Lapseni kaverit ovat kaikki miljonäärien lapsia, joskus asia ahdistaa
vaikka tiedän, että turhaan. Lastani ei kiusata, joskus ehkä ihmettelevät jos meillä ei jotain asiaa ole, olemme keskituloisia, mutta elämme askeettisesti.
Lapset ovat usein meillä koska olen kotona ja teen heille välipalaa ja autan läksyissä.
Perheiden vanhemmat sitten kiittävät usein ihan hirvittävän kalliilla asioilla, matkoilla, konserttilipuilla tms. Tämä joskus tekee olon vaivautuneeksi..
Onko kellään tälläistä asetelmaa?
Kommentit (66)
eiköhän ne ole SYK:ssa ne lapset...
Ja SYKissä ei ole mitään mystisiä a-kieliä.
Ja mitä väliä sillä on? Oletteko te ihmiset niin kateellisia siitä, jos jollain on enemmän rahaa kuin teillä? Eikö niin saisi olla?
ainakin aikoinaan siellä on ollut enemmän a-kieliä kuin perusvaitoehdot englanti ja ruotsi.
että kyse on sellaisesta miljonääristä, joka tienaa normaali-ihmisen vuosipalkan verran kuukaudessa, omistaminen ei kelvannut. Ja vieläpä julkisessa virassa.
MAUNULA jonka ala-asteelta löytyy harvinainen a-kieli venäjä!
että saavat sekä italianpataa että ravintolaruokaa. Lapset ja rikkaat vanhemmat suhtautuvat tilanteeseen luonnollisesti, miksi et sinä?
Minulle on vain vaikea ottaa lahjoja vastaan varsinkin jos ne ovat kalliita.
Ei tässä sen kummempaa ole. Itse olen niin vaatimattomista oloista lähtien etten ehkä osaa suhtautua normaalisti rahankäyttöön vaikka meillä onkin talous nyt jo hyvällä mallilla.
En aio kertoa koulua missään tapauksessa joten sitä on turha miettiä, eikä se todella ole jutun pointti.
Sen verran kuitenkin korjaan (koska itseäni häiritsee virheeni)..
Että nämä ihmiset siis ovat julkisesti tiedetyissä viroissa maassamme, eivät suinkaan julkisesssa virassa. Anteeksi ihan kamalasti : )
(se kun ei kyllä ollut juttuni pointti, en arvannut että kaikkeen takerrutaan..)
ap
ja siellä on suht paljon varakkaiden lapsia, mutta myös ihan tavistenkin.
Heiltä voi saada lahjaksi suklaalevyn tai kahvipaketin tai kiven tienojasta niinkuin eräs tuttu pariskunta häälahjaksi miljonääriltä, sanoi olevan avioliiton peruskivi. Jos ottavat lapsemme mukaan lomamatkalle Lapin huvilalleen pitää eväät laittaa mukaan ja itse maksaa matkat. Etelän lomatkin lapselle on itse maksettu kun on miljonäärin lapsen seuralaiseksi lähtenyt.
Eli minulla ei ole ongelmaa varakkaiden tuttujen kalliista lahjoista.
Vierailija:
Minulle on vain vaikea ottaa lahjoja vastaan varsinkin jos ne ovat kalliita.
Ei tässä sen kummempaa ole. Itse olen niin vaatimattomista oloista lähtien etten ehkä osaa suhtautua normaalisti rahankäyttöön vaikka meillä onkin talous nyt jo hyvällä mallilla.En aio kertoa koulua missään tapauksessa joten sitä on turha miettiä, eikä se todella ole jutun pointti.
Sen verran kuitenkin korjaan (koska itseäni häiritsee virheeni)..
Että nämä ihmiset siis ovat julkisesti tiedetyissä viroissa maassamme, eivät suinkaan julkisesssa virassa. Anteeksi ihan kamalasti : )
(se kun ei kyllä ollut juttuni pointti, en arvannut että kaikkeen takerrutaan..)ap
Kiittänyt kauniisti, mutta sanonut, että lahja on liian kallis.
Joten tuskinpa nuo miljonäärit ovat missään VIRASSA niitä miljooniaan tienanneet :)
ap:lle, ota lahjat vastaan vaan, ei kukaan odota sun antavan vastalahjoja. ehkä käyttämäsi aika ja tarjoamasi ruoka ovatkin niitä tärkeitä vastalahjoja puoleltasi. ei kannata tehdä tuosta mitään suurta ongelmaa.
Miljoonista tiedän koska asuvat niin hulppeasti ja tiedän heidän ammatit ja aseman tässä yhteiskunnassa (ovat siis kaikki julkisissa viroissa ja yksi on taiteilija).
Siis matkoja on saanut lapseni (etelänmatkalle ottivat mukaan), minä olen saanut kulttuuririentoihin kutsuja jne.
Sinä jolla sama tilanne ulkomailla miten itse olet tämän itsellesi selittänyt?
Onko lapsesi miten tietoinen tästä asetelmasta.
Oma lapseni usein miettii, että miten joillain on varaa omaan kokkiin tms.
ap
Ja ei siinä sen ihmeempää. Pääasiahan on , ettei ketään arvioida tai tuomita pelkästään varallisuutensa vuoksi, eikö? Vaan sillä perustellaa, millainen on ihmisenä muiden ihmisten keskuudessa. Tämän minun mielestäni voi opettaa lapsillekin. Eli kohtele muita ihmisiä ystävällisesti ja kohteliaasti, riippumatta siitä paljonko heidän vanhempansa tienaavat... Puolin ja toisin.
Jos asuu Helsingissä isossa asunnossa, on melkein väistämättä miljonääri. Mekin ollaan, mutta ei kyllä todellakaan mitään räikkösiä...
eo tarvitse kertoa, että ruotsinkielinen koulu. Tai sitten ei.