Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mun 7-vuotias poikani on masentunut. Mikä avuksi?

Vierailija
11.02.2008 |

Vähän taustaa: isänsä erosi pitkäaikaisesta tyttöystävästään (heillä myös lapsi) ja pojan toinen perhe hajosi (vietti siellä neljänneksen ajastaan)



Nyt tapaamiset isän kanssa harvenevat, kun isä ei pysty työaikojensa takia kuskaamaan lasta, äitipuolta ei enää tavata, pikkusiskoakin näkee vähemmän. Lisäksi isän elämä on sekaisin, kaverit ja päihteet alkoivat taas kiinnostamaan, pojan ollessa isällään on paljon mummolassa tms..



Meillä normaali perhe, isäpuoli ja pikkusisko. Mutta poikaa ei kiinnosta mikään, on kokoajan väsynyt, itkuherkkä ja itsesäälinen. Miten voisin häntä auttaa. Poika ei suostu puhumaan minulle, kun kyselen, kaikki on kuulemma ihan hyvin.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tarvitset apua. Lastenpsyka tai perheneuvola. Kerro soittaessasi, että lapsi on itkuinen ja sulkeutunut.



Samaan aikaan voi tietty tarjota kotilohtua: syliä, ymmärrystä, normaalia perhe-elämää ja mukavia harrastuksia, joissa murheet voisi unohtaa ja itseensä uskoa kaikesta huolimatta.

Vierailija
2/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta minua huolestuttaa tuo, miksi lapsi ei puhu minulle mitään? En ole halunnut kaivella, mutta ilmeisesti poika on nähnyt perheväkivaltaa. Jotain on vialla, enkä jaksaisi odottaa perheneuvolan ruuhkissa toimettomana.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mää koittaisin jutella isälle! Siis ei mitään saarnaa, vaan ihan kahden kesken juttelisin että jos isä haluaisi vaikka viedä poikaa uimaan tms? Saisivat olla kahden ja tehdä asioita yhdessä. Voisit kai heittää ilmaan ajatuksen että isä kertoo tunteistaan? Joku vähänenkin asia varmaan riittää, mutta että lapsi kokee hyväksyntää.



Samalla jos olisin oikein rohkea niin kääntyisin sen entisen emännän puoleen. Kysyisin että jos haluaa ottaa poikaa kylään? Tai jos sisaria voisi tuoda teille?



Tärkeetä kai on että lapselle juteltaisiin paljon kotona, että häntä rakastetaan. Ja tätä voi ihan pitkällä tähtäimellä harrastaa!



Itse olin 10- vuotias kun vanhempani erosivat ja he ajattelivat että olin jo sen verran iso kun oli nuorempiakin että selviän asiasta yksin. Mutta ei se sitä ole. Kaiken ikäset tuntee surua ja murhetta. Kaipaa sitä hyvää jota oli. Vaikka poika ei puhu, niin hän kuuntelee -vaikka nolottaisi ja peittäisi korvat.



Jos isä ei ole valmis nyt niin kerro sinä lapselle erosta, siitä että isä haluaa olla yksin.



Jos yksin on vaikea ratkasta asiaa niin varmaan voit kääntyä neuvolan puoleen?

Vierailija
4/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulla on lapsi, jolla tiedän olevan vaikeaa koulussa. hän ei kuitenkaan kerro mitään kahdesta syystä: 1. hän ei halua kaivella ikäviä tapahtumia itse ja elää niitä uudestaan vielä iltaisinkin vaan keskittyy mielelllään hyvien asioiden rippeisiin ja 2. Hän ei usko minun voivan asialle enää mitään (eikä valitettavasti ole siinä ihan väärässä, koska ongelmat johtuvat hänen omasta vammastaan - olen tehnyt kaiken minkä vanhempi voi, seuraavaksi olisi koulun vuoro...)



Mutta väkivaltaa ei välttämättä tarvitse olla vain sillä perusteella, että lapsi ei puhu.

Vierailija
5/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta ehkä lasta vaan satuttaa kun perhe revitään jälleen auki.



Ero on lapsellekin raskasta, ja nyt uudestaan kun asiat oli hetken hyvin.



Hyvä kun teillä on neuvola-aika. Älä painosta lasta puhumaan, mutta sinä voit itse olla tukena ja rakkautena lapselle.



Ehkä lapsi ei halua puhua sinulle, pelkää ehkä että suutut tai petyt. Ehkä lapsi rakasti sitä äitipuoltaan ja ikävöi eikä uskalla sanoa sitä.

Nää on kaikki arvailua. Mutta älä painosta. Sureminen ei ole vaarallista, anna lapselle lupa surra. Älä kiellä itkemistä halatessa, vaan anna itkun tulla.



4

Vierailija
6/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joten minulle on syyni olettaa että väkivaltaa saattaisi olla. Poika itse suhtautuu väkivaltaan hyvin ankarasti, tuomitsee kaiken väkivallan, tönimisenkin. Tämä on asia, joka vaikeuttaa hieman poikaporukassa pärjäämistä..



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Ehkä lapsi rakasti sitä äitipuoltaan ja ikävöi eikä uskalla sanoa sitä.

4

Vierailija
8/8 |
11.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tällä tavoin voisitte yhdessä auttaa poikaa.



Ota reilusti yhteys siihen naiseen ja kerro tilanne toivottavasti teillä on aikuisuutta sen verran että homma onnistuu.



Tiedätkö että sinulla on mahdollisuus soittaa uudelleen saadaksesi ns. akuuttiajan lapselle perheneuvolaan. Jotain terapiaa tuo lapsi tarvitsisi pikimmmiten.



Tuntuu siltä ettei poika luota sinuun koska ei uskalla avautua murheistaan - ehkä pelkää reaktiotasi. Sinun tulisi osata sanoa että äiti ei ole vihainen vaikka olisi ikävä sisarusta ja hänen äitiään ja tiedät että he ovat tärkeitä ihmisiä lapsellesi.



Lapsi voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi teidän omassa perheessä uusi mies ja toinen lapsi jakamassa sinut. Nämä heittopussi lapset oireilee henkisesti - eivät tunnu kuuluvan minnekkään. Perheet hajoaa ympäriltä, uusia syntyy. Pienellä ihmisellä on liikaa kestämistä.





Kenties riitoja ja sitä pahoinpitelyäkin. Onko mahdollista että isä olisi pahoinpidellytä tätä lasta. Mieti kaikkia vaihtoehtoja hyväksikäytöstä alkaen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi seitsemän