Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Joskus aikaa sitten vatvoin täällä "toinen mies-tilannettani"...

Vierailija
15.11.2008 |

Olin pääsyt/joutunut uudelleen yhteyksiin "ihonalaiseni" kanssa ja vaikeaa oli... Avioliitto veteli muutenkin melkein viimeisiään ja tuntui houkuttelevalta jättää kaikki ja lähteä nuoruudenrakkauden perään.



Ajattelinpa kertoa miten tässä nyt sitten kävi. Toinen mies siis erosi vaimostaan ja oli valmis ihan kaikkeen mun kanssa. Mä en osannut päättää. Oma avioliitto oli välillä parempi, välillä huonompi. Tossa loppukesästä mä tein päätökseni ja lähdin. Yritin ja yritin, yritin jutella, yritin järjestää kahdenkeskistä aikaa, yritin kaikkeni, että avioliitto jatkuisi. Sitten mä en vaan jaksanut enää yrittää. Pakkasin kamani ja lähdin.



Muutin sitten tän toisen miehen luo ja kai mä tänne jään. Täällä on hyvä. Me etsitään nyt isompaa asuntoa, että saadaan mun lapset tänne. Lapset tulee vasta keväällä, vanhempi on jo koulussa, eikä haluta kesken lukuvuoden vaihtaa lapsen koulua. Ovat siihen asti isänsä luona. Ja lapsilla tuntuu olevan siellä jo uusi äitipuoli, joka ilmestyi kuvioihin aika pian meidän eron jälkeen... Epäilenpä, ettei ex-mieskään ihan pulmunen ollu avioliiton aikana:)



Mä olen onnellinen nyt. Mulla on mies joka puhuu, ottaa mut huomioon ja rakastaa mua. Ja jota mä rakastan ja olen rakastanu kaikki nää vuodet. Nyt meillä nauretaan ja itketään eikä kukaan "katso vinoon". Onneksi mä uskalsin tehdä tän ratkaisun, vaikka suurin osa teistäkin haukkui mut pataluhaksi:)

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

muuten ei kukaan kai ryhtyisi edes parisuhteeseen jos ei olisi sitä alkuhuumaa -

vasta vuoden kahden jälkeen astuu se arki kuvioihin. Vasta sitten pystyt sanomaan, missä todella olet onnellinen.

Ovatko lapsesi onnellisia? Vai onko sillä väliä sinulle, kunhan itse olet uuden suhteen alkuhuumassa?



ok, tiedän tämän olevan provo, mutta vastasinpa siltikin.

Vierailija
2/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos exäsi ei suostu muuttoon niin aika heikoilla olet, koska lapsilla on tuttu koti ja koulu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit tietty heittää sitä vanhaa kliseetä, että lapset ovat onnellisia jos äitikin on, mutta todellisuudessa asia on niin, että uusi miehesi on sinulle saman arvoinen kuin entinen miehesi oli, eli vain yksi puolisoistasi . Lapset sen sijaan menettivät ainoan isänsä. Toivottavasti tajuat rakkauden huumassasi edes ottaa lapsiasi huomioon.

Vierailija
4/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka suhteessa on alkuhuumansa. Nyt elelet siellä vaaleanpunaisessa pilvilinnassa uudessa suhteessa.

Aika "hepposesti" tunnut jättäneen lapset eikä yhtään tunnu mietityttävän millainen äitipuoli on...

Siinä vaiheessa kun on lapsi/lapsia niin ne on etusijalla ja sitten vasta sinä itse.

Vierailija
5/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos exäsi ei suostu muuttoon niin aika heikoilla olet, koska lapsilla on tuttu koti ja koulu.

Käytiin tekemässä huoltajuus- ja tapaamissopimukset lastenvalvojalla. Tytöt asuu isällään kesäkuun alkuun, jonka jälkeen muuttavat tänne. Mun työstä johtuen lapset on nyt joka toinen viikonloppu + lomat meillä ja sitten kun muuttavat kokonaan, ovat isällään joka toinen viikonloppu + lomat.

Totta kai lapset on mulle tärkeintä maailmassa. Mutta oon sitä mieltä, että toimimattomassa avioliitossa/perheessä on vaikeaa elää, niin lasten kuin aikuistenkin. Väitän, että nyt, kun mulla on hyvä olla, on lapsillakin parempi. Ja sen verran olen tutustunut exän uuteen, että luotan lasten olevan hyvissä käsissä myös silloin, kun mä en ole paikalla:)

Mun mieheni tykkää noista lapsista paljon ja ymmärtää senkin, etten mä pysty olemaan onnellinen ilman lapsia, onhan sillä itselläänkin pari. Miehen lapset ovat jo isompia ja käyvät tässä säännöllisen epäsäännöllisesti tyhjentämässä jääkaapin:)

Mä en ole ikinä ollut varmempi mistään. Tää oli helvetin oikea ratkaisu.

Vierailija
6/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet rohkea kun uskalsit tehdä mitä sydän halusi. Turhan monet jäävät huonoon liittoon ja sitten ovat katkeria. Tällä palstalla sen huomaa eri toten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veikkaan, ettei luovu lapsista suosiolla ja sopimukset on helppo kumota/muuttaa. Sinä olet heikoilla, koska lapsilla on nyt vakituinen koti ja koulu ja muutto sinun luoksesi tekisi isoja muutoksia lasten elämään. Jos asia menisi oikeuteen niin miehesi olisi vahvoilla.



Toisekseen, miksi haluat lasten arkea niin kovasti muuttaa? Jos lapsilla on hyvä exäsi luona niin lasten etu olisi jäädä sinne - ei muuttoa, ei koulun vaihtoa jne. Vai haluatko lapset - koska sinä haluat? Tähän astiset ratkaisusi vaikuttavat kovin itsekkäiltä eli lasten haluaminen luoksesi on yksi "minä haluan" lisää, eikös? Miksi tilanne ei voisi jatkua niin kuin se nyt on? Jos kerran lapsilla on hyvä exäsi luona.