Kuinka monta lasta naisella oli keskimäärin 500v entä 1000v sitten?
Kommentit (16)
Lisäksi naisia kuoli paljon synnnytyksiin/lapsivuodekuumeeseen. Vaikka elinikä oli lyhempi, niin lasten saanti aloitettiin nuorena ja kyllä sitä yleensä elettiin se hedelmällinen aika jos elettiin. Siis ettei kukaan kuitenkaan 30 v vanhuuteen kuollut.
kuin hoitamattomsita hampaista lähtenyt tulehdus, joka meni sydämeen, influenssa (yleiskunto oli ihmisillä heikompi), keuhkokuume, vesirokko, ripulisairaudet
Eli koska paljon ihmisiä kuoli lapsena/nuorena niin se laski keski-ikää. Jos ihmiset oli vanhuksia silloin vaikka 50 - 60 v, siis että se oli se ikä milloin kuoltiin vanhuuteen niin keskimääräinen elinikä voisi olla joku 30v.
harvan liitto kesti montaa kymmentä vuotta, leskeytyminen oli niin yleistä.
Joka tapauksessa elettiin sarjamonogamisesti kuten nykyään, mutta juuri leskeytymisen myötä
lasta per nainen. Vaihteluhan on ollut tosi runsasta, toisilta ei jäänyt eloon yhtään lasta ja toiset taas ehtivät synnyttää 10 lasta ja kaikki jäivät eloon. Naiset kuoli aika usein juuri synnytyksiin tai lapsivuodeaikana...
Kuukautiset olivat paljon epäsäännöllisempiä (sekä alkoivat myöhemmässä iässä) kuin nykyään ja myös tämä laski lapsimäärää.
Irja Ranen Naurava neitsyt, se kertoo 1300-luvun arjesta ja sivuaa tuotakin aihetta. Loistava kirja.
500 vuotta sitten oli noin vuosi 1500. Silloin naiset Pohjois-Euroopassa menivaät naimisiin noin 26-vuotiaina, Etelä-Euroopassa taas jonkin verran nuorempina, jo parikymppisinä, joskin avioitumisikä nousi sielläkin koko ajan. Tämän jälkeen naiset saivat lapsen noin parin vuoden välein hedelmällisen ikänsä ajan - ja sehän kestää vaihtelevan verran kaikilla ihmisillä. Niinpä keskivertonainen Pohjois-Euroopassa sai noin 5-7 lasta, Etelä-Euroopassa hieman enemmän. Näistä muutama kuoli pieninä. Keskimääräinen elinikä ei muuten ollut mikään 30, vaan noin 45-50. Kuitenkaan ihmiset, joiden ikä lähestyi sataa, eivät olleet harvinaisia. Mitä vanhemmaksi selvisi hengissä, sitä suuremmat mahdollisuudet naisella oli elää todella vanhaksi.
1000 vuotta sitten oli noin vuosi 1000. Tällöin avioitumisikä oli ainakin Etelä-Euroopassa nuorempi, alle parinkymmenen. Lapsia ehti syntyä enemmän, kymmenkunta ja ylikin. Toisaalta KESKIMÄÄRÄISEEN lapsilukuun vaikuttaa se, että kohtuullinen osa naisista ei koskaan avioitunut eikä siis saanut yhtään lasta. Synnytysten määrän kasvu lisäsi tietysti myös lapsivuodekuolleisuutta. Keskimääräinen elinikä ei kuitenkaan ollut kovin paljon 1500-lukuaa alempi: neljänkymmenen tienoilla. Pohjois-Euroopasta, kuten Suomesta, tiedetään tältä ajalta kovin vähän. ILmeisesti avioitumisikä oli täälläkin alempi ja lapsia ehti syntyä enemmän. Koska täällä vasta elettiin siirtyä ruumihautaukseen ja ruumiskalmistoja on säilynyt/tutkittu vain vähän, eikä polltokalmistoista ole jäänyt mitään tutkittavaa, emme tiedä edes, minkä ikäisinä ihmiset kuolivat.
Sisältää europpalaisen perheen historian jeesuksen ajoista tähän päivään erittäin kuvitettuna ja mielenkiintoisena.....
Esim roomassa sopivalapsiluku vuonna 200 oli 3 . KAikki sairaat ja vammaiset hylättiin armotta. JA lapsilukua rajoitettiin ehkäisyllä ja aborteilla.
olen muilta historiantutkijoilta kuullut, että Suomessa vielä 500 vuotta sitten lapsikuolleisuus oli yli 50% --- kun lapsi syntyi, lapsen kuolema oli todennäköisempi kuin eloon jääminen.
Mutta en sitten tiedä, miksi heillä on ollut tämä tieto jos se sinun mukaasi on mahdoton tietää?
jos luet tarkemmin, en sanonut, ettei vuodelta 1500 voi tietää mitään - mutta itseasiassa ei kyllä voikaan. Sanoin vain, että uodelta 1000 ei voi tietää mitään.
Tämä johtuu siitä, että Suomessa ensimmäinen väestölastenta on suoritettu 1749. TÄllöin on siis ensimmäisen kerran merkattu ylös, montako lasta syntyi, montako ihmistä kuoli ja mihin jne. Tätä aikaisemmalta ajalta Suomessa on kirkonkirjoja ja niiden kastettujen ja haudattujen luetteloita. Niiden perusteella voitaisiin oikeasti laskea, paljonko lapsia on syntynyt ja kuollut ja koska ja kenelle - Mutta ei niitä 1500-tienoilta ole. Niiden pito on aloitettu uskonpuhdistuksen jälkeen, useimmissa seurakunnissa kuitenkin vasta 1500-luvun lopussa. 1500-luvulta niitä ei kuitenkaan ole säilynyt. Joissain seurakunnissa niitä on säilynyt 1600-luvun alkupuoliskolta, useimmiten kuitenkin vasta isonvihan jälkeiseltä ajalta (päättyi 1721), koska sotamelskeissä kirjat katosivat tai poltettiin.
Niin että siksi. Tietää ei voida. Arvioida voidaan kyllä.
Mitähän historiankirjaa sinä tai ne sinun kaverisi oikein olette lukeneet? SUomalainen historiallinen degografia alkaa säännönmukaisesti vasta 1700-luvulta. Uudessa kirjassa nimeltä " suomen väestö" on kuitenkin aika hyviä arvioita ja selityksiä myös aikaisemmalta ajalta. Suosittelen lukemista.
t. se historiantutkija
ruumishautoja löytyy ja on tutkittu myös tuolta vuoden 1000 tienoilta (Suomessa siis ei). Ja niistä haudoista saa tietoja myös keskim. kuolleisuusiästä - ainakin heidän osaltaan jotka on haudattu (kaikkia ei ole, kaikkia ei löydetä) mutta ei tietenkään lapsien määrästä. Niistäkin on kirjallisia lähteitä keski-euroopasta, mutta ei tosiaan täältä jumalan selän takaa pohjolasta.
Tulipa vaan mieleen, joku voi itse etsiä tiedot, en jaksa vaikka omaa alaa onkin ;)
t. arkeologi
Vierailija:
Tätä aikaisemmalta ajalta Suomessa on kirkonkirjoja ja niiden kastettujen ja haudattujen luetteloita. Niiden perusteella voitaisiin oikeasti laskea, paljonko lapsia on syntynyt ja kuollut ja koska ja kenelle - Mutta ei niitä 1500-tienoilta ole.
Syntyneiden luettelotkaan eivät ole kaikenkattavia, edes vielä 1700-luvulla, varsin usein lapsia on jäänyt merkitsemättä luetteloon. Heidät (ja syntymäaikansa) löytää ehkä lastenkirjoista ja myöhemmin rippikirjoista.
Harmia tästä ei kyllä ole varmaan muille kuin sukututkijoille, muuten riittävät varmasti arviotkin:-)
mutta naiset elivät paljon lyhyempään, keski-ikä oli siinä 30 tienoilla vrt nyk yli 80).