Nyt olen sitten itsekin kokenut sen, miten ystävyys kahden kotiäidin väliltä katkeaa, kun toinen menee töihin. =(
Olemme siskoni kanssa olleet aina hyvin, hyvin läheiset. Välillä tuntui, kuin olisimme lukeneet toistemme ajatukset.
Lähennyimme ennestään, kun molemmat olimme lasten kanssa kotona, puhuimme puhelimessa useita kertoja päivässä omista ja lasten asioista.
Siskoni lähti muutama kuukausi sitten töihin ja yhteys katkesi kuin seinään. Meillä ei yksinkertaisesti ole mitään puhuttavaa keskenämme, toki yritän kysellä siskon töistä, mutta ajattelee kai, ettei se minua oikeasti kiinnosta. Samoin yritän kertoa omista (ehkä tylsistäkin) päivistä lasten kanssa, mutta siskoa ei selvästikään kiinnosta.
Mikä ihme siinä on, ettei kotiäidin ja työssäkäyvän äidin ajatusmaailma kohtaa ei sitten millään???
Kommentit (5)
tuntuu, etteivät päivän tunnit riitä edes pakollisiin kuvioihin (lasten viennit ja hakemiset, ruuanlaitto, jonkinmoinen siivon ylläpito jne.).
Kutsu siskon perhe kylään (vaikka syömään) viikonloppuisin. Kyllä sitä puhuttavaa taas löytyy kun arki löytää rytminsä.
Katkesi vasta sitten kun MINÄKIN lähdin töihin.
Itse aloitin työt ja paras kotiäitiystäväni on edelleen tosi tärkeä mulle. Ei toki yhtä usein nähdä, mutta meilaillaan, soitellaan, tekstaillaan. Lapsista olen edelleen kiinnostunut, ei ne mun omat lapset minnekään kadonneet, vaikka töissä käynkin... Ihan yhtä lailla mua kiinnostaa oman ja ystävän lapsien kehitys ja kommellukset. Omasta työstäni en kovin voi puhua työpaikan ulkopuolella. Ystäväni on kysellyt paljon töiden ja perheen yhdistämisestä ja sen onnistumisesta ja muista noihin liittyvistä asioista, lasten päivähoidossa viihtymisestä jne. On meillä edelleenkin paljon puhuttavaa.
Ja lisäksi kaikki muut asiat joita olemme jakaneet... Ei ne liity kaikki lapsiin läheskään.
Samanlaisesti ollaan pidetty yhteyttä, vaikka olenkin kotosalla.
Mulla välillä sellanen olo, ettei mun elämässä oikeen oo tapahtumia=kerrottavaa, mutta on kiva kuulla mitä ulkomaailmassa tapahtuu tai töissä ym.
ja rytmin ja rutiinin luomiseen menee oma aika. Surullista silti, että koet jääneesi syrjään siskosi elämässä. Toivottavasti aika auttaa ja löydätte toisenne taas!