Miten teilla on koulussa kasitelty Jokelan tapausta ja kuinka pienille? Oman lapseni ekaluokallakin asiaa oli jollakin tapaa kasitelty. Tyon mukaan sanottu, etta lukiossa oli jok
u poika ampunut ja ihmisiä kuollut ja lopuksi ampuja ampunut itsensä, Tyttö oli jotenkin vaisun tuntuinen kun asiasta kyselin. Hiljainen hetki oli pidetty luokassa myös. Toisaalta oli hyvä että asia otettiin esille, ettei kuullut sitä esim. isommiltaan, mutta toisaalta olin halunnut suojella lasta uutiselta, koska tämmöiset asiat eivät noin pienille kuulu. Ja varsinkin kun katastroofipaikkana oli toinen koulu, niin voi herättää lapsessa pelkoja että omassakin vielä lapselle uudessa koulussa tapahtuisi samanlaista. Vaikeita päätöksiä nämä, mitä itse suunnilleen samanikäisten lasten vanhemmat olette kertomisesta mieltä?
Kommentit (15)
mutta koulussa sitten kuuli ja siitä juteltiin sitten hänen kanssaan. Ajattelin kanssa et eivät ehkä kerro näille pienemmille.
Kun se lapsi kumminkin kuulee asiasta muilta lapsilta.
saatu ratkaisua, koska mielipiteet olisivat olleet eriäviä. Mutta opettaja olisi voinut laittaa viestiä kotiin miten asiaa käsiteltiin, niin vanhemmat voisivat käyttää sitä keskustelujen pohjana. Nyt en voi varmaksi tietää mitä lapselle on sanottu, mutta toisaalta haluan luottaa opettajien ammattitaitoon. Voisihan sille opelle varmaan viestiä laittaa ja kysyä ap
Ja jopa työkseni opetan vanhempia vastuullisuuteen, mutta olen sitä mieltä, että ekaluokkalaisen ei välttämättä tarvitse vielä tietää maailman pahuttaa jos siltä tiedolta vaan voi suojella ja ajattelin että jos opettajat eivät asiaa käsittele niin en sitä kotonakaan ota puheeksi, koska he eivät sitä kuitenkaan vielä ymärrä, tosin sitä ei ymmärrä kukaan, mutta jos vaan voin suojela lastani ylimääräiseltä ahdistukselta niin sen teen ja niin neuvon myös muiden vanhempien tekevän.
Onko sitten parempi, että toiset lapset valistavat lasta tapahtuneesta? Ja lapsella ei ole ketään turvallista aikuista lähellä, joka kertoisi asiasta totuudenmukaisesti ja jolta lapsi voisi kysellä ja saada lohdutusta? Ehkä se teistä sitten on parempi vaihtoehto... meillä kyllä asiasta puhuttiin ja myös koulussa puhuttiin. Onneksi.
KOululaiselle, ehkä jo eskarilaiselle, olisin kuitenkin itse kertonut siitä syystä, että kuitenkin kuulee isommilta. Nyt olen jättänyt omat 3- ja 1-vuotiaani rauhaan tältä tiedolta ja he tuskin törmäävät asiaan ennen kuin vuosien päästä, jolloin saattavat siitä jotain ymmärtääkin.
Ja lapset osaavat kyllä värittää totuutta. En minäkään 1- ja 3-vuotiaille vielä kertoisi, mutta ekaluokkaiselle kyllä kerrottiin.
4
3-vuotiaallemme, koska tuskin kukaan asiasta tulee hänelle kertomaan eikä vielä edes ymmärtäisi ja osaisi pelätäkään, jos joku asiasta vain mainitsee.
sulkenut telkkaria uutisten ajaksi enkä tehnyt muitakaan suoja-toimenpiteitä estääkseni uutisen kantautumisen lapsen korviin. Juttelin kyllä, että iso laiva on uponnut myrskyssä ja paljon ihmisiä kuollut. Poika kuuli koko Estoniasta ensimmäistä kertaa, kun turmasta oli kulunut 10 vuotta. Hänellä ei ollut pienintäkään muistikuvaa lapsuudestaan!
Kyllä lapsikin ymmärtää, että kyseessä jotain niin kauheaa, että äiti salaileet sitä.
Lapset ovat erilaisia ja vanhemmat ehkä osaavat lukea lastaan kertoako ennen koulua vai sen jälkeen jos opettaja on asian puheeksi ottanut. Pääsääntöisesti ekalukkalianen ei kuitenkaan asiaa pysty käsittelemään ja todenäköisesti unohtaa sen pian.
tapauksesta piti jutella. Ja rehtori on oman koulunsa vastuuhenkilö, joka vastasi että näin tapahtui.
Joten koulujen on keskusteltava asiasta.
Minun työpaikallani (koulu) asia käytiin läpi aika perusteellisesti, vietettiin hiljainen hetki ja annettiin tiedote koteihin, jossa kerrottiin, että koulussa on juteltu asiasta ja tiedotteesta löytyi myös puhelinnumerot, joihin voi soittaa, jos tuntuu, että oma lapsi tarvitsee vielä enemmän keskusteluapua.
Oman tokaluokkalaiseni koulussa ope oli vaan sanonut, että Tuusulassa on iso oppilas oli sairastunut niin pahasti, että oli tehnyt muille pahaa ja oppilaita oli kuollut. Oli kerrottu, että oppilas on niin iso, että lapseni koulussa ei niin isoja eikä sairaita oppilaita ole. Ei tarvitse olla peloissaan. Mitään tiedotteita ei jaettu kotiin, eikä hiljaista hetkeä pidetty.
Kuinka väärässä olinkaan. Nehän tiesivät yhtä paljon kuin minäkin. JOten toki kävimme tuntemuksia läpi.
Oma lapseni on vasta vuoden vanha, mutta jo nyt olen miettinyt, etten kyllä moneen vuoten anna hänen katsoa uutisia. Ei pienten tarvise tietää noin pahoista asioista. Mielestäni tokaluokkalaisen ei tarvitsisi tietää. Mutta kun ne isommat oppilaat kuitenkin kertovat, niin kyllä aikuisten niin kotona kuin koulussakin on syytä asiasta puhua. Ja erityisesti korostaa, että lapsi voi puhua aina kun siltä tuntuu.
kuuleehan lapset väkisinkin asiasta. Eilen ei voinut mennä bussiin, kauppaan, tai ylipäätään minnekään missä oli ihmisiä ilman, että kuuli asiasta puhuttavan, kaikki puhuivat siitä koko päivän. Entäs miksi liput liehuivat koko päivän tangossa. Jos lapseni olisi yhtään vanhempi, olisin varmasti jutellut ja varsinkin jo ekaluokkalainen varmasti ymmärtää että jotain outoa ja ehkä pelottavaa on tapahtunut, mun mielestä ehdottomasti hyvä että asiaa käsitellään kouluissa. Mun on vaikea kuvitella, että ihmisten ilmoilla liikkuva lapsi ei olisi asiasta jotenkin hajulla.
Itse en kertonut mitään kotona, mutta koulussa oli asia otettu puheeksi. Toisaalta vaikka ekaluokkalainen niin olisi ehkä kuitenkin siitä koulussa jossain yhteydessä kuullut oppilailta. nyt kyselee, että ammutaano meidänkin koulussa joku.