Mitä tehdä kun mua säälittää tuo 2-vuotias...
on tuollainen pieni ja arka ja aina hiekkalaatikolla antaa muiden viedä lelut käsistä ja sitten tulee lyömään äitiä kun harmittaa. Vaikka mitä tekisin, ei auta, toisen lapsen lähestyessä suunnilleen antaa lelut tälle ja sitten ihmettelee kun jää leikit kesken. Ja siinä hiekkikselläkin ollaan vuosi käyty et luulis tottuvan. Ja turha sitä muille on sanoa ettei leluja saa viedä kun toinen suunnilleen antaa ne pois. Mut kuitenkin harmittaa.
Ja kun joku tulee liian lähelle, arastelee ja tulee äidin helmoihin. Liukumäkeen ei voi mennä jos joku toinen sattuu tuleen samaan aikaan, jähmettyy ja ehkä itkeekin.
EN TAJUA! Lapsia kuitenkin koko ajan tässä nähty eikä muuten ole arka.
Kommentit (14)
mutta on töihinpaluu edessä tossa syksyllä ja sit joutuu kokopäivähoitoon, pelkään miten siellä sitten menee kun ei näytä tottuvan lainkaan. Jääkö ihan jalkoihin jos vaikka tarhaan joutuu... :(
oikeaan osoitteeseen. Sitä olisi vanhempienkin syytä oppia. Yritä esim. leikkien avulla opettaa hänelle sitä, että oppii pitämään puolensa ja suutahtamaan sille kenelle " kunnia kuuluu" . Jos hän on kovin arka niin opettaisin hänet ärjymään kuin leijonan, koska tositilanteessa hän todennäköisesti osaa ärjyä vaan kymmenesosalla siitä määrästä mitä hänelle on opetettu.
lapsen paikka ei ole pk:ssa, laita perhepäivähoitoon ihmeessä!! Isossa ryhmässä varmasti jää jalkoihin..
Mietin vaan pitäisikö koittaa pari päivää viikossa alkuun että tottuisi ennenkuin jää kokopäiväiseksi??
eri asiat. Ainakin meillä leikkiseuran kaipuu voitti sen luontaisen ujouden.
12
ottaako kontaktia muihin kun perheenjäseniin?
Tuli mieleen että jos sillä on joku kehityshäiriö asperger tai jotain muuta.
oli ylikäveltävissä koska vaan. Ei uskaltanut laittaa vastaan ollenkaan, jos joku vei lelun kädestä, juoksi äkkiä syliin turvaan jos joku läppäisi.
Kesän aikana jotenkin reipastui ihan yht' äkkiä. Piti lujasti kiinni tavaroistaan, huusi " minun" jos joku yritti viedä leluja. Töni takaisin kun joku tuli lyömään. Alkuun näytti että hänestä tulee itsestään terroristi muita lapsia kohtaan, mutta se touhu onneksi loppui melko lyhyeen, kesti ehkä kuukauden. Miehen kans saatiin kytätä ettei " hyökkää" lyömään ja hakkaamaan toisia jos näillä vaikka oli joku lelu minkä lapseni halusi. Pidettiin puhutteluja vuorottelusta ja pyytämisestä.
vuoden päästä pitäisi leikkien sujua vasta.
Voisi arka lapsi totutella paikkaan puolikkaita päiviä ensi (esim. 3 krt viikossa) ja sitten siitä pikkuhiljaa. Olisihan se lapselle aivan ykkösratkaisu!
Lapsi ei ole kypsä toisten seuraan vielä, mutta 3-vuotiaana kun on oikea aika, tilanne on varmasti toinen.
Oma kuopukseni oli arka aiemmin, nyt täytti 3 ja on ihan toisenlainen. Turha tuputtaa liian aikaisin sellaista, mihin lapsi ei ole valmis.
että kun kuitenkin on pakko töihin palata niin jos hakisi sitä osapäiväpaikkaa ensin niin pääsisi harjoittelemaan ettei tulis ihan shokkina. Kyllä tuo varmaan vielä pärjääkin mutta kun sinne hoitoon on kumminkin mentävä hetken päästä...
Ei tarvitse viedä minnekään hoitoon. Syksyllä on jo varmasti toisenlainen tilanne! Anna kasvaa ja kehittyä rauhassa ja hyväksy lapsi sellaisena kuin on!
Lapset on erilaisia ja hyviä sellaisinaan. Tietysti omien oikeuksien puolustamista on hyvä opettaa, ettei jää ihan jalkoihin isonakaan.
Oltiin koko kevät kerhoissa ym mutta eipä mitään merkitystä. Tarvis varmaan olla pitempään muiden kanssa ja oon harkinnut että jos laittaisin vaikka pariksi päiväksi viikossa jollekin pph:lle jossa ei montaa lasta? Hullu idea?