Kääk, miten te jaksatte n. 1-vuotiaan kanssa kaiken päivää?
En ole edes eilisen teeren poikia, tämä on kolmas lapsi. Liian hyvälle olen kuitenkin ilmeisesti 5- ja 8-vuotiaiden kanssa oppinut, kun elo tämän pahnanpohjimmaisen kanssa on jotenkin, eh, raskaanlaista. Ikää lapsella siis pian 1 vuotta ja vuoden alusta lähtien ollut päiväunet täysin kateissa: nukkuu vain yhdet noin tunnin mittaiset päiväunet eikä nukahda uudelleen millään keinolla. Johtunee kävelemään oppimisesta sekä siitä, että on tullut 5 hammasta tämän vuoden puolella, mistä syystä johtuen myös yöt ovat väliin mielenkiintoisia: kontataan ympäri sänkyä klo 1.30-3.30 ja seistä pönötetään ensin hihkumassa, lopulta seuran puutteen takia huutamassa. Tämä kuitenkaan ei ole mitenkään säännönmukaista, vaan joukkoon mahtuu rutkasti ihan kohtuullisiakin öitä.
Päivät sen sijaan tuntuvat hyyyyyyyyyyyyyvin pitkiltä, kun en saa häntä nukkumaan kuin n. 45 min-1 h päivän aikana. Muu aika ollaan seuraa vailla, ihan koko ajan, tai suoritetaan jotain ei-toivottua tehtävää. Käytännössä en pysty juurikaan istumaan päivän aikana, koska hän " komentaa" minut välittömästi ylös. Haahuilen hänen perässään siis ihan koko ajan. Totta kai leikimmekin, mutta hänen pinnansa ei ole kovin pitkä ja hyvin äkkiä halutaan siirtyä muihin puuhiin leikistä. Ulkona käymme joka päivä puistossa keinumassa ja mitä milloinkin, mutta hyvin vähän siellä on tekemistä tuonikäisen kanssa tällaisena talvena.
Miten te samanmoisten äidit jaksatte nämä pitkät päivät? Nukkuuko yleensäkään kenenkään lapset noin vähän päivän aikana? Isommatkaan lapset eivät ole kovin runsasunisia olleet, mutta tämä kuopus vetää kyllä pohjat. Vai olenkohan mä tullut vaan vanhaksi, kun tämä elo 1-vuotiaan kanssa on muka nyt yhtäkkiä olevinaan niin vaikeaa?
Et vaan yksinkertaisesti huomioi hänen komentojaan! Sanot, että äiti lepää nyt hetken mene leikkimään vaikka nukella..
Ja jos päiväunet ei maita, pieni rauhoittumisen hetki on kuitenkin tarpeen ja voit koittaa jos lapsi kuuntelisi vaikka satuja nauhalta..
Tiedät itse mikä teillä toimii parhaiten!
Minulla on ollut kuitenkin kiltti ja rauhallinen lapsi, joten olen voinut komentaa hänet omatoimisiin juttuihin ja päiväunetkin olemme nukkuneet sikeästi kainalotusten!
Hankala on siis neuvoa kun ei tunne lapsesi temperamenttia!
T: toista odotellaan pian syntyväksi, kauhulla, mitä jos ei olekaan helppo?