Hei, tarvitsisin tukeanne ja ihjaustanne!
Kommentit (6)
ollut epämiellyttävää. Inhoan sitä vaihetta, kun en vielä osaa työtäni kunnolla ja koko ajan saa pelätä mokaavansa.
Mutta jos sulla negatiiviset tuntemukset tulee muista asioista... Mistä asioista? Miten et huomannut olevasi väärällä alalla jo opiskeluaikana?
ja aika yleensä tekee tehtävänsä. Myös työpaikoissa on suuria eroja. Oletko saanut riittävän perehdytyksen/ tukea konkareilta?
Olen jo vaihtanut työpaikkaa. olin kolme kk töissä kunnes jäin äitiyslomalle. Äitiysloman jälkeen olen ollut töissä toisessa paikassa nyt vajaan 1/2 vuotta. Samat on ajatukset olleet molemmissa paikoissa. Ensimmäinen kokemus oli kyllä lyhyt, mutta sitäkin suurempi pettymys on ollut huomata että samanlaista tämä on nyt kuin silloinkin.
että huomaan etten ole asiakaspalveluihminen, ainakaan tällaiseen työhön, jossa asiakkaat yleensä valittavat erilaisista asioista (työ ei siis ole esim. erilaisten tuotteiden myyntiä, eli sävyltään 'positiivista' tai edes 'neutraalia'. Minulla ei ole mahdollisuutta tehdä työtäni hyvin, ei ole resursseja siihen (enkä siis tarkoita ainoastaan omia resurssejani vaan työpaikan/työnantajan). En saa työstäni oikein mitään, en koe tyydytystä. No palkkaa nyt sentään, mutta olen odottanut saavani myös muuta, henkistä tyydytystä.
Opiskeluaikoina ei kyllä tullut oikea kuva itse työstä. Tosin loppuaikoina aloin kyllä jo epäilemään alavalintaa, kun tajusin että työ saattaakin olla kaukana siitä mitä olen kuvitellut, mutta tämä siis vasta aivan viimeisinä opiskelukuukausina. Aiheesta sinänsä tykkään, luen mielelläni omaan alaani liittyviä asioita.
ennen kuin olet saanut työsi hallintaan?
ap
Minulla on työura vasta alussa ja olen jo muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen tullut siihen tulokseen, että olen valinnut väärän alan (jota en halua paljastaa), en oikein pidä työstäni, saati sitten että nauttisin siitä. Olen monesti ahdistunut työasioista ja töihinlähtö on välttämätön paha. Perjantaita odotan kuin kuuta nousevaa, ja jo lauantaiaamuna alan murehtialähestyvää maanantaita. Osittain, mutta vain osittain, tämä johtuu siitä, että en vielä koe hallitsevani työtä siten kuin haluaisin. Mutta pääosin negatiiviset tuntemukset tulevat muista asioista.
En haluaisi kuitenkaan luovuttaa ja vaihtaa alaa noin vain. Yhteiskunta on uhrannut aikamoisen määrän rahaa koulutukseeni ja itsellänikin painaa taloudelliset seikat, ei olisi varaa lähteä taas kouluun. Ja muutenkin.
Miten siis löytäisin työhöni iloa? Onko tämä ihan yleistä, että työstä ei tykätä, se on vaan tehtävä ja 'siihen sitten tottuu' vuosien mittaan? Vai onko tämä tyypillistä vain työuran alkuvaiheelle? Vai olenko musta lammas ja harvinaisuus ajatuksineni? Miten niitä muuttaisin?
Kaikesta avusta ja teidän kokemuksien kuulemisesta olisin kiitollinen!