Hei te rintasyövän kokeneet! Sain rintasyöpä diagnoosin tällä viikolla.

Minulla ei omaa kokemusta, mutta äidilläni todettiin rintasyöpä n.5 vuotta sitten äidin ollessa 44-vuotias. Ensin tehtiin pieni leikkaus, mutta huomattiin sitten, että syöpä levinnyt rintalastan alueelle. Poistettiin koko rinta, ja kainalot tyhjennettiin.. Sitte oli ne sädehoidot ja sytostaatit..ne oli rankkoja, mutta niistäki äiti selvis..

Voimia sinulle, ja aurinkoista mieltä ja asennetta. Toivottavasti kaikki menee hyvin!

Itse olen rinnan kokopoiston kannalla. Pelottaa vaan kaikki niin saakelisti. Onneksi lapset pitävät pinnalla.! ap

Itse olen rinnan kokopoiston kannalla. Pelottaa vaan kaikki niin saakelisti. Onneksi lapset pitävät pinnalla.! ap

ensiksi mennään sillä asenteella, että kaikki menee hyvin, koetaan kaikkea ikävääkin jos tarpeen, mutta vasta sitten pelätään ja murehditaan, jos siihen oikeasti aihetta annetaan, eikös? :) tsemppiä!

toinen on tekemässä testamenttia ja kuolemassa, toinen sanoi, että on onnellinen että on elä´nyt näinkin kauan ja aikoo taistella lujaa vastaan.

toinen on tekemässä testamenttia ja kuolemassa, toinen sanoi, että on onnellinen että on elä´nyt näinkin kauan ja aikoo taistella lujaa vastaan.

Hoidot ovat hyvät, paranesmisprosentti Suomessa on 80-90% välillä, joten todennäköisesti sinäkin siitä selviät ihan hienosti!



Älä käperry sairauteesi vaan yritä elää ihan normaalia arkea iloineen ja suruineen.



Tsemppiä ja hakeudu vertaistukiryhmiin!

olen 55v nainen! mulla leikattiin rintasyöpä 26.4-14, sitten isäntä alkoi juomaan! 20.7-13 kuoli rakas koirani! käräjäin oikeuden kautta tuli ero miehestäni marraskuussa, sain jäädä asumaan tähän rivitaloon! äitini sai aivo verenvuodon 19. 3-14 joutui hoitokotiin! kuoli 10.6-14. en tiedä oikeesti mitä teen, tunnen itseni torsoksi, ja henkisesti alan olee loppu, tällä hetkellä huolehdin isästäni!

alan olee henkisesti loppu! ei täs auta nähtävästi sisko, tai työkaverit! en ole tottunut yksinäisyyteen, etenkään tän syövän kautta! olin avoliitossa 35v! ero oli riitoisa! 

Olen kuullut, että syöpä on nuorella paljon vakavampi kuin vanhemmalla.



Itseäni pelottaa, koska toisessa rinnassani on kyhmy. Se on ollut siinä jo nelisen vuotta ja silloin ultraamalla todettiin, ettei pitäisi olla vaarallinen. Se kuitenkin on ja pysyy ja viime aikoina olen taas alkanut miettiä pitäisikö sille tehdä jotain. Kukaan ei aikoinaan edes muistanut kertoa mikä se oikeastaan on, joten on jäänyt vaivaamaan.



Niin, ja oikein paljon voimia ap:lle! Rukoilen puolestasi!

Yritän laittaa tähän linkin, jossa saattaisi löytyä enemmänkin keskustelua aiheesta..



http://www.cancer.fi/keskustelut/

rintasyöpä 32-vuotiaana. Toinen rinta poistettiin kokonaan, koska kasvain oli jo niin iso ja kainaloonkin levinnyt. Sai sädettä ja sytoa, tukka lähti ja hoidot olivat rankkoja, mutta kaikesta selvisi ja nyt 7 vuotta diagnoosista ja uusi rinta rakennettu eikä syövästä tietoakaan :).



Alkukeväästä myös isäni puolisolta (56 v.) löydettiin mammografiassa syöpä ja hoidot ovat juuri alkaneet. Kasvain oli pieni ja saatiin poistettua säästävällä leikkauksella, yhdessä imusolmukkeessa kainalossa oli syöpäsoluja myös, joten kainalo tyhjennettiin myös. Nyt saanut yhden satsin sytostaatteja ja aika näyttää kuinka hyvin hoidot tehoavat, mutta ennuste on hyvä!



Tsemppiä!

Koska syöpä saatiin kerralla kaikki pois tehtiin uusi rinta samassa leikkauksessa. Ensimmäisellä kontrolli kerralla sanottiin, että vielä poistetusta palasta ei ole löytynyt syöpää. Toisella kontrollikerralla kerrottiin, että jatkotutkimuksissa syövän esiastetta löytyi. Varsinainen syöpä lähti jo koepalassa.

Kuusi viikko leikkauksen jälkeen meni takaisin töihin uuden rinnan kanssa, onnellisena että pääsi niin vähällä, ilman mitään raskaita hoitoja.

hyvänä puolena on silloin myös se että solunjakautuminen on vilkasta ja silloin myös hoidot tehoavat hyvin.



Joten kyllä siitä voi parantua myös nuori ihminen.

Hänkin oli liikkeellä asenteella "minähän parannun": Nauroi kun töissä kouluttivat uuden ihmisen hänen tilalleen sairaslomalle jäätyä. Aluksi näyttikin hyvältä, palasi töihinkin hetkeksi. Kuoli etäispesäkkeitä lähettäneeseen rintasyöpään 2 v kuluttua diagnoosista.

.ap taas. En aio luovuttaa minäkään! Eletään vaan vaikka piruuttaan!

Lokakuussa oli leikkaus, minulla oli koko poisto, ja samalla rakennettiin uusi rinta. Sitten oli 6 sytostaattihoitoa, ja sitten sädehoito. Viime kuussa loppuivat nämä hoidot. Hoidot olivat minulle fyysisesti rankat. Nyt hoitojen jälkeen henkinen kestävyys on ollut kovilla. Päivä kerrallaa.



Minun rintasyöpä oli gradus III, isokokoinen ja yhteen imusolmukkeeseen levinnyt.