Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ei muuta yhteistä kuin lapset...

Vierailija
01.11.2008 |

a.p.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
01.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tältä tuntuu tällä hetkellä. Avioliitto on oikein hyvä, mutta tuntuu siltä, etten enää tiedä mitä muuta yhteistä minulla ja miehelläni on. Kuivahtaako tämä kokoon kun lapset kasvavat ja itsenäistyvät? Mistä tietää pikkulapsivaiheen jälkeen, että liitto voi hyvin? En enää tiedä, mitä mieheni haluaa ja haaveilee. Puhumme arjen asiat sujuvasti eikä sitten oikein muuta. Töistämme jutellaan myös. Alamäkikö edessä?

Vierailija
2/4 |
01.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun on pienet lapset. Mutta asialle kyllä kannattaisi tehdä jotain ajoissa. Yhteisiä vapaapäiviä ilman lapsia ja ilman mitään erikoisjärjestelyjä / aikatauluja? Minun parisuhteelleni ainakin sellainen tekee hyvää. Viime kesänä lapset olivat mummolassa ja me tapetoimme yhdessä kotona. Yhdessäolo oli yhtä hauskaa kuin aikoinaan. Sellainen muistuttaa mieleen miksi sitä alunperin alettiin elää yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
01.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan mies ei enää kunnioita. Ei halua erota mutta ei todella kunnioita lainkaan. On aina tottunut saamaan mitä haluaa ja nyt kun on pienet lapset ei saakaan.





Olen pyytänyt yhteistä aikaa kaksin. Vaan ei suostu. jos lapset saamme hoitoon, juo päänsä täyteen ja se muutama kouraisu ja imartelu ei auta asiaan.



Tiuskii ja haukkuu minua huonoksi kodinhoitajaksi. Se olen enää hänelle. Hän kokee että auttaessaan lastenhoidossa, hän antaa minulle omaa aikaani ja sen pitäisi korvata kaikki.



Miten saisin hänet tajuamaan? Olen puhunut, ei suostu kuuntelemaan tai alkaa vain syyttelemään. Olen itkenyt, ei lohduta tai anna myötätuntoa. Olen suuttunut, jossa hän on ottanut ja lähtenyt menemään.



Ja mielelläni en eroa, sillä meillä on lapsia.

Vain alanko pitämään kulissia ja hoitamaan tarpeeni muualla? Niin siis seksiä ei mieheni enää kanssani halua.

Vierailija
4/4 |
01.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsestäni vaan tuntuu, ettei edes kiinnosta lähteä viettämään aikaa kaksin. Ehkä kerran kaksi vuodessa käymme jossain kahdestaan viihteellä eikä silloinkaan tunnu olevan mitään puhuttavaa. Ei oikein osaa olla kaksin enää. Tuntuu, että venytän itseäni niin paljon, etten jaksa enää sen päälle lähteä järjestämään mitään vapaailtoja. Kaiken tämän arjen pyörityksen lisäksi pitäisi vielä lähteä järjestämään miehelle jotain kivaa, enkö jo nyt tee ihan tarpeeksi? Vai vieläkö pitäisi venyä siihenkin?

a.p.

Mutta asialle kyllä kannattaisi tehdä jotain ajoissa. Yhteisiä vapaapäiviä ilman lapsia ja ilman mitään erikoisjärjestelyjä / aikatauluja? Minun parisuhteelleni ainakin sellainen tekee hyvää. Viime kesänä lapset olivat mummolassa ja me tapetoimme yhdessä kotona. Yhdessäolo oli yhtä hauskaa kuin aikoinaan. Sellainen muistuttaa mieleen miksi sitä alunperin alettiin elää yhdessä.