Onko täällä ketään lapsetonta sinkkua, jonka...?
...sinkkuuden yhtenä syynä olisi halu olla riippumaton, sitoutumaton?
Mietityttää tuo oma siskoni, kun tätä vain jatkuu ja jatkuu ja ikää on jo päälle 30 vuotta...
Miten ajattelitte ratkaista paradoksin, joka muodostuu riippumattomuuden, (vapauden toteuttaa itseään?) ja naisen parhaimman hedelmällisen iän välillä, niin ettei sitten harmita mahdollinen tuleva biologinen lapsettomuus? Meinaan vain, että onko päässänne syttynyt oivallus, että minun on nyt päästävä irti asenteestani, jossa tarvitsen kaiken tilan itselleni ja että muuten koen että muut sotkutuvat liikaa elämääni. Päätätkö elämästäsi edes itse vai ajelehditko vain? Onko kaikki muu edelleen oikeasti tärkeämpää kuin perhe ja läheiset ihmissuhteet?
aiheet on jossain ihan muualla kuin AV-mammojen jaarituksissa.