AD/HD-lasten vanhempia paikalla?
Meillä on epäilyksenä, että 4-vuotiaalla pojallamme saattaisi olla jonkinlaista ylivilkkautta ja keskittymishäiriöitä. Tämän ovat huomanneet myös lähisukulaiset (eräs heistä on toimintaterapeutti) ja kerhotäti. Poikamme on aina ollut todella vilkas ja hänen on todella vaikea pysyä paikoillaan. Pukeminen on aina ollut hankalaa, koska samaan aikaan poika olisi tekemässä 100 muuta asiaa. Hampaita pestessä heiluu koko ajan. Ruokapöydässä metelöi, räplää kaikkea, mihin ylettyy, hakkaa lusikalla lautasta yms. Koko ajan ja joka kerta. Muutenkin on koko ajan äänessä. Jos ei puhu taukoamatta, niin huutaa, mölisee, kirkuu tms. Toi kirkuminen rasittaa mua eniten tossa metelöinnissä. Voi hyvin juosta ulkona 2 h putkeen ja sen jälkeen jatkaa juoksua kotona, jos hänelle ei ehdi (täytyy tehdä esim. ruokaa) pitää seuraa. On koko ajan liikkeessä. Toisaalta poika on alle 2-vuotiaasta saakka leikkinyt pitkiäkin aikoja ihan hiljaa itsekseen. Jaksaa myös hievahtamatta katsoa DVD:tä tai kuunnella kirjoja. Jonkinlaista hahmotushäiriötä on (esim. piirtämisessä), samoin motorisesti poika ei ole koskaan ollut kovin kehittynyt. Karkeamotoriikassa alkaa nyt olla varmaan jo ikätasollaan, mutta on aika arka esim. kiipeämään. Poika on ihan mieletön sähläämään. Törmäilee joka päivä oviin, kompastuu lattialla oleviin tavaroihin jne.
Kertokaa omista AD/HD-lapsistanne, löytyykö heiltä samoja piirteitä? Me olemme menossa tutkimuksiin, mutta tietenkin tässä koko ajan miettii, mikä käytös on normaalia 4-vuotiaan käytöstä ja mikä ei.
Kommentit (10)
Vierailija:
Olen käynyt pojan ongelmista juttelemassa neuvolapsykologilla ja myös poika menee sinne " tutkittavaksi" (leikin varjolla). Sen jälkeen sitten katsotaan jatkoa. Itse luulen, että pojalla on jonkinlaisia lieviä keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmia. En usko, että mistään kovin vakavasta on kyse. Lähinnä tulevaisuus ja koulu mietityttää, koska jos käytös jatkuu samanlaisena, poika ei kyllä mitenkään pärjää tavallisella luokalla ilman jotain erityistoimenpiteitä.
Tutkimukset ovat yleensä lapselle leikinomaisia tilanteita. Lapsihan oppii leikkien ja se on pienelle lapselle toiminnan muoto. Ainakaan poikani ei ole kokenut tutkimuksia mitenkään hankalina tilanteita. Päinvastoin, hän on nauttinut aikuisen jakamattomasta huomiosta ja mukavissa tehtävissä ollut leikissä täysillä mukana.
En tiedä minkälaiseksi ihmiset yleensä tarkaavaisuushäiriön kuvittelevat. Ilmeisesti käytöshäiriöksi, joka näkyy ja kuuluu koko ajan ympäristössä.
Jos koulunkäynti mietityttää, on siinä ongelma. Samasta syystä oma poikani on tutkimuksissa käynyt ja koulua varten on nyt ihan omat toimenpiteet, kun poika on diagnosoitu.
Tarkkaavaisuushäiriö ei siis varsinaisesti ole mikään käytöshäiriö, jossa lapsi olisi hirviö ja hänen kanssaan oleminen ja toimiminen katastrofia.
Tarkkaavaisuushäiriön kanssa eläminen on enemmänkin ennakointia ja tilanteiden ja toimintatapojen muovaamista niin, että lapsen arki sujuu.
Oma poikani on varsin aurinkoinen ja mukava pieni mies. Hän vain tarvitsee " normaalia" lasta enemmän aikuisen tukea pysyäkseen tilanteissa.
Meillä on myös sisaruksia, joilla ei tätä tarkkaavuuden säätelyn pulmaa ei ole (ainakaan niin vakavana, että siihen tarvittaisiin erityistoimenpiteitä ja jatkuvaa tukea ; )
Lisää kokemuksia/mielipiteitä/vastauksia otetaan vastaan!
Minulla 5-vuotias, jolla sama epäily. Poltin valitettavasti odottaessani poikaa ja kadun asiaa aina.
Itse en ole polttanut, joten mulla ei ole mitään tietoa tupakoinnista suhteessa AD/HD:hen.
Jollain AD/HD-sivuilla luki, että 80 % se on perinnöllistä ja 20 % siihen on vaikuttanut äidin raskauden aikainen alkoholin käyttö, runsas tupakointi, keskosuus tms.
T:ap
pojallamme on myös jonkinlaisia ongelmia tunteiden säätelyssä. Ei myöskään siedä yhtään muutoksia esim. reiteissä tai suunnitelmissa.
tosin meillä poika sietää muutoksia suht hyvin.
Tuo ongelma viittaa asperger-tyyppiseen käyttätymiseen.
Meillä 9v poika jolla on AD/HD
Poika ei ole koskaan leikkinyt tosin muilla kuin legoilla,liittyy vaikeuteen ohjata itse omaa toimintaa.
Mieleiseen tekemiseen keskittyy hyvin ja silloin ei näe eikä kuule mitään muuta...
Lukiessani kirjoitusta palautui moni tilanne elävästi mieleen...
Toivottavasti pääsette pian tutkimuksiin ettei käy kuin meillä että tutkittiin vasta 7-vuotiaana =(
Ja jaksamista!
Äiti ilmottautuu.
Kysyn ensiksi, oletko tutustunut aiheeseen?
Ketään ei voi näin vain veikata, mutta tekstisi mukaan pojallasi on tarkkaavuutta häiritseviä pulmia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänellä olisi tarkkaavaisuushäiriö.
Jos tarkkaavuuden puute haittaa poikasi arkea, hakeutukaa tutkimuksiin. Mikäli poika on esim. päiväkodissa, juttele henkilökunnan kanssa ja pyydä erityisopen konsultaatiota. Teillä on hyvä olla lausuntoja päiväkodin arjesta.
Mikäli poika on kotihoidossa, kannattaa kääntyä neuvolan puoleen. Voit varata ajan myös omalääkärille ja kertoa pulmista. Omalääkäri voi lähettää esim. toimintaterapeutin tutkimuksiin. Lastenpsykologi on myös henkilö, joka voi alustavasti tutkia.
Mikäli tutkimukset viittaavat siihen, että poika tarvitsee apua jollain osa-alueella jatkakaa eteenpäin tutkimuksia.
Tarkkaavaisuushäiriön toteamiseen tarvitaan usealta eri alueelta tutkimuksia. Lopulliset tutkimukset tehdään yleensä sairaalassa.
Meillä on hiukan vanhempi poika, jonka kanssa kotioloissa menee ihan kivasti. Ryhmätilanteissa (päiväkoti, koulu) hän tarvitsee tukea.
Olen käynyt pojan ongelmista juttelemassa neuvolapsykologilla ja myös poika menee sinne " tutkittavaksi" (leikin varjolla). Sen jälkeen sitten katsotaan jatkoa. Itse luulen, että pojalla on jonkinlaisia lieviä keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmia. En usko, että mistään kovin vakavasta on kyse. Lähinnä tulevaisuus ja koulu mietityttää, koska jos käytös jatkuu samanlaisena, poika ei kyllä mitenkään pärjää tavallisella luokalla ilman jotain erityistoimenpiteitä.
Sorry, luin kirjoituksesi huonosti. Eli lapsesi on kerhossa ja siellä on ollut pulmaa.
ADHD-pojan äitinä kuvaus vastaa hyvinkin oman poikani ongelmia, tosin motoriikassa hänellä on hienomotoriikan vaikeuksia. Karkeamotoriikka toimii hyvin.
En ole perhehtynyt Aspergreeniin, mutta näin kotikutoisesti poikasi ongelmat ovat enemmän tarkkaamattomuuden puolella, ei Aspergreenin.
Oma lapseni pystyy motivoituneena tekemään kaikenlaista kivaa. Istumaan paikallaan ja lukemaan kirjaa, leikkimään duploilla tai yrittäen legojen rakennusta (hienomotoriikka ei riitä). Jalat tosin vispaa tekemisen ajan. Muuten hän on levollinen.
Ärsykkeet iskevät heti ja vaikka hän näyttäisi siltä, ettei ole kuunnellut yhtään. Hän on kerinnyt tekemään sata asiaa ja kuuntelemaan myös. Mikäli aihe on mielenkiintoinen, mieleen on painuneet kiinnostavat asiat. Samalla hän on ehtinyt rekisteröimään muut ympäristössä tapahtuvat asiat ja pää on pyörinyt suuntaan ja toiseen ja koko poika on saattanut pyöriä kuin häkkyrä.