Viikko isällä-viikko äidillä keskustelua tänne!

Lastenhan on vain pakko sopeutua ja piankin alkavat oireilla.

Tutuilla vuoden reissasi lapset noin ja olivat rauhattomia ja oikeuttelivat. Muuttivat kokonaan lopulta isälleen ja huomattavasti rauhoittuneet.

He tapaavat isäänsä jokatoinen vkl. Kysyin missä he asuvat ja sanoivat asuvansa *** eli paikkakunnalla missä viettävät aikaa keskimääräisesti enemmän. Missä on kaverit, missä käyvät koulua. Siis täällä äidin luona. Mutta silti heillä on 2 kotia. Meillä tuo vuoroviikottelu ei edes onnistuisi, kun lasten isä on työnsä takia paljon ulkomailla. Muutenkin tapaamiset ovat usein lyhyempiä, kuten nytkin, lähtivät pe iltana klo 20 ja tulivat takas eilen samoihin aikoihin.

Ja tämä sopii meille hyvin. Lomilla lapset viettää sitten isänsä kanssa enemmän aikaa. Ja muutenkin olen sanonut isälleen että jos tulee ylimääräistä vapaata, soittaa vaan niin saa lapset luokseen. :)

Viihtyy isän luona ja ovat läheisiä. Ikävöi häntä paljon. Olemme puhuneet, että sitten kun tyttö isompi niin siirrytään viikko-viikko systeemiin, mikäli olosuhteet silloin suotuisat.



Asumme lapsen isän kanssa about seitsemän kilsan päässä toisistamme ja meillä molemmilla on auto. Kuljetukset sujuisivat helposti. Lisäksi lapsella on molemmissa kodeissa omahuone ja omat tavarat.



Mutta kuitenkin olen ehkä hieman itsekäs, kun tämä järjestely pelottaa minua. En tiedä miten itse pystyisin elämään viikon ilman lastani. Se olisi jokseenkin kamalaa. Että ehkä kuitenkin pitäydymme tässä vanhassa systeemissä.

Miettikääpä seuraavaa omalle kohdallenne:



Pe aamulla äidin kanssa, iltapäivällä isälle

La isän kanssa

Su isän kanssa, illalla äidille

Ma äidin luona

Ti äidin luona

Ke äidin luona, illalla isän luokse

To isän luota kouluun, koulun jälkeen äidille

Pe, La, Su, Ma, Ti äidin luona

Ke äidin luona, illalla isän luokse

To isän luota kouluu, koulun jälkeen äidille

Pe aamulla äidin kanssa, ip isälle (...)

En voisi olla erosta lapsestani viikkoa joka toinen viikko. Toisekseen kuka tulee niin hyvin toimeen exän kanssa et ajattelee kaikista kasvatukseen liittyvistä jutuista ihan samalla lailla. Ei tulisi minulle kuuloonkaan. Ennemmin palkkaisin lastenhoitajan kotiin niiksi kerroiksi kun haluaisin mennä ulos yms. En vain pystyisi mitenkään.

kaikkien kanssa. Erosin 10v sitten ja oli 3 pientä lasta. Tämä ratkaisu ei ole hyväksi lapsille. Heillä pitää olla joku kunnon KOTI missä on se peruspaikka ja kaikki tavarat, siitä muodostuu heidän turva eron jälkeen. Ei ole hyvää rampata viikon päästä taas toiseen ns kotiin. Kyllä olen todennut että näin oli parasta eli ovat iskän luona joka toinen viikonloppu ja 2 viikkkoa kesällä ja sit joskus kun itse sopivat joku päivä siinä sun täällä. Jos haluatte että ovat enemmän isän luona hyvä systeemi ois sit vaikka joka toinen viikonloppu to-maa. Huomaat sitten kun kasvavat että sun luona he uskaltavat purkaa kaiken, olla oma itsensä koska siellä on se peruskoti. Miltä kuulostaa?

ettei voi olla erossa.



Meillä on menty 2 vuotta viikko-viikko systeemiä ja hyvin on mennyt. Muksu on 5.

Lapsi puhuu hänen ja isän kodista ja päinvastoin.



Riippuu lapsesta ja vanhempien väleistä. Tarha tai koulu pitää säilyä, eikä vaihtua viikon välein. Tarkoittaa sitä että vanhemmilla ei ole hyvät välit jos vaihtuu.

Siis systeemi ei voi toimia.



Jos välit jees ja muksu jees, niin silloinhan homa on ok.

Ihan oikeass olet. Välien pitää olla tosi hyvät ja ex kumppaniin pitää pystyä luottamaan 100%. Mutta miksi erota jos välit on noin hyvät? Ainakaan itse en usko et eroasin ja syyhän ei voi olla et sängyssä ei mene loistavasti vai mitä?

Av-äitien maailmankuvan mukaanhan lapset jäävät ilman muuta äidille (ellei se ole täysi alkkis tai narkkis), ja silloin äiti on se, joka määrittelee lapsen parhaan. Oma paras on toki myös tärkeää: " en PYSTYISI olemaan lapsesta erossa joka toinen viikko" - nii-in, mutta lapsiko pystyy olemaan isästään erossa kaiken aikaa lukuunottamatta sitä joka toista viikonloppua, ja isä lapsestaan ilman muuta. Äidin suuri, mystinen äidintunne ja äidin oikeus lapsiinsa menee kirkkaasti ohi kaikesta muusta.

Miehellä on kaksi jo aikuista lasta, jotka jakoivat aikansa vanhempien välillä varhaisteini-iästä. Ovat kritisoineet asiaa. Ensinnäkin vanhempien pitäisi asua lähekkäin, mutta tässä tapauksessa joka toinen viikko kulkivat kouluun bussilla 30 km ja kaverit olivat siellä jossain kaukana. Toiseksi kokivat olevansa aina reissun päällä kassejen kanssa: kummallakaan vanhemmalla ei ollut tarpeeksi isoa kotia ja tiloja, joissa lapsilla olisi ollut edes oma vaatekaappi kokonaan saati omaa huonetta. Kokivat kuulemma asian niin, ettei kotia oikein ollut missään.



Mies taas on jälkikäteen harmitellut sitä, että tuossa vaihtoehdossa vanhemmuus jäi hukkaan. Kumpikin oletti toisen hoitavan asioita ja sitten niitä ei hoitanut kumpikaan. Kumpikaan ei ottanut kokonaisvastuuta esimerkiksi koulusta ja teinit oppii nopeasti vedättämään, kun vanhempien välit ei ole kauhean lämpimät ja eivät sillä tavoin säännöllisesti pura asioita kahvin äärellä.

c) niin itsekkäitä ja omahyväisiä, että uskovat yksinkertaisesti olevansa niin paljon parempia kuin lasten isä? d) sellaisia tyranneja, jotka yksin määräävät kaapin paikan eronkin tultua?

eo ongelmia. millä oikeudella veisin isältä laspet niin että saisi tavata vain joka toinen vloppu, KUN ENHÄN MINÄKÄÄN PYSTYISI OLLA EROSSA LAPSESTANI NIIN ETTÄ NÄKISIN VAIN JOKATOINEN VLOPPU!!