Olin ystäväni kaatopaikka, kun hän erosi miehestään.
Eli purki minulle tuntojaan monta kertaa päivässä. Hoidin myös hänen lapsiaan, että pariskunta pystyi setvimään ongelmiaan rauhassa. Kerran erehdyin laittamaan viestin, että kamala päivä, lapset tappelee... vastaus oli: koeta kestää. Olemme tunteneet jo pidemmän aikaa, ja nyt hän on minuun enää silloin yhteydessä kun haluaa jotain palveluksia. Olen jättänyt vastaamatta näihin pyyntöihin. Olisiko kellään mitään neuvoja, miten saisin ystävyyssuhteen taas toimivaksi ja vastavuoroiseksi. En haluaisi menettää ystävääni, kun aikuisena ei juuri uusia ystäviä enää löydy...
Kommentit (8)
Loukkaannuin tuosta ihan itsekseni, mutta pikkuhiljaa viesteissä vain pyydettiin esim. lapsia hoitamaan eikä enää kyselty tai kerrottu kuulumisia tms. Ymmärrän toki, että uudessa elämäntilanteessa (uusi mies) on muutakin kuin vanhat ystävät, mutta silti. Itse olen tehnyt aloitteen ja kutsunut häntä kyläilemään, mutta tuntuu että puheet ovat nykyään hyvänpäiväntuttu-tasolla.
Jos itse olet onnellisesti naimisissa, niin tietenkin ystävättäresi ei voi sinulle miesseikkailujaan jakaa. Ehkä sitten taas löydätte toisenne, kun hänen vapauden huuma menee ohi..? Niinhän se pitkissä ystävyyssuhteissa menee, että välillä ollaan paljon tekemisissä ja välillä poissa, vaikkei unohduksissa. Toivottavasti sinulla on kuitenkin muitakin ihmisiä jakamassa myös sinun murheita? vaikka me av:laiset! :))
Itse olen saanut aikuisena ystäviä enemmän kun lapsena. Lapsena olin ujo ja vetäydyin kuoreeni. Todellakaan ei ole myöhäistä löytää todellista sydänystävää vanhemmallakaan iällä.
eikä enää halua kuormittaa kaatopaikkaasi enempää.
palveluksia eikä muuta? Sekö se on se ei-kuormittava yhteydenpitomuoto?
Ap:ta kehottaisin miettimään, onko tuollaisella " ystävyydellä" niin suuri arvo, että sitä kannattaa ylläpitää?
Mutta kuten totesin, en kuitenkaan haluaisi menettää ystävääni. Pitäisi varmaan nostaa kissa pöydälle ja sanoa suoraan, että mulla on omissa asiossakin hoitaminen, etten ehdi auttamaan häntä. Tulevaisuus näyttäköön sitten, jatkuuko meidän ystävyys. AP
shoppailemaan, syömään tai jotain tyttöjen juttuja tekemään. Samalla voisitte jutella niitä näitä. Kysyisit hänen uudesta suhteestaan, kertoisit omista huolista, ilon aiheista jne. Vastarakastuneet tahtovat olla sellaisia, että muut jää, ja vain tämä uusi rakas kiinnostaa.
Jos ystäväsi jatkaa vaan samaa linjaa, niin sano suoraan että tällainen ystävyys ei riitä sinulle.
onko hänellä useinkin tapana vastata noin?
Tekstiviesteilyssä saattaa tulla väärinkäsityksiä kun ilmeet ja eleet puuttuu. Mistä tiedät kuinka empaattisesti hän ajatteli, kun viesti, että " koeta kestää" ?