Tuleeko mitään? Kohta 24v kahden lapsen äiti ammattikouluun 16 kesäisten sekaan?
Meneekö siellä hermot? Mä olin amiksessa viimeksi 19 vuotiaana kun olin jo yhden äiti ja silloinkin tuntui että ne jutut olivat jotain aivan uskomatonta, tyyliin
se kysy multa et alanko olee sen kans mut en mä viittiny ku oon jo sen juken kaa
voiko äiti-ihminen mennä noiden sekaan ja jaksaa ollakkin siellä sen 3 vuotta
Kommentit (16)
Ei tarvitse mennä nuorisopuolelle tuon ikäisenä jos siltä tuntuu.
Kun lähden tästä opiskelemaan, olen 25v, kahden lapsen äiti, myös.
Itse ajattelinkin mennä yksityiseen (parturi-kampaamo) kouluun, joka kestää 9kk :)
Tai sitten ota harjoituksena tulevaa varten, ei aikaakaan, kun omat lapsesi ovat teinejä. Sinulla on varmaan niin paljon omia juttuja mietittävänä ja oma elämä, että pystyt suodattamaan korvasta sisään ja toisest ulos-periaatteella jutut, kun keskityt opiskeluun.
ei ole mikään aikuiskoulutus vaan ihan normaali.
rinnakkaisluokalla on sellasta 17-19v.
On ne nuoret nykypäivänä aikusempia mut lapsia silti. Onneksi mun luokalla oli 2 myöskin lukion käynyttä tyttöä, ilman heitä en ois kyllä jaksanu.
Paljon on varmaa kampaamoalallakin harjoittelua, niinä aikoinahan luokkakavereita ei ees nää..
se on ihan itsestä ja omasta asenteesta kiinni miten siellä pärjää. Jos ajattelet heti, että voi v***u mitä kersoja jne. niin et pärjää, mutta jos ajattelet, että se kuuluu niiden ikään ja itselläsi on ollut (luultavasti) samantyyliset jutut sen ikäisenä niin voit pärjätäkin. Meidän luokassa tosin oli ikäskaala 16-50-vuotta mutta kaikkien kanssa pärjäsin hyvin. Välillä oli ihan huvittavaa kuunnella niitä 16 kesäisten juttuja, vaikka en niihin pahemmin osaa pystynyt ottamaan.
Mutta kyllähän aikuiskoulutuksiakin löytyy.
Vierailija:
parturi-kampaaja linjalle haluaisin
ja tosiaan ihan normaalilinjoillekin hakee paljon vanhempiakin. Ei kai sinne seurustelemaan mennä vaan opiskelemaan.
Itse samanikäinen kuin sinä ap ja ekana vuotena opiskelukaverit 16-21v. Yllätyin miten aikuismaisia ja kypsiä suurin osa heistä on. Mutta tosiaan, jos kuulenkin jotain lapsellista juttua, en välitä siitä. Itse olen ollut samanlainen, joten suotakoot se heille. Mielestäni he ovat kaikki mukavia ja ihania ja ehkä kypsempiä ja fiksumpia mitä minä olin heidän iässään. Mielestäni heidän seuransa on myös piristävää ja viihdyttävää, he ovat hauskoja! Minun kohdallani näin.
Olin silloin jo äiti ja kaikki tämä alaks olee mun kans soopa on jäänyt välistä, siks en niitä ymmärräkkään, tulee vain outo tunne että miten mä olen tuonikäisenä voinut olla jo äiti kun niin lapsellista juttua on
ap
ei ongelmia. ei kaikki mun luokkalaiset kyllä olleet 16 vuotiaita, joitain oli. varmaan joka luokalla melkein vanhempiakin?
Mulla ei silloin kyllä vielä ollut lapsia.
Parturi-kampaaja olen myös. Ei meillä vaan ollut aikuislinjaa, kuten joku äsken kommentoi.
Välillä vähän hermot meni teinitypyihin, mutta asennoitui niin, että eipä niitä tarvitse vapaa-ajalla nähdä.
Äitiys on opettanut sut sen verran aikuiseen ja vastuulliseen elämäntapaan, että paljon mitään yhteistä et luultavasti koulukavereidesi kanssa löydä. Ei se tietty haittaa, jos olet innostunut alasta jota opiskelet, mutta toisaalta se koko opiskelukuvio on suunniteltu sen mukaan, minkälaisia ne opiskelijat keskimäärin on.
Minä suoritan maisteriopintoja yliopistossa, olen yli 30 ja kaksi lasta ja yliopistollakin meinaa pää välillä hajota niiden lapsellisten opiskelijoiden kanssa, vaikka ne sentään on selvästi vanhempia ja ehkä eri tavalla motivoituneita/vastuullisia kuin amistyypit.