Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuka valitsee perheen lapsille nimet?

Vierailija
17.03.2008 |

Tulin miettineeksi, että kuka oikein päättää tai millaisia mielikuvia ihmisillä on asiasta.



Havaintojeni mukaan muutamissa tuttavaperheissäni äiti keksii nimiä ja isällä on lähinnä valta hyväksyä tai hylätä äidin ehdotukset. Isän omia ehdotuksia ei aina kuunnella tai ne päätyvät ehkä muiksi etunimiksi muttei kutsumanimeksi.



Teinivuosina hongkongilainen kirjeystäväni kertoi, että heilläpäin lapsen nimen päättävät isä ja isänpuoleinen isoäiti.



Luottaisitko sinä puolisoosi, äitiisi tai anoppiisi valinnassa?

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimittäin anopin suosikkinimet ovat tyyliin Eufrosyne ja Hjalmar-Bertil - onneksi hän ei saanut valita nimiä! Hihih!

Vierailija
2/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me valittiin yhdessä pojalle nimi miehen kanssa. Selattiin kalenteria, heiteltiin ehdotuksia jne...Kumpikin nimi sellainen joka molemmille sopii. Äiti yritti tyrkyttää omaa mielipidettään asiassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja minä sommitellut niihin sitten sopivat lisänimet. Ja tietenkin hyväksynyt nuo nimet niin, että oikein piti miettiä kumman ideoita ne on alun perin olleet. Nyt kyllä jos poika tulee niin se nimi on mun ideani... :)

Vierailija
4/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

yhdessä päätettiin. Niin kauan väännettiin, että löytyi sellainen, joka kelpasi molemmille. Ja tämä vasta kun vauva oli syntynyt eli ei ollut nimeä valmiina, vaan haluttiin ensin nähdä, enkä minkä luonteinen ihminen sieltä maailmaan putkahtaa.

Vierailija
5/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä sitten maisteltiin yhdessä niitä nimiä. Esikoisen nimi oli helppoa valinta, kuopuksen kanssa tuli mutkia matkaan ;) Ultrassa kuulimme, että olisi poika tulossa ja niinpä sitten nimen hakeminen alkoi samantien. Nimi löydettiin ja odotettiin sitten sitä nimenkantajaa syntyväksi.



Poika syntyi mutta kääk ääk, eihän se ollut meidän hyväksymän nimen näköinen edes!:D No, nimi tuli kyllä äkkiä mieleen koska on ihan nimensä näköinen.



Mutta siis yhdessä meillä nämäKIN hommat on hoidettu :)

Vierailija
6/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutaman " Pönkki" ja " Kuppi" -ehdotuksen jälkeen mietin nimiä itse ja kysyin vain miehen mielipidettä. Mies oli ihan tyytyväinen kun ei tarvinnut aivosoluja mokomalla asialla enää rasittaa, mihin alunperin vissiin pyrkikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen etunimi molemmilla lapsilla on sellainen, jonka toinen vanhemmista on saanut yksin päättää. Esikoisemme toinen nimi onkin nimi on minun keksimäni ja kuopuksen toinen nimi miehen suosikki. Mutta kutsumanimistä ollaan jouduttu keskustelemaan paljon, sillä meillä on niin erilaiset nimimaut.

Vierailija
8/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhden lapsen toisen nimen keksi mies ja yhdelle lapselle tuli myös toiseksi nimeksi nimi, jota mies ehdotti etunimeksi. Anopin en antaisi missään nimessä valita nimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitten toistemme listoista vedettiin yli ehdottomat eit ja lopuista valkattiin yhdessä mieleiset nimet.



kuopuksen nimeä minä ehdotin ja mies tykkäs, joten se annettiin.

Vierailija
10/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli tytön nimi " valmiina" , halusin sen ehdottomasti. Joten sovimme ennen esikoisen syntymää, että jos se on tyttö, niin saa mun keksimän nimen ja jos poika, niin miehen. Poika tuli ja miehen päättämä etunimi (mun päättämä toinen nimi). Kuopusta odotettaessa päätettiin, että nyt on mun vuoro päättää etunimi ja miehen toinen nimi. Näin myös tehtiin ja kuopus (tyttö) sai sen mun vuosia sitten päättämän nimen.



Toki me on yhdessä puhuttu ja pyöritelty vaihtoehtoja, mitkä nime sopii yhteen jne. Mutta " lopulliset päätökset" on mennyt noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molempien lapsien nimet " päättänyt" ja minä hyväksynyt. Kolmatta odotetaan ja taas näyttäisi miehellä olevan pojan nimi valmiina josta ei tingitä :) tytölle emme edes keksi nimeä... ei osata :)

Vierailija
12/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muilla ei ollut sananvaltaa asiaan, ei toki kukaan yrittänytkään. Minä olin innokkaampi etsimään taustatietoa eri nimistä ja sikäli olin aktiivisempi nimen etsinnässä, mutta sellaiset nimet olemme lapsillemme antaneet, jotka miellyttäneet sekä äitiä että isää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
17.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

saatukin aikaisiksi:)



Kuopuksen kutsumanimi on minun päättämä enkä edes suostunut miehen ehdotuksia kuuntelemaan, sillä hän olisi abortoinut koko kuopuksen:( No toisena nimenä on kyllä sitten kuopuksellakin miehen suosikki, mutta kokonaisuudessaan nimi on kuitenkin juuri sellainen kuin minä halusin...mies olisi halunnut hieman erilaisen muunnoksen, mutten suostunut!

Vierailija
14/26 |
19.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

yhden sellaisen tapauksen, jossa esikoinen on keksinyt nuoremmalle siskolleen nimen. Nimi oli naispuolinen versio lasten isän nimestä, esim. Lauri -> Laura, joten se sopi myös vanhemmille.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
19.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulin, että oli ihan huumorilla tehty, mutta mitä vielä... appi osoitti ristiäisissä tuohtumuksensa, kun nimeksi ei tullutkaan mikään heidän ehdottamistaan.

Vierailija
16/26 |
19.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei vain voinut hyväksyä sitä, koska sillä on hänestä häiritsevästi myös muu, yleisniminen merkitys (vrt. Ansa).



Keskimmäisen nimeä oli myös hautonut, ja se tuli etunimeksi. Toisen nimen keksimme yhdessä, se on siis oikeasti itse keksitty.



Kolmannen lapsen nimen päätin itse pitkän mietiskelyn jälkeen. Mies ei ihan heti siitä tykännyt, mutta melko pian hyväksyi sen. Toisen nimen hän keksi, ja oman ehdotukseni hylkäsin, koska en suostunut neuvottelemaan ekasta nimestä. ; )

Vierailija
17/26 |
19.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Äitiin tai anoppiin... :) Äitini antaisi varmaan usalaisia tai kummajaisnimiä, niistä olemme me 8 lasta elävä todiste :D Anoppi antaisi varmaan konservatiivisia tai tylsiä ruotsalaisia nimiä.



Ei kiitos.



Meillä on miehen kans oma yhteinen linja josta pidämme :)

Vierailija
18/26 |
19.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytännössä meillä on tehty niin, että minä olen laittanut 10 omaa suosikkiani paperille ja mies on sitten yksin päättäny niistä.

On toiminut meillä eikä ole asiasta koskaan vääntöä käyty.



Lapset Jusu, Janette ja Pauliina

Vierailija
19/26 |
18.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hahaa, vai että velvollisuutta! Mielelläni kuuntelen sukulaisten ja ystävien ehdotukset, vaikka kuinka kaukaisten tuttujenkin, enkä tunne pienintäkään velvollisuuden pistoa käyttää niitä ellen tykkää.



Me ollaan siis miehen kanssa kumpikin ehdoteltu ja tyrmätty nimiä vuorotellen. Multa tulee varmasti enemmän ehdotuksia, mutta mulla ei ole mitään etulyöntiasemaa jos mies ei niistä pidä.



Lopputulos: nimistä ensimmäinen on sellainen joka kummankin mielestä oli todella hyvä valinta, toinen on enemmän minun makuuni ja kolmas enemmän miehen makuun.

Vierailija
20/26 |
18.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me molemmat miehen kanssa se sitten hyväksyttiin. Tytöstä tuli Emilia-neiti! : )



Esikoisen kohdalla mies keksi ja minä hyväksyin.



Eli kyllä nyt miesväki veti pitemmän korren.