsellut vaunuiksi ABC designin Pramy lux-yhdistelmää (aikas edullinen). Myöntävät 24 kk:n takuun vaunuille.



Aurinkoista viikkoa kaikille!



Miaea ja masumoikkailija rv 17

mulla on sinne aikaa 3 viikkoa tasan, ja mua jännittää ihan kauheesti.



En mä oo aikaisemmissa raskauksissa ollenkaan tällälailla jännittänyt ja pelännyt :/



Onni tuntuu voivan hyvin, mä olen ollut vahvasti sillä kannalla että Onni on poika mut jotenkin mahan malli ja muut on erilaiset kuin ennen. Esim. molemmista pojista on tullut linea negra jo tässä vaiheessa...

Noh sama se, kumpi on, mutta yksi jännitys% lisää..



Oon joutunut jäämään sairaslomalle olkapäävamman takia (nivelkapselissa jonkin asteen repeämä) eipä oo kiva kun ei voi oikeeta kättä juurikaan käyttää ilman että se kipeytyy =/ Kipeytyy kaikesta normaalipuuhista ja jos jotain erehtyy nostelemaan niin tulee tositosi kipeeksi :( Toivottavasti se paranisi ilman operaatiota.



Liitoskipuja on aika runsaasta, aivan kuin ekassakin raskaudessa.

Vyötä kävin kyselemässä mut ei tuolla paikallisessa ollut yhtäkään.

Joten täytyy suunnata vissiin kehä3 lastentarvikkeeseen.



Vaunuista me ollaan ajateltu emmaljungan Edge Duo Combi:a.

Vaikutti hyviltä työntää ja muutenkin paljon hyviä ominaisuuksia.

Hintaa niillä on ihan riittävästi ja vähän enemmänkin, mutta edellisiä vaunuja rullattiin kyllä niin reilusti että olivat hintansa väärti.

Edelliset vaunut oli Brion Alumina mallia, ja tykkäsin tosi paljon kun oli kova kantokoppa joka meni alussa vauvalla sänkynä kun oltiin reissussa. Ainoastaan rungosta miinusta ettei ollut työntö-aisa säädettävissä.

Sama tuossa Emmaljungassa on tilava koppa, ja teleskooppityöntö-aisa.



Jotenkin tuntuu ettei tässä raskaudessa uskalla iloita ja nauttia vapautuneesti kun koko ajan kuulee suru-uutisia ympäriltä ja pelko nostelee välillä päätään...



Toivotaan nyt kuitenkin että kaikki loput tästä porukasta saa oman käärön sitten syksyllä tuhisemaan syliinsä, eikä sattuisi mitään ikävää.





Kevätaurinkoa kaikille,

Marili ja " Onni" 18+0

Viime viikon kirjotuksissa oli kylä surullista tekstiä vielä kertaalleen pahoittelut FuulaTsuulalle!Lähetän voimia sinulle ja lämpimiä ajatuksia:)

Oliko se Mirrel joka joutuu lapsivesipunktioon oikein paljon voimia myös sinulle toivon hyviä uutisia teille ja voimia!



Vaunu/tarvikkeetG:Itsekkin olisin halunnut jokut uudet briot tai emmaljungat mutta mies sanoi että ei ole hänen mielestään mitään järkeä ja onhan ne tosi kalliita.Tytölä on siis hänen vanhat jäljellä ja lisäki sain yhdet vanhat emmaljungat joihin pitää vain renkaat ostaa.Joten niillä mennään.Pinnasänky ja turvakaukalo ja muuta tarvikkeet on esikoiselta kaikki tallessa.Meillä on se gracon jalusta kaukalo ja olen todela tyytyväinen ollut siihen.Ainut mikä pitäisi enää hankkia on kantoliina.



Ihanaa että moni on saanut myös hyviä uutisia ultrista ja muutamat tiesivätkin jo vauvan sukupuolen hienoa!

Meillekkin siis viime viikolla kätilö veikkasi rakenne ultrassa poikaa ja kyllä itsekkin uskon että se on poika.Ainoastaan tässä kuitenkin vähän epäilyttää että mitäs jos onkin tyttö koska tämä samainen kätilö sanoi myls aikoinaan mieheni siskolle että hän odottaa poikaa vaikka tyttöhän sieltä sitten syntyi.No sen näkee sitte elo-syyskuussa että kumpi sieltä tulee.Kummatkin on ihan yhtä odotettuja ja tyttöhän meillä jo on.

Tänään kaverini toi mulle kasan pojan pieniä vaatteita ja kyllä oli kiva hypistellä niitä.Itse puolestani annoin hänelle laatikollisen tytön vaatteita ku nhän sai tammikuussa tytön.

Jotenkin vaikea luopua niistä vaatteista kun miettii että niitä ei enää tarvitse meidän perhessä ehkä kukaan.Pyysin ne kyllä vielä takasin kun jäävät pieneksi jos vauva sittenkin päättää yllättää olemalla tyttö.



Tietääkö kukaan esim.sinä Cecilah että saako sieltä Brunolta sen kelakorvauksen vaikka oma kunta tarjoaa rakenne ultran?

Itseäni houkuttaisi ihan hirveästi mennää siihen ja jos ei tosiaan ole mikään äkyttömän hintainen niin olisi tosi kiva mennä.Etkös sinä käynty edellis raskaudessa ihan " hupu" käynnillä siellä?Vai muistanko väärin?Jos huomaat kysymyksen niin vastaa ihmeessä jos viitsit.



Itselläni on viime perjantaista asti ollut ihan kauheat liitos/lantion/häpyluun kivut.Siis ihan järkyttävät ja pienet kävely lenkit vain pahentavat kipua ja ainut mikä auttaa on se että että vain lepään.Esim.aamulla ei särje yhtään mutta kun olen pari tuntia tässö hereillä ollut niin johan alko särky.Pelkään jo tosissani jonkun olevan pielessä.Meinasin jo neuvolaan soittaa mutta en ole vielä viitsinyt.Ajattelin kysyä teiltä muilta että onko vastaavaa.Enkä minä voi koko päivää vaan makaa kun on tuo neiti 1v9kk joka vaatii ulkoilua ja leikkimistä ja sitten meillä on vielä koira.

Nytkin särkee kun istun tässä koneen edessä täytyy mennä pötköttämään jospa helpottaa.Tyttö nukkuu vielä joten nyt siis itsekkin voi levätä.Välillä tosiaan tuntuu että taju lähtee eikä pysty kunnolla kävelemään...kokemuksia?

Onneksi vauvan liikkeet on vihdoinkin alkanut tuntumaan tänä aamuna piti kunnon jumpat että oiken näkyi maha päälle kun tärähti:)Aivan ihanaa kyllä...Mulla siis se eteisistukka vaimentaa vielä aika paljon mutta onneksi koko ajan voimistuu.



Jaahas olisiko tässä tarpeeksi.Anteeksi valitus.

Menen lepäämään ja palailen taas!



Terv:sweety rv 20+2

minullakin gracon jalusta ja oli kyllä todella hyvä käytössä, kun autoillaan paljon :) ostin vielä siihen miragen rattaat johon kaukalon saa kiinni. oli todella ketterät käytössä.

sain brunon ultrasta kelakorvauksen suoraan kassalta eivätkä kyselleetkään onko kuntani tarjonnut ultraa. meillä ei kunta tarjoa np-ja rakenneultraa siis. tytöstä käytiin hupikäyntinä, kun rapila ultrasi rakenteet rv20 silloin :) maksettavaa jäi vähän päälle 150e. ei paha, koska tavallisesta oltaisiin maksettu vähän päälle 100e!



siis hetkonen, tekeekö kätilötkin rakenneultria? huhuh.. taitaa mennä siihen, kun kuntien on tarjottava ultria :( minä kyllä menisin vain lääkärille. eikös se ollut 500 ultrausta, jolloin saa " luvan" tutkimuksen tekoon.



nyt menen laittamaan tyttöä päiväunille, on muuten niin ärhäkkään tuossa että!



cec ja typykki 19+3

hupikäynti ultrassa käytiin esikoistytöstä ;) menee ihan sekaisin, kun molemmat on tyttösiä!

Eilen oli se kauan odotettu rakenneultra. Hyvää kuului ja näkyi, vaikka kovin pelkäsin muuta. Vauva vastasi viikoja, eli 20+0 ja painoa hänellä on 300g. Oli tosi perusteellinen ja tarkka lääkäri, laski joisen sormen ja varpaan... oli kyllä niin veret seisuttava käynti että. Neljäs lapsi tulossa ja en voinut kuvitellakaan että kokisin tällaisen tunteen ultran jälkeen.. :) Ihan vedet tulee silmiin. Ja 4d-kuvaa kateltiin myös, ihana pieni nykerönenä ja ne jalat! Teki suurimman vaikutuksen, niin pienet ja hennot.. Meidän pieni pikku-ukko <3 :)



Että näin, toivottavasti muilla mukavaa kerrottavaa ultrakäynneistä rttä nlasta.. ihanaa lukea hyviä uutisia ja voimia teille joilla on jotain huolia. Tuetaan toinen toisiamme parhaan mukaan <3



kmk-83 ja pikku-ukko 20+1

Hei,



meikä on " kärsinyt" liitos- ja kasvukivuista koko raskauden ajan. Tukivyö auttaa! Varsinkin lenkillä koiran kanssa (huom! kävely-, juokseminen/pyöräileminen ei tule kysymykseenkään).



Mites teillä joilla on kipuja, miehet ovat siihen suhtautuneet? Meillä ukko-kulta huokailee seksin perään mutta mie oon ainakin iltaisin niin väsy + kipeä (ja ainakin eilen illalla pikkuisella oli hirmuinen iltajumppa ja olin niiden potkujen jäljiltä ihan arka!:)) ja aamuhommailut rajoittuu viikonloppuhin jne. Ootteko saanu ymmärrystä vai pettyneitä huokailuja...? Vai olenko ainoa jolla kivut estää hommailuista nauttimista..?



Viikon päästä rakenneultra! Olisipa meidän ainoa huoli senkin jälkeen rajallinen seksielämä. :/



Nyt töihin,



T. Arkis rv 19+5

Minulla ilkeät liitoskivut liittyvät nimenomaan kävelyyn ja kyykkimiseen. Rakastellessa kivut eivät vaivaa ollenkaan, kummallista (ja mukavaa...). Minä voisin harrastaa petihommia nyt vaikka useamminkin, mutta miesrakas on huolissaan vauvelin hyvinvoinnista. Se on tietääkseni ihan luonnollista ja kyllä hellyttävääkin. Toistemme sively ja hively kuuluu nykyisin iltaohjelmaamme, kyllä sekin tuntuu ihanalle.

Ummetuksesta: muistan esikoisesta, minkälaista se oli. Vaikka olin himoliikkuja, söin kuidut, vihannekset, marjat yms. niin mistään ei ollut apua. Olo oli tosiaan aika pallo! Ummetus kesti koko raskausajan, tuuletin synnytyksen jälkeen ensimmäisen kerran kunnon p**k*lla (että repikää siitä, ei ollut naurun asia silloin, vaikka nyt hymyilyttää :)

VaunuG: minulla ei ole enää ainuttakaan lastentarviketta olemassa, kun tuo minun " pikkuinen" täyttää kesällä 10 vee. Silloin aikoinaan pistelin menemään satoja ja taas satoja kilometrejä Oran yhdistelmillä. Siihen lisättiin vielä sisaristuinta ja hyvin kestivät. Ehkäpä luotan tälläkin kertaa samaan merkkiin. Ostohommiin ryhdyn kyllä vasta loppukesästä, olen kai sen verran varovainen. Hitsi kun näyttää, että kaikki maksaa niin paljon nykyään.

Tänään siirrymme toukkiksen kanssa rv:lle 20!

mulla vaivaa jos kävelee pitkiä matkoja ( esim. rämmin koirien kanssa metsässä) tai kun kääntyy sängyssä. Kuuluu vaan rutinaa :S

Pitää kyllä vyötä alkaa metsästää.



Mulla oli alkuraskaudessa ihan täysin tukossa kans suolisto.

Ilmaa oli vatsassa niin että oli aivan järkyttävät vatsakivut monena päivänä.

Join varmaan 3 litraa vettä päivässä, ja siitä ei kyllä tullut sen parempi tulos muutakuin että sai rampata veskissä muuten vaan koko ajan.



Mä olen antanut eteenpäin kaikki vauvatarvikkeet, paitsi yhden ison laatikollisen pieniä vauvavaatteita.. nekin kaikki vaaleansinisiä..

Eli aika tyyris kesä tulossa... Sopivasti tuossa telkkarikin just tänä aamuna hajosi..

Gracon autobaby (?) sellanen jalustahomma saadaan kaverilta, ja siisti pinnasänky. Mut onhan tuonne aikaa vielä, jos heinäkuussa alkais sitten kattelemaan.



Eilen oltiin sirkuksessa, ja kovimman musiikinpauhun aikaan Onni sai kauheet hepulit =) Mahassa kävi hurja myllerrys.



Näkeekö täällä muut unia?

Mä nään yleensä vaan raskausaikana ja aivan hirveitä unia suurin osa :S

Viimeyönä olin mukamas synnyttämässä, itse synnytystä ei unessa ollut vaan vauva syntyi ja me lähdettiin vaan mun miehen kanssa meneen sieltä sairaalasta, et se lapsi jäi sinne niinku odottamaan että käydään jossain. No mentiin jonnekin seurakunnan ilmoitustaululle, jossa oli eri puolet syntyneille ja kuolleille, sinne sai siis käydä kirjoittamassa..

No onneks sentään siihen syntyneiden puolelle kirjoitin jonkun pvm:n ja mun nimen ja siihen alle tyttö... ja siinä unessa lähetin mun yhdelle kaverille tekstarin että tyttö tuli, ja uni loppui siihen että mun äiti tuli karjumaan mulle et mee nyt hittosoikoon sinne sairaalalle lapsella on nälkä.. :D



Voi apua..



Marili ja " Onni" 18+1

Voi marli,mikä uni ;) mie oon nähny kans jotaki synnytys unia..ihan hämäriä, enää en muista kunnolla niin että vois raapustaa niitä tänne...



Liitoskipuihin en ooo törmänny viel tässä raskaudessa, aika kummallista? vaikka onjo viideslapsi! Muistelen että viimekski ne vaivas vasta ihan lopussa, jos nyt edes tiedän mitä ne on?



Seksielämä meillä maistuu molemmille...ukko on mielissään kun mullaki hyrrää oikeen kunnolla;) Kyllä meilläki mies on alkanu taas hieman varomaan mun masua ettei vaan tee kipeää. Ei nimittäin oo hirveesti sellasta suojakerrointa tuossa kohdun päällä ja se tuntuu jo tosi hyvin... vaik pitäshän sen kohdun olla ihan suojaisa paikka pikkuiselle!



Arkis!-huipusti tuumattu tuosta ultran jälkeisestä huolesta...kyllä se sänky elämäki joskus viel onnistuu!!!



ny tuli päiväkahvi vieraita! must go...



Tuutski + pikkuruinen 18+1!

että minulla unet ei liity mitenkään raskauteen tai vauvoihin (olen kuitenkin joka unessa raskaana) mutta ne miehet niissä unissa ;) huhhuh.. hormonit kyllä hyrrää ja kovaa!



minulla ei ole ollut niin kovia liitoskipuja kuin esikoista odottaessa. anitan tukivyö on, mutta jää varmaan nytkin käyttämättä. kävellessä rivakkaasti tulee niitä kipuja ja harjoitus-supistuksia.



ummetuksesta: täällä kärsitään myös! esikoisestakin oli niin karmeat, että saattoi mennä miltein viikkokin, ettei vatsa toiminut. ruokavaliossa on kunnossa, juon paljon vettä ja käytän duphalacia, mutta ei toimi niin ei toimi.



nyt katsomaan raparperipiirakan ohjeita..



cec ja typykki 19+4

Onko kellään tietoa miten vaarallinen vesirokko on raskausaikana?

Mä olen kakarana itte sairastanut oikein kunnon jälkitautien kera, mut nyt näyttäs et vanhemmalla pojalla on vesirokko, ja vesirokko voi tulla uudelleenkin.



Jaiks.

Illalla joutuu asentamaan sellaisen tyynyarmeijan (kaksi jalkojen välissä, yksi mahan alla ja niskan alla millilleen oikeassa asennossa) että kyllä siitä on seksikkyys kaukana... Onnistuuhan se, mutta vähälle on jäänyt. Mies on onneksi ollut todella ymmärtäväinen, iso kiitos hänelle. Yöllä se on sitte yhtä heräilyä, kun tietenkään eivät pysy paikoillaan, vaikka melko rauhallinen nukkuja olenkin. Tukivöitä on lantiolle ja mahalle ja varmasti ovat auttaneet.



Ja unista...voi luoja :D Synnyttämään en muistaakseni vielä ole ehtinyt, mutta kaikkea muuta siltä väliltä! Lentelen taivaalla taikamatoilla, hyppäilen laskuvarjoilla ja lennän raketilla... Pitäis alkaa kirjoittamaan ylös, kun suurin osa unohtuu.



Paljon paljon onnea kmk-83 ihanista ultrauutisista :)



Norah81 ja tuplat 18+6

ei kai se vesirokko voi uusia? -niin oon ainaki käsittänyt,jos on ihan kunnon taudin sairastanut,lievä voi uusiakkin?!



ceciliah.:)..mistä tähän aikaan vuodesta raparperia...oih oispa piirakka hyvää... täti antoi eilen kyllä raparperihilloa paripurkkia kun oli viime kesänä tehnyt niin paljon:)



mulla ei ummetus oo vaivaillu...enemminkin aamusella syönnin jälkeen tulee aina ihan mahdoton vessahätä,sillain suolet täynnä-tunne ja ihan kippurassa saa juosta pöntölle :S



masussa melskataan kovasti:) ihanaa!



tuutski taas

Neuvolassa käyty ja vihdoinkin sydänäänet kuultu! Th:lla oli siellä opiskelija joka yritti kuunnella, mutta ei saanut kuulumaan ja pitkän etsinnän jälkeen konkarikin ne vasta löysi! Odottavan aika oli pitkä...

Kaikki hyvin, väsymyksestä mainitsin, mutta ei kuulema voi johtua raskaudesta kun näillä viikoilla ei pitäisi enää väsyttää. hemppaa ei katottu vaikka mulla se tuppaa olemaan yleensäkin aika matala, mutta ei kuulema kuulu näiden viikkojen tarkastukseen ja näillä viikoilla se ei vielä voi olla laskenut... Mielessä kävikin, että meneekö raskauksissa aina kaikki niinkuin jossain oppaassa on mainittu?!



Mäkin näen unia, paljon! Välillä liittyy raskauteen, välillä on ihan satuja ja aamuisin niitä joskus vielä muistelen, mutta sitten nekin unohtuu, kuten nykyisin melkein kaikki muutkin asiat! Mä kärsin siis raskausdementiasta!



Seksi ei jaksa kiinnostaa. Iltaisin väsyttää niin paljon että melkein samantien nukahdan kun sänkyyn pääsen! No, ehkä joskus taas sitten...





Kiva kuulla onnistuneista rakenneultrakäynneistä!



t. Sanelma 16+3

Minen tunne vielä yhtään mitään. En ole kyllä juuri kuulostellutkaan kun pelkään että sekoan jos en tunne mitään. Oon ajatellu että tunnen sitten kun kunnolla kumauttaa. Ne yhdet töppöset olen ostanut laivalta muuten en ole hankkinut mitään. Eikä mitään raskausoireitakaan oikeastaan ole. Nukkua voin kaikissa asennoissa, öllötykset jäi sinne jonnekkin jos oikeen kovasti noukin ja touhuan niin ristiselkään sattuu mutta muuten ei mitään. Mahaa jo on mutta muuten ihan olo on kuin ei raskaana olisikaan. Nelisen kiloa on tullut painoa ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen. Esikoisesta tuli paljon nopeammin enemmän. Mieskään ei kauheammin touhota. Ihan niinku vieläkin pelättäisiin sitä pahinta!



...Toisaalta nyt on kiirettä ja asunnon etsintä päällä, pankkeja ja papereita ja vakuutuksia ja mitä vielä. Seksiäkään ei ole voin jatkaa tähän listaani. Kovin oli seksitöntä esikoisen odotuskin mutta se sopii meille molemmille.



Kaikesta mitäänsanomattomuudesta huolimatta välillä olen kovin onnellinen ja silittelen mahaa. Sydänäänet kuulin viime torstaina joten kai siellä joku tosiaan on. En tiiä mitä tässä vielä odottaa että osaa oikeen nauttia. Pelottaa jo kaikki ne ajatukset mitä tämä raskaus saa aikaan. Esikoisen jälkeen en masentunut mutta paljon mietin kuolemaan ja elämän rajallisuutta jne.... nyt on ne asiat jääneet taka alalle kun poika jo isompi mutta tunnen kuinka ne sieltä nousee.



Anteeksi tämä jurnotus. ehkä ne liikkeet sitten ja ultra 5.5 ja seksiä sitten varmaan kanssa nyt niin mieli piristyy:)

t. maatuska viikoissa sekaisin.