Mitä miehenne tekee, kun vierailette hänen lapsuudenkodissaan?
Mieheni muuttuu anoppilassa teini-ikäiseksi pojaksi: pelailee tietokonepelejä omassa entisessä huoneessaan, häntä saa huudella ruualle, häipyy pöydästä heti syötyään, käväisee ehkä jollain kaverilla tai kaupungilla ilman perhettä... Minä huolehdin anopin ja apen kanssa seurustelusta ja viihdytän heidän kanssaan lapsia. Ärsyttää miehen käytös. Mietin, onko moinen kovinkin yleistä.
Kommentit (16)
uppoutuu tietokoneelle. Minä seurustelen appivanhempien kanssa.
mä kyllä teinä häpeisin silmät päästäni! en kyllä tommosta kattelis!
Yleensä sitä miehet (ja naisetkin) taantuu lapsuudenkodissaan jollain lailla.
Meillä hän on ihan kuin kotonakin. Tosin remmppaa aina jotain siellä ja auttelee isäänsä.
Mies jollakin tavalla hulahtaa entiseen lapsen rooliinsa ;-) Periaatteessa käyttäytyy hyvin, mutta ei esim. auta pöydän kattamisessa ym. On tottunut äitinsä passaamiseen. Seurustelupuoli on minun vastuullani. Auttaa vanhempiaan erilaisissa hommissa jos on tarve eli korjaa ruohonleikkuria, tutkii miksi tietokone ei toimi ym. Ei sentään pelaa tietokoneella, eikä piereskele muiden seurassa.
pitäähän kaikkien nähdä aina mummin kullat.
Ahmii jääkaapin tyhjäksi. Juttelee normaalisti. Ei muutu kummemmin. Itse äitini luona heittäydyn passattavaksi, oma äitini vaihtaa lasten vaipat, kaataa kahvit, mä en osaa tehdä äitini luona mitään..
Me asutaan miehen lapsuudenkodissa. Nyt tiedän mistä kaikki johtuu.
anopilla ja apella tai minun vanhemmilla. Ei se ole enää kummankaan meidän koti, vaan mummolat. Emme taannu lapsuuteen. Onneksi mieheni on sen verran fiksu, että käyttäytyy...
Mies säätää dvd-soittimet, digiboxit ja tietokoneet. Käyttäytyy kamalan korrektisti ja virallisesti. Ei voi pitää minua esim. kädestä kii, tuntuu että hävettää vahempen edessä. Jopa äänensävy on sellainen " virallinen" .
lisäksi hän joutuu samaan hommaan minun vanhempieni luona... ja näin kotonakin.
Ei se mitenkään muutu. Eka kerralla esitteli paikat ja mitä leikkejä hänellä oli, mutta samalla lailla tavallisesti ollaan molempien kotona.
Ja samaan hommaan joutuu usein minunkin vanhemmillani.
Seurustelu ja ruuanlaitossa auttaminen sekä kauppa-asioiden hoitaminen ovat minun " hommiani" . Minun vanhempieni luona taas seurustellaan ja oleillaan molemmat. Tosin jotain autonkorjaushommaa sielläkin voi olla, mun mies kun ei osaa olla tekemättä mitään. Ja kun vielä kerrostalossa asutaan niin hän nauttii siitä, että viikonloppuisin " pääsee tekemään jotain
järkevää" .
Kotonaanhan saa valita, seurusteleeko vai ei, ja elää muutenkin omassa tahdissaan. Voi myös mennä jääkaapille tai napsia suklaita komerosta. Vastaavasti kun olemme minun vanhempieni luona, annan äidin laittaa ruoat ja tiskata ja passata, kun hän niin haluaa tehdä ja torjuu aina avun. Olen siellä täysin lapsen asemassa. Miniöiltä hän otaa avun vastaan, ei minulta. Viimeksi sukujuhlissa omat tyttäret istuivat sohvalla, kun miniät päsmäröivät keittiössä.
menee tietokoneelle pelaamaan, käyttäytyy kuin porsas, kiukuttelee jne. Ihme taantumisreaktio...tosi rasittavaa.