Sain lapseni yli 30-vuotiaana ja OLEN YLPEÄ SIITÄ!
Ehdin ennen sitä suorittaa kaksi akateemista tutkintoa, työskennellä ulkomailla mielenkiintoisissa yrityksissä, harrastaa, matkustella ja muutenkin nauttia elämästä. Ehdimme mieheni kanssa saada taloutemme niin hyvään kuntoon, että meillä oli varaa rakentaa unelmiemme koti perheellemme, ennen lasten syntymää. Sain lapsemme ihan luomumenetelmillä 33- ja 35-vuotiaana, kumpikin raskaus ja synnytys olivat mielestäni helppoja. Lapset on ihania ja terveitä. Meillä on varaa käyttää siivoojaa sekä lastenhoitajaa aina tarvittaessa, eikä meidän ole muutenkaan tarvinnut lasten takia luopua unelmistamme tai elintasostamme.
En hetkeäkään ole katunut lasten hankintaa näin " vanhana" , päinvastoin. Minua luullaan joka paikassa nuoremmaksi kuin olen, johtunee siitä että lapseni ovat vielä pieniä ja olen itsekin saanut täysillä nauttia heidän kanssaan kotona olemisesta ja elämästä muutenkin. En ole kokenut äitiyttä mitenkään raskaana, päinvastoin, nyt oli sopiva hetki hypätä hetkeksi pois hyvin pohjustetusta uraputkesta. :)
Tsemppiä kaikille " mummoäideille" ! Ollaan ylpeitä itsestämme. :)
Kommentit (33)
Mä en vaan ymmärrä miksi leuhkit sillä. En kyllä ymmärrä avoimesti toisten valintoja haukkuviakaan.
Jos itse on tyytyväinen valintoihinsa, niin se riittää.
Minä tapasin mieheni jo 20v, mutta söin liki 10 v pillereitä. Halusin asua ulkomailla ja halusin elää vain itselleni. Halusin olla vastuussa vain itsestäni, ei kenestäkään muusta. Olin 32 ja 34, kun sain lapseni. Ja olen erittäin tyytyväinen valinnoistani.
Nyt olet varmaan kateellinen, koska minulla on hormonikierukka. Kaksi poikaa riittää.
4
Ei näköjään se, että on vanhana tehnyt ekan lapsen, ainakaan takaa sitä on fiksuutta!
ite en haluais asua ulkomailla, en edes astu varpaallanikaan lentokoneeseen. Akateeminen tutkinto ei kiinnosta pätkääkään.
Esikoisen sain 19-vuotiaana, toisen 20-vuotiaana ja kolmannen 24-vuotiaana. Elintaso on hyvä, mistään ei olla jouduttu luopumaan, siivoojaan olis varaa, mutta jaksan ite siivota omat sotkumme ja lapsilla on siistit ja nätit vaatteet ja terveitä ovat.
Joten pointti? Miten se eroaa siitä saako sen esikoisen alka parikymppisenä vai kolmenkympin jälkeen? En tajua näitä ihmettelyitä.
Esikoisten saajien keski-ikähän on 28v.
eihän tuossa nyt mitään kummaa. Yhteiskunta on ihan toisenlainen kuin 60-luvulla. Kyllä meitä mammoja -- eri ikäisiä ja kokoisia -- ihan hyvin tänne mahtuu.
Olen iloinen puolestasi, että olet tyytyväinen elämääsi. Se on todella hieno asia.
Hän vain oli ylpeä siitä, että oli tehnyt oikeat ratkaisut.
Onneksi sä ap olet tyytyväinen omaan ratkasuus, mutta oikeasti mulle olis ollut kammottava ajatus ekasta yli 30v
Mä pystyin tekemään lapseni parikymmpisenä ja silti mulla on lähes kaikki sama kuin sulla. paitsi, että nyt kolmikymppisenä mun ei tarvii vaihdella paskavaippoja vaan voin hyvällä omalla tunnolla luoda uraani ja jyrätä alleni saman ikäiset naiset joilla on nyt vasta pienet lapset! Eip ätarvitse työnantajan pelätä, että olen pois töistä korvatulehdusten takia saat ijäisin äitiyslomalle.
Vierailija:
Mä en vaan ymmärrä miksi leuhkit sillä. En kyllä ymmärrä avoimesti toisten valintoja haukkuviakaan.Jos itse on tyytyväinen valintoihinsa, niin se riittää.
Vierailija:
Mä pystyin tekemään lapseni parikymmpisenä ja silti mulla on lähes kaikki sama kuin sulla. paitsi, että nyt kolmikymppisenä mun ei tarvii vaihdella paskavaippoja vaan voin hyvällä omalla tunnolla luoda uraani ja jyrätä alleni saman ikäiset naiset joilla on nyt vasta pienet lapset! Eip ätarvitse työnantajan pelätä, että olen pois töistä korvatulehdusten takia saat ijäisin äitiyslomalle.
En minäkään ymmärrä, mitä ihmeellistä tuossa on. Ihmeellisempää on, että jos on kovasti yrittänyt 20 vuotta ja vasta sitten tärppää 4-kymppisenä lapsen hankinta kaikkien hoitojen jälkeen, niin siinä vasta on onnesta sykkyrällään.
Jokainen jolla on pieniä lapsia, ymmärtää että jos heihin haluaa panostaa kunnolla, ei oman uran tekeminen voi olla ykkösasia elämässä. Toista on nuorilla vastavalmistuneilla, jotka ehtivät painaa uraputkea ennen lasten hankintaa niin kauan, että heidän asemansa on työmarkkinoilla niin vakiintunut, ettei sitä yksi tai kaksi äitiyslomaa paljon hetkauta.
Valitettavasti nuoruus on valttia tämän päivän työmarkkinoilla ja varsinkin naisen on taottava silloin kun rauta on kuumaa - ts. silloin kun hänellä ei vielä ole niitä lapsia haettavana sieltä päiväkodista työpäivän päätteeksi.
Ei siinä ole väliä iällä tai uralla tai talousasioilla. Olisin ihan yhtä ylpeä oli nuo seikat ihan miten tahansa.
Taitaa vaan olla niin , että teidän yli-ikästen pitää kauheasti yrittää todistella sitä vanhana äidiksi tullutta - juttuanne-Kolahtaako se?
Katso tilastoja, se on aivan normaalia naisen ihan keskeistä hedelmällistä aikaa. 4-kymppinen on sitten ihan toinen juttu.
Esikoiset saadaan keskimäärin n. 28-vuotiaana, toiset lapset n. 32-vuotiaana.