Mitä mieltä, kun adoptiolapsi laitettiin 5kk Suomeen tulon jälkeen hoitoon
13kk ikäisenä? Siis meidän lapsemme. Tuli Suomeen 8kk iässä. En viihtynyt kotona ja töissä ansaitsen paremmin kuin mies. Asuntovelkaa päällä vaikka kuinka. Mies ei tahtonut jäädä hoitovapaalle.
Kommentit (18)
Vaan itse kyllä ajattelen, että itsellehän se lapsi on eikä päiväkodille.
Pitikö saada lapsi kun kaikilla muillakin oli?
Jos lapsi kerran kaipaa muita virikkeitä ja näin on kaikille parempi, niin hienoa että toimitte niin kuin parhaaksi katsotte, siitäkin huolimatta, että joku saattaisi arvostella. Te tunnette tilanteen parhaiten :)
Vierailija:
Jos lapsi kerran kaipaa muita virikkeitä ja näin on kaikille parempi, niin hienoa että toimitte niin kuin parhaaksi katsotte, siitäkin huolimatta, että joku saattaisi arvostella. Te tunnette tilanteen parhaiten :)
Kyllä ihmettelen kovasti ammattilaista, joka suosittelee adoptiolapsen hoitoon laittamista noin pian. Muutama tunti päivässä on tietenkin eri asia, mutta teidän tilanteenne on kyllä pöyristyttävä. Toivottavasti tajuat edes hävetä. Miksi halusitte adoptiolapsen?
Adoptiolapsen kohdalla tilanne on todellakin eri, ja mielestäni teitte väärin. Olette adoptoineet väärin perustein lapsen, jos ette tuon enempää olleet valmiita yrittämään hänen perusturvallisuuden ja kiintymyssuhteen eteen. Jos vauva olisi ollut syntymästä asti teillä, niin tilanne olisi silloinkin eri.
En laittaisi edes biologista lasta tuossa iässä tarhaan.
Päiväkotiin ainakaan ei ole edes tuona vuonna voinut laittaa 5 kk ikäistä. Tuskin muuallekkaan.
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi edes biologista lasta tuossa iässä tarhaan.
Edes?
Tulee mieleen, kokeeko lapsi hylkäämisen tunteen uudelleen. Okei, on hyvin pieni, mutten itse ottaisi riskiä että pikkuvauva-ajan traumat näkyisivät myöhemmin.
Onnea, hän toivottavasti on vastuullanne seuraavat 17v :)
Et viihtynyt kotona? Mies ei halunnut jäädä hoitovapaalle?
Miksi h*lvetissä sitten hankitte lapsen, jos hänen hyvinvointi ja hoitaminen ei tuon enempää kiinnosta? Vanhemmuudessa on kyse lapsen parhaasta, ja aika monesti se tarkoittaa sitä että omasta mukavuudesta joutuu tinkimään ja joustamaan.
On siinä kyllä yhdenlaiset ”vanhemmat”, sääliksi käy lasta.
Nosto vuodelta 2007? Lapsi on siis jo ainakin teini, mitä hänelle mahtaa kuulua nyt?
Täh, en ymmärrä, huonot vanhemmat?
tää ketju on 13 vuotta vanha, ja provolta vaikuttaa..!
Minusta taas vanhemmuus ei ole sitä oman kivan olon hakemista, vaan jotain aivan muuta. Lapsen parasta ajatellen, ei vanhempien. Alle puolessa vuodessa jo kyllästyy... Kannattiko edes ottaa, jos ei jaksa?