Koiranpentu AINA suloisempi kuin vauva!
Koiranpentu ja isompikin koira herättää minussa myös suuremman hoivavietin kuin tahmean, limaisen ja erilaisille hajuille syöpynyt (poikkeukstta omituisen näköinen) vauva. Koiranpentu tuoksuukin niin hyvälle, että alkaa ihan itkettää.
Miten ihmeessä ihmiset ovat voineet selvitä näin rumien ja haisevien jälkeläisten kanssa, siis ihmiskuntana, jossa poikesetkin ovat avuttomampia kuin useimmilla muilla lajeilla.
Kommentit (23)
Niin että tuo väitteesi ei kyllä ole mikään objektiivinen totuus.
mäkin, ennen omaa lasta, aattelin, että VAIN eläinlapset ovat suloisia... YÖK lapsille. Ja ei voi olla objektiivinen, kun ajattelen nytkin, että oma lapsi oli sitten niin suloinen, ei ollut ryppyinen yms.... En mä niinkään toisten lapsista välitä.. Vaikka olin mä aina ajatellut, että lapset on ihan kivoja, kun ne ei ole omia...
Entä menevätkö omat eläimet lastensaamisen edelle?
Olen törmännyt jopa naiseen, joka ei mielestään voinut saada lasta, koska hän oli jo vastuussa viidestä koirasta. Paljasti sitten jossain vaiheessa itsestään, että pelkää SYNNYTYSTÄ!
ihmislajikin on vaan jatkunut vaikka on tuollaisia koiraihmisiä seassa. Useimpien mielestä oma pentu on suloisin, se on sitä emon vaistoa. Kaikista ei ole emoiksi, eikä tarvi ollakaan (kunhan siis tajuavat olla lisääntymättä)
RAkastan lapsiani kyllä ja pidän heistä hyvää huolta, mutta ehkä enemmän järkitasolla kuin primitiivisesti.
on lapsia niin ovat tosi huonossa perheessä, ainakin mitä äitiin tulee.
lapsillesi, että sinulla ei ole äidintunteita heitä kohtaa? Hoidat vaan kun on pakko.
Koiranpennut, kuten muutkin eläinten pennut, ovat suloisia, mutta ei niitä ihmisvauvoihin voi verrata.
Äitiys ei ole sumentanut päätäni niin, että pystyisin päässäni muuntamaan tosiasian toiseksi. Pentu nyt vain on olemukseltaan hellyttävämpi kuin vauva.
ap
Sen sijaan isomman lapsen kakka haisee oikealle paskalle, miltä aikuisen koiran kakka ei haise koskaan.
2 omaa lasta kuitenkin on onneksi saatu, ja rakastan heitä yli kaiken. Mutta, fakta on, että kyllä minustakin joku koiran- tai kissanpentu on paljon suloisempi kuin vauva. Jos näen jossain jonkun koiran tai kissan, aikuisenkin, tulee heti hurja hoivaamisen vietti, ja tekisi mieli ottaa ne syliin ja paijata. Vieraista lapsista ei tule mitään fiilistä, negatiivisia, jos jotain.
onneksi useimmat ihmiset ovat toista mieltä. Muista kuitenkin jakaa vähän hellyyttä niille rumille ja haiseville lapsillesikin.
tai että jonkun kaverin lapsen räkänenän putsaus olisi musta ihan automaattinen toimenpide.
ap
Koiranpennut sen sijaan ovat suloisia omistipa ne kuka tahansa ja olivatpa mitä hyvänsä rotua.
ja noista joulukorteista, vaikka joulu onkin jo mennyt: kyllä joku kissanpentu/koiranpentu tonttulakki päässä on PALJON suloisempi kuin joku lapsi tonttulakki päässä...
En jaksa yhtään koirien hajua, eritteitä, kuolaa, paskojen noukintaa teiltä jne. Mua ei kiinnosta ollenkaan miten jonkun koira oli pissinyt kenkään ja ai että se oli hauskaa...
Ja ennen en voinut kuvitella eläväni ilman karvaturria... Näin se mieli muuttuu. Onneksi minulla ei mitään eläintä tällä hetkellä olekaan, eikä ihan äkkiä tule.
miten klassinen kauneus/söpöys jaksaa kiinnostaa? eihän siinä ole mitään särmää.
Vierailija:
ja noista joulukorteista, vaikka joulu onkin jo mennyt: kyllä joku kissanpentu/koiranpentu tonttulakki päässä on PALJON suloisempi kuin joku lapsi tonttulakki päässä...
Ihan pieninä ovat aika kaameita ja liian haavoittuvaisia ja kaukaisia. Sitten siinä 8 kk iässä jo hurmureita. Noh, samoin se kyllä menee koiranpentujenkin kanssa, ei niistä heti ole mitään " iloa" . :D Heti kun alkaa ilot, alkaa isommat vaivatkin.
kotonakin aina ollut koiria, ja olen niitä hoitanut ja mielelläni lenkittänyt jne. vaikka kuinka. Opiskeluaikoina ei sitten ole ollut koiria lähellä, kun en sellaista ole viitsinyt ottaa kun ei olisi ollut kunnon resursseja hoitaa, ja nyt kun olen perustanut perheen, niin ei enää koriat voisi vähempää kiinnostaa.
Toki otan esim. veljeni koiran hoitoon, jos tarvetta on, mutta en kyllä hetkeksikään jää kaipaamaan tai miettimään, että olisipa kiva jos olisi koira, kun se meiltä lähtee.
Mua ei edes oikeasti haittaa lasten kakat tai räkänokat, mutta jo ajatus karvoja varistavasta koirasta ja siitä kakkojen noukinnasta jne. jne. tekee koirasta tosi vastenmielisen ajatuksen, siis että mun pitäisi pitää koirasta huolta. Muuten kyllä tykkään niistä, mutta ei mua ihan oikeasti ne kiinnosta yhtään, ei sukulaisten eikä kavereiden turrit eikä niiden tekemiset.
T: 24
Onhan ne suloisia mutta siihen se sitten jääkin. Koirat ja kissat haisevat, yök. Ihmislapsi on ihanan ruttuinen, tuoksu jotain ihan käsittämättömän ihanaa!
Kyllä ihminen hakkaa suloisuudessaan eläimen koska vaan :)