Uskotteko kuolemanjälkeiseen elämään?
Kommentit (10)
Lapsena ajattelin, että maailmassa on sieluenergiaa, kun joku kuolee, se energia kiertää mullan kautta maailmaan takaisin. Se oli minusta lohdullista. Ajattelin, että sitten olen ympäri maailmaa, ja sekoitun ihmisten syömän ruuan kautta takaisin kasvaviin vauvoihin.
Nykyään en oikein tiedä miten ajattelen, mutta kyllä mielikuvissani menneet ihmiset ovat jotenkin tallessa. Isosisko, isoäiti, serkku, he ovat jotenkin "pilvenreunalla". Tai jotenkin tallessa. Mutten tiedä onko se vain mielikuvissa mielestäni, vaiko uskonko siihen todella.
Olen koko ikäni ollut yhteydessä henkimaailmaan, tiedän paljon asioita, jotka järkyttäisivät ihmisiä, jos ne kertoisin. Olen tavannut kuolleita läheisiäni, "puhunut" heidän kanssaan, saanut heiltä tietoa, kuten myös henkioppaaltani. Ruumiistapoistuminen on minulle normaali ilmiö. Minulle tämä asia on ehdoton tieto, ei uskon asia.
Tekisi mieli sanoa, että en, mutta haluan olla viisaampi, enkä halua kulkea elämääni laput silmillä. Siksi sanon en tiedä.
uskon siihen, että meissä kaikissa on sielu jolla on tavallaan tehtävä täällä elämämme aikana, ja kun kuollaan niin sielu joko menee taivaisiin tai sitten siirtyy seuraavaan elämään tekemään tekemättömiä tehtäviä jotka on jääneet kesken.
ja onpas lohduton elämä niillä jotka eivät usko!
uskon kyllä, että muutun mullaksi ja sitä kautta jatkan elämääni kasvien lannoitteena...
Perusteena mm. se yksi dokumentti, jossa kerrottiin miten tehtiin aivoleikkaus ihmisen jäähdyttämisen avulla. Kun leikkauspotilas jäähdytettiin +21 C:een, hänen sydämensä pysähtyi itsekseen, keuhkot eivät tietenkään toimineet, eikä aivoissa ollut mitään elonmerkkiä -> hän oli kliinisesti kuollut. Leikkaus kesti 10-15 min, jonka jälkeen potilas lämmitettiin, sydän käynnistyi itsekseen n. 27 C:ssa, ja normaalissa kehonlämpötilassa ihminen heräsi. Ilman aivovaurioita tai mitään.
Ja tämä potilas kertoi, mitä hän oli nähnyt leikkauksen aikana. Muistelen että oli tuntenut suunnatonta kipua, kun sielu oli joutunut palaamaan takaisin kylmään ruumiiseen, jota lämmitettiin.
Oma isäni on kertonut vastaavanlaisen oman leikkauksen seuraamisjutun (ilman mitään jäähdytyksiä tietenkin). joten uskon kyllä että ihmisellä on sielu, ja se sielu joutuu johonkin fyysisen ruumiimme kuoleman jälkeen.
Kuolema on vain portti tulevaan, ikäänkuin esirippu.
Maan päällä Jeesuksen armahduksen vastaanottaneet jatkavat elämää ihan uudessa, ajattomassa olomuodossa. Toisenlaisen ratkaisun tehneet viettävät sen ikuisuuden sitten hieman erilaisessa paikassa...
mutta en halua sekoittaa tähän mitään jeesuksia ja jumalia välttämättä