Tein tänään halveksittavan teon. Enkä kadu pätkääkään. =)
Asumme monen sadan kilometrin päässä suvustamme. Lastenhoitajaa on hyvin vaikeaa saada, etenkin kun toinen lapsistamme on aika haastava erityislapsi. Elämä on rankkaa ja parisuhde ihan kuralla, kun aikaa sen hoitamiseen ei ole... olemme viimeksi olleet kahdestaan jossakin ilman lapsia pari vuotta sitten.
Tänään kävi niin, että minulla ja miehelläni oli samaan aikaan vapaapäivä. Veimme lapset hoitoon klo 8, menimme takaisin nukkumaan sylikkäin. Juttelimme. Teimme kaikkea kivaa ;). Pukeuduimme hyvin ja menimme ihanaan ravintolaan ja törsäsimme 70e ihastuttavaan lounaaseen punaviineineen ja jälkiruokineen, juttelimme ja nauroimme. Menimme kotiin tekemään uudestaan kaikkea kivaa =D. Ja sitten haimme lapset.
Mahtavat lapset nyt miettiä miksi isiä hymyilyttää ja äiti hyräilee ja vanhemmat halivat toisiaan ensimmäistä kertaa kuukausiin.
Törkeää päivähoidon väärinkäyttöä. Ihanaa. Antaa tulla tuomio, ihan sama mitä sanotte. =)
"posket punaisena ja hymy naamalla..."
Kommentit (17)
Enkä minä ainakaan tuota tuomitse ollenkaan vaan päin vastoin, tuohan oli oikein järkevästi toimittu. Tarvitsette te sitä aikaa parisuhteellekin. :)
että tuotte lapset hoitoon ja hoidatte itse parisuhteenne kuntoon kerran se on tarpeen ja vielä auttaa. Ihan vapaasti vaan mutta älkää sanoko meille tarhantädeille mitään =D Voisin jokaiselle suoda sen, jos se auttaa saamaan välinne kuntoon. Ennemmin hoidan lapsianne tarhassa että elämä jatkuu " normaalina" mitä hoidan niitä erolapsia jälkeenpäin, jotka ovat osin aika vaativia.
Hieno homma.
T. tarhantäti, lto
Odotin palstatuomiota ja sainkin ymmärrystä. =)) Kerta se on ensimmäinenkin. Olette ihania. Kiitos lto, nyt karisi viimeisetkin syyllisyydenrippeet.
ap
Jos olette paljonkin viiniä juoneet, niin kuka haki lapset hoidosta?
saa haluamaan, että meilläki ois vielä hoitopaikka lapsilla ;)
Ja en mä oo kyllä ikinä vieny lapsia hoitoon vapaapäivänä kuten edellinen sanoo, että se on ihan normaalia??
Jos avioliittonne tuolla pelastuu, niin ehkä kannattaa tehdä toistekin samat temput.
pitäisi edes nolostella. Voihan työtönkin viedä lapsensa hoitoon. Ihan normaalia sekin.
En ymmärrä, miksi nolostella.
mutta ei, lapset haetaan heti kun päästään töistä ja kiukkuisten ja nälkäisten lasten kanssa ryysätään aina kauppaan, jossa kaikill amenee hermot.
Olispa mullakin tollainen vaimo.
Meille tulikin asumusero.
Vaimo, kun ei voinut edes 20 minuuttia kuluttaa yhteiseen kahvihetkeen, enne lasten hakemista, vaikka oltaisiin klo. 14.00 päästy töistä.
Onnittelut järjen käytöstä.
Kumpa olisitte tajunneet tuon jo aikaisemmin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
ja pyrkinyt vain toimimaan sieltä löytämiensä elämänohjeiden mukaan.
Teitte ihan oikein, vanhempien parisuhde on tosi tärkeää myös lapsille. Hoitamalla suhdettanne teitte palveluksen myös lapsillenne ja osoititte olevanne vastuullisia vanhempia.
En hyväksy virikehoitoa mutta tällainen tilanne on ihan eri juttu. Saitte itse asiassa minutkin hymyilemään:)
että ihmiset on kiireisiä ja oman onnensa nojassa nykyään! sanon kyllä ihan suoraan, että mun elämästä ei tulis yhtään MITÄÄN jos kummatkin olis töissä eikä olisi ketään kenen luona lapset on välillä. siis mä en ymmärrä, miten te ihmiset KESTÄTTE tommosta elämää. meidän on ollu pakko tehdä sellaiset elämänvalinnat ettei elo käy liian rankaks. eihän sitä pää muuten kestä. eikä suhde.
Eikä kaikki vanhemmat halua jättää vieraan hoitoon lapsia. Sukulaisiakaan ei aina saa. Oman vanhempani odottavat, että pyydämme hoitoapua mutten vain osaa sitä tehdä.
Minä ja mieheni emme ole 3.5 vuoden aikana olleet kuin kerran kaksin syömässä. Haaveilemme kyllä että pääsisimme iltaa viettämään tai vaikkapa viikonloppumatkalle mutta olemme tosi huonoja pyytämään hoitoapua, emme oikeastaan kehtaa. Minun vanhemmille saisimme siis lapset hoitoon mutta jotenkin se vain on niin vaikeaa.
Toisaalta, koimme omat menomme jo ennen lapsia eli varsinaista biletysintoa ei enää ole, parisuhdetta tietysti olisi kiva hoitaa vaikka vkl-lomalla. Meille tulisi kyllä ihan armoton ikävä lapsosiamme sinä aikana:)
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että parisuhdetta pitää hoitaa ottamalla yhteistä aikaa. Sen olen jo päättänyt, että kun ja jos olen joskus isoäiti, tarjoan hoitoapua lapsilleni ihan yhtenään ja vien heidät vaikka väkisin puolisoineen jonnekin hotelliin hauskaa pitämään:)
Mä oon kade. Miksei mun miehellä oo koskaan arkena vapaapäiviä.