Tämähän on ihan mahtavaa!!!
Olen kolmen pienen lapsen yh. Kuopus on nyt 1v3kk ja mies lähti kävelemään (muutti toisen naisen luo toiseen kaupunkiin) kuopuksen raskausaikana eikä tapaa lapsia, kuin joskus harvakseltaan.
Minulla on ollut ihan kamalan vaikea vuosi (tai kohta jo kaksi) takana. Lähimmät sukulaiset asuu 200km päässä ja hekin käyvät työssä eli eivät voi rientää apuun ihan milloin tahaansa.
Nyt olen ollut kuopuksen kanssa viikon ihan kahdestaan. Sain kerrankin isommat lapset mummolaan hoitoon.
Tuntuu, että tuo kuopus on jäänyt ihan huomiotta ja olen elänyt kuin sumussa porskuttaen vain eteenpäin. Nyt kun saan keskittyä vain kuopukseen niin tajusin vasta nyt rakastuneeni häneen :) Hän on aivan ihana pikkuinen!
Kommentit (3)
Onnea! On varmasti hieno ja hyvä tunne! Muistathan yrittää antaa kaikille lapsillesi samalla tavalla sitä spesiaalia aikaa äidin kanssa, he tarvitsevat sitä jokainen iästä ja sukupuolesta riippumatta. Toivon sinulle oikein aurinkoista kevättä ja helpompia aikoja elämässä!
Minulla meni esikoisen syntymän jälkeen varmaan kuukausi, että edes tunsin mitään lasta kohtaan. Kaikki oli sillon niin uutta ja outoa :)
Mutta nyt tuli hyvä mieli sinun puolestasi ja etenkin lapsen. Sillä lapsi on ansainnut sinun täyden rakkauden vain olemalla oma itsensä.
Ehkäpä tästä alkaakin uusi vaihe elämässänne, valoa tunnelin päässä :)
Onnellista kevättä!