Nyt mennään sitten KELTOn juttusille 4-vuotiaan " häirikköpoikani" takia.
Minulla on 4-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika. Luonteeltaan he ovat täysin erilaiset, kuten sisarusten kuuluukin olla. Eiväthän he ole kaksosuudestaan huolimatta yhtä ja samaa, vaikka niputtamistakin on joskus yritetty.
Kävin lasteni päiväkodissa lasteni kasvatuskeskustelut ryhmän hoitajien kanssa. Paikalla oli kaksi hoitajaa, joista kumpikaan ei ole varsinaisesti poikani omahoitaja (hän on aina sairaslomalla). Aloitimme tyttärestäni, joka saikin runsaasti kehuja sosiaalisuudestaan, musikaalisuudestaan, yms. Sitten oli pojan vuoro. Näin hoitajien ilmeiden vakavoituvan ja kun kävin lomaketta läpi, kummaltakaan ei herunut yhtään kommenttia mihinkään asiaan. Poikani on motorisesti lahjakas, liikunnallinen pakkaus, mutta ohitettiin tyystin.
Sitten oli hoitajien vuoro puhua... Poikani kuulemma häiriköi ryhmää, ei kuuntele satuja, ei halua osallistua yhteisiin juttuihin, jne. He haluavat kuulemma keskustella KELTOn kanssa poikani tilanteesta.
Vaikka myönnyin neuvojen hakemiseen KELTOlta, minulle jäi tästä keskustelusta todella paha mieli. Yhtään posiitivista asiaa en kuullut pojastani, lieneekö niitä hoitajien mielestä edes olemassa. Kerroin, että poikani on kotona kiltti poika, joka tosin vaatii eri tavalla huomiota kuin sisarensa ja on paljon herkempi luonteeltaan. Hän ei ehkä sopeudu isoon ryhmään vielä tuon ikäisenä ja koska häntä ei ryhmässä ehditä kuuntelemaan, hän kokee itsensä syrjäytetyksi ja lyö ehkäpä läskiksi monet asiat.
Jotenkin tuntuu siltä, että ryhmän hoitajat eivät halua nähdä vikoja itsessään eikä ryhmän toiminnassa. Lapset on helppo leimata villeiksi ja häiriköiksi, kun ei saada heistä otetta ja ryhmään kuria. Koko viime syksyn ryhmässä oli vain yksi vanha vakihoitaja, muut olivat sijaisia. Eli lapsethan tästäkin viime kädessä kärsivät...
Kommentit (78)
mahdollisuutena saada tilanteeseen muutosta, älä rankaisuna. Ota rohkeasti esille näitä epäkohtia, jotka olet itse ryhmässä huomannut ja joiden arvelet vaikuttavan myös poikasi käytökseen. Tuo myös itse esille poikasi vahvuuksia, jos sitä kukaan muu ei tee. Kerro siitä, miten poikasi toimii kotona. Älä tyrmää niitä asioita, joita lto:t kertovat, vaan kuuntele. Lapsesi voi toimia hämmästyttävän eri tavalla ryhmässä kuin kotona. Ole avoimin mielin pohtimassa asiaa ja kuuntele, mitä tukitoimia päiväkodilla on tarjota. Älä alistu siihen, että lapsestasi tehdään jo nelivuotiaana syntipukki tai häirikkö. Lapsi toimii oikein, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Tsemppiä keskusteluun!
vanhemmille on ahdistavaa hoitajienkin mielestä. OIkeasti he haluaisivat olla sinulle kilttejä, ja kertoa vain niistä hyvistä asioista, mitä ovat huomanneet. Kuitenkin tilanne ahdistaa heitä, ja he haluaisivat, että " jotain tälle tehtäisiin, sillä me emme pärjää tämän lapsen kanssa" (mä sanoittaisin nyt hoitajien mielipiteen näin).
He pelkäävät, että jos eivät alleviivaa sinulle vaikeuksia, sinä vain sanot " no mutta eihän tuossa ole ongelmaa, lapsi on normaali ja MINÄ en halua mitään Keltoa tähän" . He keskittyvät nyt ongelmien esille tuomiseen, sillä ne askarruttavat heitä, ja niihin he haluavat ainakin ammatillista tukea.
Hän on piinannut muita lapsia nyt puoli vuotta. Toivon todella, että hänen vanhemmillaan on edessään yhtä tyly keskustelu. Ihan jo pojan itsensä takia.
meillä kelto seurannut poikaa päikkärissä levottomuuden takia. saatiin vinkkejä kotona rajojen asettamiseen, ruokailutilanteisiin, rauhoittumisen harjoitteluun, oman ajan antamiseen kaikille lapsille yksitellen ym... tilanne meillä päiväkodissa rauhoittunut nyt. Itse pelkäsin että poika leimautuu häiriköksi ja " vaikeaksi tapaukseksi" mutta onneksi meidän ryhmässä oli ihania hoitajia jotka jaksoivat lasta vaikeinakin päivinä hermostumatta tai olematta välinpitämättömiä (se olisi myös kauheaa mielestäni hoitohenkilökunnalta etteivät enää jaksaisi välittää lapsesta kun se on niin hankala!).
Mutta hei mullekkin ehdotettiin keltoa oman poikani kohdalla ja suostuin siihen kanssa tosi hyvin ja kun oli se juttelu tuokio sitten, niin ja siis niitä tuokioita oli monia niin kyllä kelto antoi hyviä ohjeita hoitajille. Ja sitten kun oli uudelleen keskustelu kelton ja hoitajien kanssa niin kävi ilmi että eivätpä he olleet noudattanneet niitä ohjeita, esim. tällainen ohje, kun lapsellani on todella vaikea istua paikoillaan, niin sanottiin että pitää hakea tuli hänelle, no kelto kysyi, onko haettu, no ei olleet kertakaan edes kokeilleet sitä.
Muissa yhteyksissä olen samaisen kelton kanssa ollut tekemisissä, niin on tosi hyvä työssään. Näpäytti kerran toista lastentarhanopettajaa siitä että jossain keskustelussa oli sovittu pelien pelaamisesta, niin kun kysyi että oliko pelattu, no ei oltu.
Mitenkähän poikasi käyttäytyy suuressa ryhmässä, et ole sitä seurannut? Kahdelta hoitajalta tulleet samansuuntaiset palautteet viestivät siitä, että huoli pojastasi on suuri. Käyttäytymisessä on ilmeisesti piirteitä, jotka ovat saaneet hälytyskellot soimaan. Jos jotain on vialla, eikö olisi parempi keskustella sen KELTOn kanssa ja pyytää häntä tarkkailemaan ryhmätilanteita. Saat ammattilaisen näkökulman asiaan ja voit toki kertoa KELTOlle omista tuntemuksistasi. Ota se KELTOn tapaaminen mahdollisuutena, älä rangaistuksena. Jos jotain on vialla (ryhmässä esim. ylivilkkaus, keskittymis-ja käytöshäiriöt näkyvät- eivät kotona) on hyvä seurata ja puuttua ja vaikuttaa asioihin ajoissa, eikä vasta koulussa.
ja se on kyllä parasta mitä meille on tapahtunut koko hänen hoito" urallaan" . Hän ei pidä isoista ryhmistä, aiemmin hoidossa oli surkeaa ja kärsimme kaikki. Nyt hän ihan kaipaa päiväkotiin lomien jälkeen, viihtyy siellä, hänellä on ystäviä, ja on kaikin puolin onnellinen pieni poika.
ja kaikki hoitajat ammattitaitoisia, sydämellisiä, ja lasten kehitykseen paneudutaan koko ajan ja tosissaan. Joka päivä heillä on lapsesta jotain positiivista sanottavaa.
10
Tottakai olen huolissani poikani tilanteesta ja olen samaa mieltä siitä, ettei iso ryhmä ole sopiva hänelle. Mutta enemmänkin olisin huolissani koko päiväkotiryhmän toiminnasta, jota hoitajat eivät halunneet nähdä. Ryhmässä on vähän poikia, ja kaikki näistä pojista ovat omaa poikaani vanhempia. Olen jatkuvasti saanut kotona kuulla, kuinka se ja se poika kiusasi, heitti pipon aidan yli, töni ja löi. Sitten poikani jätetty leikkien ulkopuolelle, rikottu ja viety leluja, jne.
Ei näistä lapsista kukaan ole paha, mutta kurihan siitä ryhmästä puuttuu. Kun puhuin aikaisemmin kiusaamisesta, niin minulle vastattiin, että se ja se poika on siksi niin vilkas, kun hänellä on isoveli. Asiasta keskustelu loppui siihen. No, onpahan minullakin ollut isoveli, jonka kanssa tappelin koko lapsuusikäni, mutta en minä silti ole saanut mätkiä muita turpaan.
Ap.
tuoda esille nämä ikävät. Otat vain kaiken avun vastaan ja olet yhteistyöhaluinen niin homma onnistuu.
Älä näytä lapselle että hoitajat ovat väärässä muuten poika ei ota ohjeista vaarin vaan pistä ne jatkossa läskiksi.
Sinun asenteella on suuri merkitys. Luonnollisesti olet pahoilla mielin ajattele kuitenkin että tässä autetaan lastasi sopeutumaan ryhmään.
asiallisesti yksi kerrallaan. Siellä voi olla menossa kiusaamiskierre tms. Ja sen Keltonhan voi myös pyytää tarkkailemaan ryhmää. Kyllä hän sitten näkee ne kuviot.
Kyllä minä osaan asiani asiallisesti esittää.
Kun esim. kerroin, että toinen poikani oli töninyt poikaani niin, että oli lentänyt selälleen ja loukannut itsensä, asia kuitattiin: " No, nuo pojat nyt tönii toisiaan, ne on kaikki samanlaisia."
Eli minusta tuntuu siltä, että ryhmän hoitajat ovat kyllästyneet työhönsä eivätkä oikein jaksa panostaa toimintaan. Kai sekin jotakin kertoo, että alkusyksystä kerättiin retkirahaa ja yhtään retkeä ei ole tehty. Ei ole uintia, hiekkaleikkejä, tms. mitä oli viime vuonna.
Ja kyllä minun mielestäni kasvatuskeskustelussa pitäisi pystyä löytämään lapsesta myös hyviä asioita, vaikka ongelmakohdistakin täytyy voida puhua. Ei 4-vuotias ole PAHA IHMINEN.
Mutta nyt siis odottelen, josko KELTOn kanssa keskustelu toisi uusia näkökulmia asioihin...
Ap.
ja sanojen puuttumiset. Kirjoitan kannettavalla vähän hankalassa paikassa...
Ap.
MVierailija:
Minulla on 4-vuotiaat kaksoset, tyttö ja poika. Luonteeltaan he ovat täysin erilaiset, kuten sisarusten kuuluukin olla. Eiväthän he ole kaksosuudestaan huolimatta yhtä ja samaa, vaikka niputtamistakin on joskus yritetty.
Kävin lasteni päiväkodissa lasteni kasvatuskeskustelut ryhmän hoitajien kanssa. Paikalla oli kaksi hoitajaa, joista kumpikaan ei ole varsinaisesti poikani omahoitaja (hän on aina sairaslomalla). Aloitimme tyttärestäni, joka saikin runsaasti kehuja sosiaalisuudestaan, musikaalisuudestaan, yms. Sitten oli pojan vuoro. Näin hoitajien ilmeiden vakavoituvan ja kun kävin lomaketta läpi, kummaltakaan ei herunut yhtään kommenttia mihinkään asiaan. Poikani on motorisesti lahjakas, liikunnallinen pakkaus, mutta ohitettiin tyystin.
Sitten oli hoitajien vuoro puhua... Poikani kuulemma häiriköi ryhmää, ei kuuntele satuja, ei halua osallistua yhteisiin juttuihin, jne. He haluavat kuulemma keskustella KELTOn kanssa poikani tilanteesta.
Vaikka myönnyin neuvojen hakemiseen KELTOlta, minulle jäi tästä keskustelusta todella paha mieli. Yhtään posiitivista asiaa en kuullut pojastani, lieneekö niitä hoitajien mielestä edes olemassa. Kerroin, että poikani on kotona kiltti poika, joka tosin vaatii eri tavalla huomiota kuin sisarensa ja on paljon herkempi luonteeltaan. Hän ei ehkä sopeudu isoon ryhmään vielä tuon ikäisenä ja koska häntä ei ryhmässä ehditä kuuntelemaan, hän kokee itsensä syrjäytetyksi ja lyö ehkäpä läskiksi monet asiat.
Jotenkin tuntuu siltä, että ryhmän hoitajat eivät halua nähdä vikoja itsessään eikä ryhmän toiminnassa. Lapset on helppo leimata villeiksi ja häiriköiksi, kun ei saada heistä otetta ja ryhmään kuria. Koko viime syksyn ryhmässä oli vain yksi vanha vakihoitaja, muut olivat sijaisia. Eli lapsethan tästäkin viime kädessä kärsivät...
sanon ihan suoraan, että olen ihan kyllästynyt villeihin poikiin. Ja siihen, että tulee nyrkistä, tai vedetään letistä tai häiriköidään niin ettei muskarista, askartelusta jne. tule mitään.
Hienoa, että poikasi saa apua, ettei leimaudu jo tarhassa, ja sosiaalisen leimautumisen kautta SAA MAINETTA HANKALANA, jota sitten alkaa toteuttamaan ja kiitos, jos hänet poistetaan ryhmästä.
Kun tarhassa aina ne samat riehuu, on hyvä jos sille saa apua.
Olen jo siinä vaiheessa, että koska opet ei saa kuria - olen kieltänyt lapsiani olemaan missään yhteydessä muutamaan villiin poikaan. Sanoin tämän ihan suoraan opeillekin!
Opet myönsivät, että muutaman villin pojan takia, tilanne on todellakin aika huono!
Jos pk:ssa on noin paljon vikaa, niin eikö se ole silloin aivan valtavan hieno asia että kelto tulee sinne tarkkailemaan poikaasi? Ei hän silloin voi olla huomaamatta jos siellä on paljon vikaa. Ja mikä estää sinua puhumasta keltolle asioista ihan kahden keskenkin?
Tässähän on nyt hyvä paikka saada asioita paremmalle tolalle. Kuin vain toimit etkä vetele herneitä nenään. Pidät pään kylmänä ja vaadit vaikka psykologin testejä, jos koet olevasi yksin asiasi kanssa.
Saitko yhden yhtä vinkkiä siitä miten tyttäresi kanssa voit edistyä hänen heikoimmalla alueellaan? Epäilen, ettet, niin käy usein kilttien tyttöjen kasvatuskeskusteluissa. Jolloin koko keskustelu on ihan turhaa kehumisliirumlaarumia! Ja se on mielestäni suurempi moka kuin se, ettei poikasi parasta puolta kehuttu.
että ottavat vain ikäviä asioita esiin. Eivät tajua kuinka paljon pahaa mieltä saavat aikaiseksi ja kuink leimaavat lapset ja sitten asenne kun on mikä on, niin se vaikuttaa kaikkeen.
Ehkä sinne tosiaan olisi hyvä saada se elto tutustumaan tilanteeseen. He näkevät tilanteen yleensä hyvin ja ainakin hyvä elto osaa nähdä lapsen voimavarata ja tuo ne keskustelussa esiin.
Meillä oli vähän sama tilanne ja olin tosi onnellinen elto/lastentarhanhoitajat - keskustelun jäkkeen--siis kun elto antoi palautetta henkilökunnalle asenteesta ja siitä että hyviä puolia ei nähdä. Mitä enemmän lapsella on hankaluuksia (kuten ehkä pojallasi on ryhmässä olossa ongelmia, misä syystä sitten johtuvatkaan), sitä' enemmän tarvitaan postiivista palautetta myös.
Tsemppiä Ap!
olen siitä samaa mieltä. Nykyisessä päiväkotiryhmässä on 22 lasta kolmea hoitajaa kohden... Näistä hoitajista on aina joku sairaslomalla ja paikalla on sijainen, joskus jopa sijaisen sijainen.
Viime vuonna ei ollut mitään tällaisia ongelmia, joten hoitajien negatiivisuus tuntui erittäin pahalta.
aP.