Onko sokerirasitustesti oikeasti kamala? Entä jos joutuu sille diabetesdieetille? Onko se kamalan tiukka?
Kommentit (20)
II-tyypin diabeetikko on helposti lihava eikä ole mitään estettä sille, etteikö lihoisi lisää. I-tyypin diabeetikko laihtuu, ja se on niin rajua, että kyllä siihen herää. Ja jos ei havahdu painon laskuun, niin ehkä sitten ketoasidoosin hoitoon teho-osastolla.
Sokerirasituksia käsittääkseni harvemmin tehdään epäiltäessä I-tyypin diabetestä. II-tyypin ja raskausdiabeteksen diagnostiikassa se on perustutkimus.
Se litkun juominen on tosiaan pikku juttu, mutta verensokerin heittely voi aiheuttaa huonoa oloa. Ensimmäisellä kerralla olo oli niin paha, että jäivät tenttikirjat lukematta. Testin jälkeen en meinannut kotiin päästä, huolimatta syödyistä voileivistä.
Syykin selvisi myöhemmin: tunnin arvo oli liki normaalin ylärajaa, kahden tunnin arvo taas alle paastoarvon. Ilmeisesti verensokeri jatkoi laskemistaan vielä tämänkin jälkeen, sillä sokin oreitakin alkoi jo ilmaantua. Ne, jotka ovat taipuvaisia verensokerin rajuun laskuun saattavat todellakin kokea ko. testin ikävänä, suurimmalle osalle se on kai vain hieman tylsä.
Väsymyksen ja pyörrytyksen lisäksi olen hyvin aggressiivinen, kun verensokerini on alhaalla. Ilmeisesti energia ei tahdo riittää edes normaaliin ajatteluun, kun tulee tiuskittua pienimmillekin esteille minun ja ruoan välissä. :o
Pitäisi varmaan vaan tyrkyttää itseään siihen testiin.
et tarvitse mitään testiä, riittää kun saisit mitattua verensokerisi esim. aamulla ennen aamupalaa tai reilu tunti ruuan jälkeen. Onko kellään tutullasi mittaria jota voisit lainata? Joku varmaan muistaa ne arvot, ja jos ne ei ylity niin ei syytä huoleen diabeteksen suhteen.
Ei allergiatestikään ollut mikään " siinä se" , vaan sen jälkeen tuntui koko loppupäivän kuin olisi ollut vanteet rintakehän ympärillä puristamassa. Vaikka itse testi oli ihan miellyttävä tapahtuma.
-6
mulla on otettu kolme verikoetta, ensin paastoarvo, sitten juodaan se litku, ja sitten tunnin päästä toinen verikoe ja tunnin päästä vielä.
ei sinänsä paha juttu, teen yleensä sen 2h villasukkaa odotushuoneessa, tai lueskelen.
ainut on se litkun juominen. niitäkin on erilaisia olemassa, tämä meidän tk käyttää sellaista, josta tiivistettä otetaan ruskeasta lasipullosta ja laimennetaan vedellä, noin 3dl kaikkineen on juotava.
no tämä laimennettava maistuu lähinnä samalta, kun liian vahvan urheilujuoman jälkimaku joka jumittuu kurkkuun..
itse yökkään aina, ja on työn takana että saan sen juotua riittävän nopsaan oksentamatta.
pilli auttaa huomattavasti siinä juomisessa, kun työntää se kielen takaosaan, niin ei tarvitse maistella juomaa.
kyllä se sujuu.
edellinen jatkaa, että ota leipää ja mehua tai muuta järkevää (ei siis suklaata) evääksi, että voit syödä heti viimeisen verikokeen jälkeen.
olo voi olla tosi huono sen jälkeen.
täällä keskustelupalstoilla on kummaa pelottelua. Itse jouduin diabetesdieetille, mutta hyvin motivoituneena jaksoin noudattaa sitä.
Olen ollut rasituksessa 5 kertaa ja joka kerta glukoosiliuos on ollut hyvän makuista hiilihapollista viileää juomaa.
Ota jotain tekemistä mukaan (mulla esim. tenttikirjoja ja päiväkirja).
On kuulkaas paljon kamalampiakin kokemuksia maailmassa kuin joku sokeriliuoksen juominen ja liikkumatta oleminen! :D Mitäs kamalaa siinä olisi? Litku on pahaa, ok. Ei saa liikkua, ok. Otetaan verikokeita, ok. Ja sit pois.
En ole kokenut, mutta tarkkaan harkitsisin, jos joskus joku siihen määräisi. Ihan riittävän huono olo tulee jo perunan syömisestä...
Ei tarvitse olla mitenkään liikkumatta, mutta labran tiloista ei saisi lähteä.
Määrä on selvästi alle puoli litraa, oisko noin 0,3 l.
T. Nro 3
Sama kuin joisit pullos Spitea parissa erässä. Odottelu on tylsintä, mutta voihan siinä lueskella naistenlehtiä. Kesti muistaakseni 2 tuntia!
ja ei tuntunut oloissa yhtään.
Tärkeää on että pääsee seurantaan, jos keho ei pysty pilkkomaan riittävästi sokeria. Että saa sitten hoitoa ja terveen vauvan.
Senhän takia näitä seurataan niin tarkkaan, kun pelätään vauvan kasvavan liian isoksi eli makrosomia.
järkyttävää! mä meinasin oksentaa kun maistu kun olisi laitettu paketti tomusokeria 2desiin vettä. Miksei se neste voi olla paremman makuista? Joisin mielummin 1,5 litraa kokista.
Meinasin oksentaa koko ajan kun join sitä ja labra-täti sanoo vieressä että älä oksenna kun sit sun pitää juoda uudestaa sama määrä.
Mutta joo. Suhteellisuutta. Mielummin litku kun synnytys. Heh.
vaan se että sokerivauva on kipeä: isokokoinen mutta kehittymätön (esim. keuhkot epäkypsät), turvoksissa ja kärsii itse liian matalasta verensokerista (tiputuksessa lastenosastolla erossa äidistä).
Ei siihen ole mikään pakko mennä, mutta itsenne ja vauvan parhaaksi se on! Minä menin mieluusti, testi nimittäin antaa arvokasta tietoa sokeriaineenvaihdunnan tilasta. Maailmassa on pahempiakin asioita kuin pieni pullollinen sokerilientä ja pari pistosta sormeen. Aikakin kuluu vaikka lehteä lukemalla.
Osa mammoista tekee tästäkin asiasta hirveän mörön, aivan kuin passitus sokerirasitukseen olisi joku henkilökohtainen loukkaus tms. Ja jos perunan syönnistä tulee huono olo, niin sokerirasitus on entistäkin aiheellisempi!
Ihan oikeesti, isot ihmiset!
Pahempaa juotavaa oli esim. suolitähystystä varten juotava neste, jota juodaan sentään litra kaupalla. EI pelkkää pikku pullollista jotain colajuomaa. En vähättele niitä, joille siitä seuraa huono ja heikko olo, mutta on todellakin vaikeampia asioita kuin tämä.
Tyhmää marista aina tästä aiheesta.
En ole raskaana, mutta tunnun olevan herkkä verensokerin vaihteluille. Olen pariin otteeseen pyytänyt sokerirasitustestiä, mutta lääkäri on todennut, ettei noin laihalla voi diabetestä olla!! Vähän ihmeellistä, koska eihän diabeetikko liho enää, kun tauti on puhjennut. Tai niin olen ymmärtänyt.