Ärsyttääkö ketään muuta nämä " kukaan ei ole työssään korvaamaton" yms. sanonnat?
Täällä paljon viljeltyjä varsinkin kun puhutaan nuhaisen lapsen hoitoon viennistä tms. Ihan totta, että kukaan ei ole pitkällä tähtäimellä korvaamaton (vaikka joidenkin korvaamisessa voi olla aavistuksenomaisia vaikeuksia) ja harvan yllättäväkään työstä poisjäänti aiheuttaa maailmanloppua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se ei voisi aiheuttaa ikäviä asioita.
Entäpä, jos se lähisairaalaan ainoa etupäivystäjä päättäisikin häipyä kesken vuoron hakemaan oksennustautista lastaan hoidosta juuri, kun sinä olisit viemässä välitöntä lääkärinapua tarvitsevan lapsesi päivystykseen? Sekö ei haittaisi yhtään, jos lapsesi sitten kuolisi ambulanssiin matkalla isompaan sairaalaan, kun lääkärin paikallaolo olisi voinut hänet pelastaa? Ketään ei myöskään haittaisi, jos lähiydinvoimalan päävalvojat lähtisivät kesken vuoron töistä ja jättäisivät reaktorin hoitamaan itse itsensä? Samoin se ainoa työssä oleva poliisipartio saa varmaankin poistua vapaasti työpaikalta juuri, kun sinun lapsesi on kadonnut ja on 30 astetta pakkasta? Tietysti on myöskin ok, että maanviljelijä jättää elukkansa ruokkimatta ja hoitamatta, jos tulee parempaa tekemistä. Kuolkoot nälkään navettaansa.
Sama juttu tämän " kukaan ei kiikkustuolissa vanhuksena istuessaan toivo viettäneensä enempää aika työpaikalla." Mistä hitosta senkin tietää? Ja ihan oikeastiko joku luulee, että esimerkiksi merkittäviä tieteellisiä saavutuksia tehnyt, korkeaan asemaan jollain elämänalueella noussut, nimensä historiankirjoihin saanut ihminen ei tuntisi jonkinlaista tyydytystä saavutuksistaan? Ja että se kotiäitinä ikänsä viettänyt, jonka puoliso vaihtoi nuorempaan 55-vuotiaana ja jonka lapset käyvät kerran kuussa viiden minuutin visiitillä vanhainkodissa tuntee automaattisesti suurta tyydytystä siitä, että on käyttänyt koko elämänsä lastenhoitoon?
Kommentit (8)
Vierailija #2:
Eri asia on tietenkin kaupan kassoilla, opettajilla, hoitajilla jne. joiden työt eivät kasaudu tulevaisuuteen niiltä päiviltä kun itse on poissa.
mun hommia ei kyllä kukaan tee poissaollessani ja olen hoitsu--meitäkin on moneen lähtöön
että saisi kaiken tekemättä jääneen tehtyä. Ja sekään ei ole erityisen mukavaa.
Itselläni viime vuosina ollut juuri sellainen työ, jossa työt poissaollessani kiltisti odottivat minua ja sain ne sitten ilokseni palattuani tehdä. Sitä ennen toimin sairaanhoitajana ja työssä, jossa hommat eivät odottaneet, mutta jossa jonkun oli aina pakko paikata toisen poissaolo tai ihmishenget olisivat olleet vaarassa. Silloin tiesi hyvin, että oma poissaolo vei aina joltain työkaverilta vapaapäivän. Ja kun ei se rinki kuitenkaan mikään hirveän iso ollut, niin aina vapaalla sai varautua siihen, että suunnitelmat menivät uusiksi, jos joku työkaveri tai työkaverin lapsi sairastui. Ei kivaa sekään.
molemmat olleet pitkään poissa ja mistään ei saada sijaisia ja hommat kusee... mutta ehkä se sanonta kuitenkin on tarkoitettu signaaliksi siitä, että ei pidä oman perheensä hyvinvoinnin tai oman terveytensä uhalla sinnitellä töissä vaikka olisikin korvaamaton; on korvaamattomillakin oikeus sairauslomaan ja hoitovapaisiin.
Minua ärsyttää se, että työpaikoissa ei hoideta varajärjestelyjä kuntoon eikä työpaikat tarjoa esimerkiksi halukkaille työntekijöilleen sairaan lapsen hoitoapua.
Julkisella sektorilla lienee se ongelma, että suorittavissa portaissa (päiväkodit, koulut ja sairaalat) on vedetty resursointi liian tiukoille, joten sijaisuudet on vaikeita ja työläitä järjestää.
Monestihan se on ihan työnjohdon järjestelykysymys. Jos resursointi on liian tiukoilla ja on sellaisia hommia, joita vain yksi tietty ihminen pystyy tekemään, niin kyllä se yleensä kielii siitä, että pomot eivät osaa hommiansa.
Montaa ihmistä helpottaisi myöskin se, että voisi hyödyntää sairaan lapsen hoitopalveluita. Esimerkiksi kun lapsen flunssa on jo hellittänyt ja ollaan kotona toipilaana. Lapsella olisi hoitaja kotona ja vanhempi voisi halutessaan tehdä vaikka etänä töitä kotoa käsin tai mennä toimistolle. Monesti osapäivähoitajakin helpottaisi jos on vaikka tärkeä kokous, johon asiakkaat lentäneet Singaporesta.
Työsuhde-eduthan on Suomessa huonoja, niitä pitäisi kehittää ihan järjestelmällisesti.
Esimerkiksi hammaslääkäritilannehan on monissa osissa maata täysin katastrofaalinen.
Mitä erikoistuneemmasta osaamisesta puhutaan, sitä hankalampi on löytää sijaisia. Bulkkityöhön löytyy kyllä jos halutaan, mutta mitä enemmän tarvitaan koulutusta, työssä perhetymistä jne. niin sitä mahdottomampaa on. Ja jos työtä tekemään vielä normaalioloissa tarvitaan vain muutama ihminen, niin ollaan jo aika haavoittuvaisessa systeemissä, koska mitään reserviä ei vain yksinkertaisesti synny.
Vierailija:
Julkisella sektorilla lienee se ongelma, että suorittavissa portaissa (päiväkodit, koulut ja sairaalat) on vedetty resursointi liian tiukoille, joten sijaisuudet on vaikeita ja työläitä järjestää.Monestihan se on ihan työnjohdon järjestelykysymys. Jos resursointi on liian tiukoilla ja on sellaisia hommia, joita vain yksi tietty ihminen pystyy tekemään, niin kyllä se yleensä kielii siitä, että pomot eivät osaa hommiansa.
Sinun kirjoituksesi yksisilmäisyydessään sen sijaan ärsytti. Työpaikoilla työnantajan velvollisuus on järjestää asiat siihen malliin, että tiedetään mikä on ensisijaista, mistä joustetaan jos sijaisia ei ole mahdollista ottaa. Ja kyllä se minunkin työssä pikkuisenn pulmallista on, jos jään kotiin, vaikka olenkin opettaja. Jos kuitenkin katsoo asioita vähän laajemmalla perspektiivillä, niin elämä se vaan pyörii eteenpän vaikka joku olisi töistä poiskin. Se on ihan normaalia, että ihmiset sairastelevat ja pitävät lapsistaan huolta. Vai pitäisikö niiden oksentelevien tenavien vaan jäädä sinne päiväkotiin tai peräti mennä yksinään kotiin oksentelemaan? Mitä ehdotat. Ahaa arvaan -jonkun- pitäisi hakea lapsi ja hoitaa hänet. Ilmoitatko tismalleen puhelinnumeron, josta saa näitä jokusia tilattua?
Esim. oma työni on sellaista ettei kukaan tee töitäni minun puolestani vaikka olisinkin kotona sairaslomalla tai sairasta lasta hoitamassa. Siellä ne odottavat paluutani kuitenkin.
Toisaalta työstäni maksetaan kuukausipalkan lisäksi tulospalkkaa, joten senkin vuoksi haluan saada työni tehtyä kunnolla ja sen verran kun on sovittu.
SIksi teenkin töitä kotoa käsin myös lasten ollessa sairaana tai jos itse en jostain syystä toimistolle pääse.
Eri asia on tietenkin kaupan kassoilla, opettajilla, hoitajilla jne. joiden työt eivät kasaudu tulevaisuuteen niiltä päiviltä kun itse on poissa.