Mies haukkuu lapsen silmien edessä. Pyytää anteeksi vain sitä, mutta ei haukkumista.
Mielestäni mies käskyttää 2-vuotiastamme liian aggressiivisesti. Tämän vuoksi olen miehen mielestä "vesipää". Hän pyytää anteeksi ainoastaan sitä, että nimitteli lapsen edessä vesipääksi. Muutoin hän on mielestään oikeassa. Sillä jos käyttäytyy kuin vesipää, hänen mielestään, niin hänellä on oikeus nimitellä vesipääksi.
Aiempia haukkumanimityksiä ovat: vammanen, paskiainen, kusipää, vitun-vammanen.
Mistä saisin voimat lähteä suhteesta? Kiinni pitää vuosien yhdessäolo ja taloudellinen tilanne.
Kommentit (13)
Lapsi oppii tosi kivan parisuhteen mallin tuollaisesta. Vuosien yhdessäololla tuskin on tuossa tilanteessa paljon merkitystä, ja taloudellisesti pärjäät kyllä yksinkin. Älä uhraudu jonkin ydinperheihanteen vuoksi, koska ydinperheesi ei selkeästi edes toimi.
.. hauku lapsen läsnäollessa.
Mut eilen kommentoin miestäni samantyylisestä syystä, eli komentaa 4.5-vuotiasta poikaa mielestäni turhan voimakkaasti. Mistä on esim. se seuraus, että jos pojalla menee mikä tahansa vahingossakin rikki, niin pojan ensimmäinen kommentti on, että ei kerrota isälle.
Kun kommentoin asiasta tilanteen mentyä ohi ja kun poika ei ollut paikalla, niin sain kuulla sanat 'ole, saakeli, hiljaa'. Ja itse jatkoi saarnaansa lapsenkasvatuksesta tyylillä 'joka kuritta kasvaa'. Vaan minä en siinä vaiheessa enää kuunnellut kyyneliltäni sanakaan. Mut omaa ääntäänhän hän rakastaa kuulla.
Tsemppiä sinulle ap!
M
Meillä myös mies haukkui joskus tosi pahastikin. Olin voimaton kun hän pyynnöistä huolimatta jatkoi haukkumista aina suutuspäissään.
Kävimme parisuhdeleirillä, missä molempien silmät avautuivat. Minä tein itsessäni muutoksia, mies lopetti haukkumisen. Yksinkertaisesti tajusimme miten turmiollista toisen loukkaaminen on parisuhteelle. Jos haluaa pysyä yhdessä, ei saa haukkua toista.
Olette todennäköisesti pattitilanteessa. Kumpikin on hyökkäyskannalla, eikä homma etene. Leirillä saa uutta perspektiiviä suhteeseen.
Ihmiset pystyy muuttumaan. Olen sen huomannut. Ja suhde pystyy muuttumaan paremmaksi, jos sen eteen tekee töitä. Olin jossain vaiheessa ihan valmis jo eroamaan, koska aina tuntui niin pahalta. Onneksi menimme leirille ja nyt elämä hymyilee enemmän kuin koskaan ennen.
Yhdessä olemme olleet 8 vuotta ja meillä on kaksi lasta, 2,5v ja 6kk
Vaan minä en siinä vaiheessa enää kuunnellut kyyneliltäni sanakaan. Mut omaa ääntäänhän hän rakastaa kuulla.
Ettekö te uskalla sanoa miehillenne, että nyt jumalauta turpa kiinni, vai oletteko mukamas niin "hyvin" (=kynnysmatoiksi) kasvatettuja, että mielestänne vaimon ei kuulu sanoa miehelleen vastaan ja vaimon pitää ymmärtää miehensä pahaa tuulta? Ihan oikeasti: kenenkään ei tarvitse kuunnella tuollaista, ja arvonsa tunteva ihminen pitää kyllä puolensa.
Mies on lähes 2-metrinen, yli 100-kiloinen ja taustalla on väkivaltainen nuoruus katutappelijana. On 3 kertaa uhannut hakata minut lapsen ollessa läsnä. Siinä on vaarassa sekä oma, että lapsen turvallisuus. Sillä hetkellä en uskalla pitää puoliani.
Puolustan itseäni vasta jälkeenpäin, kuin ukko on jo rauhoittunut. Helppoa se ei ole silloinkaan, kun äijä on täysin arvaamaton. En pysty ennakoimaan tilanteita, joissa räjähtää. Pahimmassa tapauksessa yksi lyönti riittää ja olen kuollut.
t. ap
Mies on lähes 2-metrinen, yli 100-kiloinen ja taustalla on väkivaltainen nuoruus katutappelijana. On 3 kertaa uhannut hakata minut lapsen ollessa läsnä. Siinä on vaarassa sekä oma, että lapsen turvallisuus. Sillä hetkellä en uskalla pitää puoliani.
Puolustan itseäni vasta jälkeenpäin, kuin ukko on jo rauhoittunut. Helppoa se ei ole silloinkaan, kun äijä on täysin arvaamaton. En pysty ennakoimaan tilanteita, joissa räjähtää. Pahimmassa tapauksessa yksi lyönti riittää ja olen kuollut.
Miksi olet edes aloittanut suhteen tuollaisen kanssa? Etkö hyvä ihminen ymmärrä, mitä tuollainen tekee omalle lapsellesi? Nyt soitat poliisit apuun ja lähdet lapsen kanssa.
Ensimmäinen räjähdys haukkumisineen tuli lapsen ollessa 2 viikkoinen. Siitä lähtien on jatkunut. Sitä ennen ei 10 vuoteen mitään, ei kertaakaan.
t. ap
vissiin joku uus villitys nyt? Toivottavasti menee pian ohi.
En ole kyllä kuullut että aikuinen käyttäisi noin typerää kieltä, tosi fiksu mies sulla.
.. en uskalla puolustaa itseäni miehen suuttuessa, vaan vasta jälkeenpäin. En uskalla, koska pelkään fyysistä satuttamista. Toistaiseksi ollut vain fyysistä uhkailua, estää liikkumistani seisomalla kulkuväylänni edessä niin etten pääse ohi ym.. Katkaisee tietokoneeni internetyhteyden vetämällä piuhat seinästä, kun en kuuntele häntä. Viskaa pyyhkeen minua kohti. Hajottaa puutuolin iskemällä sen lattiaan. En pelkää merkittävästi oman itseni puolesta, koska fyysiset purkautumiset melko harvinaisia. Toki, silloin kun tapahtuu, niin pelkään. Harrastaa metsästystä, mutta ajattelen, että ehtisin pois ennen kuin mies hakisi suutuspäissään aseen lukitusta kaapista, jos niikseen olisi. Pulma liittyy siis miehen äkkipikaisuuteen, tekee asioita suutuspäissään alle mikrosekunnissa. Mut viiden sekunnin päästä tilanne on jo toinen. Ei ehkä kuulosta aikuiselta, mutta sellainen mieheni on.
Mutta sen lisäksi pelkään myös sitä, että mies tekee itselleen jotain. Että löydän hänet kotiin mennessäni hirttäytyneenä jostakin. Tai että on ampunut itsensä. Hän on luvannut, ettei tee niin, mutta en silti voi olla ajattelematta sellaista mahdollisuutta, kun olemme riidelleet. Jos mieheni on äkkipikainen, niin minä vastaavasti lepyn hitaasti. Ja jos mies käyttää fyysisiä keinoja, niin minä olen taitavampi suullisessa riitelyssä. Miehellä on lisäksi taipumusta masentuneisuuteen.
Huolimatta siitä, että meillä on joskus vaikeaa, niin rakastan miestäni ja meillä on myös hyviä aikoja.
M (mm. nro 2)
Olisko mahdollista harkita sitä parisuhdeleiriä tai terapiaa? Suostuisko mies lähteä sellaiseen? Kannattaa asia esittää nin, että osaisitte molemmet "käyttätytyä" suhteessa, vaikka kertomasi mukaan miehelläsi on käyttäytymisongelmia. Ei minusta kukaan toista kunnioittava ja aikuinen ihminen käytä toisesta tuollaisia nimityksiä.
Kuitenkin jos ongelma on ilmennyt lapsen syntymän jälkeen, niin olisiko ongelma kuitenkin ratkaistavissa? Voiko mies olle mustasukkainen tai onko hänellä huonoja lapsuuden kokemuksia, eikä osaa olla sinut itsensä kanssa isänä?
En sano, että heti kannattaisi antaa periksi, mutta missän nimessä sinun ei tarvitse tuolalista käytöstä hyväksyä ja etenkään sinun ei tarvitsisi pelätä oman turvallisuutesi vuoksi, jos mies on iso tai äkkipikainen. Sinun pitää pystyä luottamaan, että sinulle ei kukaan tee pahaa omassa kodissasi.
Itse olin aikoinaan naimissa ison ja etenkin humalassa väkivaltaisen ja erittäin mustasukkaisen ihmisen kanssa. Meille etenkin lapsen syntymä (yllätysraskaus) muutti miehen käytöstä. Minusta hän oli mustasukkainen lapselle vaikka kuinka yritin miestä huomioida, niin mikään ei riittänyt. Itse ei kuitenkaan halunnut osallistua lapsen hoitoon mitenkään. Sitten alkoi myös nimittely. Minulle pahimpia nimityksiä olivat huora, joka loukkasi todella ja kertoi enemän kuin tarpeeksi siitä, että miten mies arvosti minua tai naisia yleensä. Viimeinen niitti oli se, että keskustellessa hermostui ja heitti kännykällään minua kohti. En tajunnut tehdä mitään ja onneksi puhelin sujahti kasvojen ohi. Sujahti kuitenkin niin kovaa, että kipsilevyseinään tuli ihan kunnon reikä. Minähänlaista jälkeä se olisi tehnyt, jos olisi osunut kasvoihin... No sitä seuraavaa heittoa en jäänyt odottamaan, vaan se sinetöi suhteemme lpun, MInä en missään nimessä halunnut jäädä suhteeseen, jossa olisin joutunut pelkäämään miestäni.
Katso lastasi a mieti minkälaisen tulevaisuuden haluat hänelle tarjota. Sellaisen, jossa hänelle huudetaan, sinua nimitellään, joudutte pelkäämään fyysisen koskemattomuutenne puolesta? Vielä nämä pelot eivät koske lastasi, voit vielä pelastaa hänet. Vuoden kuluttua lapsi elää samaa todellisuutta kanssasi - pelossa ja ahdistuksessa.
Mikään mammona maan päällä ei korvaa turvaa, rakkautta ja tasapainoa. Älä anna lapsellesi tuollaista mallia parisuhteesta. Teet hänelle suuren palveluksen osoittamalla kunnioituksesi itseäsi kohtaan ja rakkautesi lastasi kohtaan.
Jaksamista, uskalla kuunnella sydäntäsi ja seurata sen johdattamaa tietä! Älä jää kuuntelemaan sitä Toista sisälläsi, joka hyvittelee, selittää asiat paremmaksi ja pelottelee tulevalla taloudellisella kurjuudella mikäli lähdet suhteesta.
miehelläs epävakaapersoonallisuushäiriö? Ent. nimeltään rajatilatapaus. Kuulostaa just siltä.
Tuollaisia nimityksiä saattaa kuulla murrosikäisten suusta mutta en ole onneksi törmännyt aikuiseen, jonka käytös olisi tuota luokkaa.