Kokemuksia alkoholismista kaivataan. Voiko parantua ilman lääkärin tai aa-kerhon tms hoitoa?
Riittääkö puolison tuki? Onko teillä kellään ollut alkoholistipuolisoa, jolle on riittänyt teidän (ja muiden läheisten) tuki ja lopettanut juomisen?
Kommentit (10)
AAL ryhmistä voit löytää itsellesi apua.
Vierailija:
jo on oikein pahaksi mennyt, varmaan tarvitsee myös muuta apua. Mutta jos on ollut " vaan" alkoholin suurkuluttaja, eli juo paljon alkoholia viikon aikana yhteensä mutta ei jää ns. putki päälle eikä juo krapularyyppyjä, niin varmaan ihan se puolison tuki riittää. Ei kokemusta, mutta näin ajattelisin itse.
Mutta mulla ei ole noita ns. alkoholistin " perinteisiä" ongelmia, kuten se, että pitää ottaa krapularyyppy, jää putki päälle, miettii aina vaan alkoholia.... Kuitenkin juon tosi paljon. Ja itse mietin itsestäni, että jos nyt haluaisin lopettaa niin varmasti siihen pystyisin ihan puolisoni avulla. Olen siihen pystynyt kuitenkin raskaudenkin ja imettämisen aikana ilman sen suurempia ongelmia. Mutta ehkä en sitten -onneksi- ole " oikea" alkoholisti.
Vierailija:
Mutta mulla ei ole noita ns. alkoholistin " perinteisiä" ongelmia, kuten se, että pitää ottaa krapularyyppy, jää putki päälle, miettii aina vaan alkoholia.... Kuitenkin juon tosi paljon. Ja itse mietin itsestäni, että jos nyt haluaisin lopettaa niin varmasti siihen pystyisin ihan puolisoni avulla. Olen siihen pystynyt kuitenkin raskaudenkin ja imettämisen aikana ilman sen suurempia ongelmia. Mutta ehkä en sitten -onneksi- ole " oikea" alkoholisti.
tai jatkuvasta tissuttelusta,jossa luulee vaan sen olevan tapa,ollaanki jo pikkuhiljaa syvllä-eikä päästä eroon vaikka haluttais
Syvällä ollaan. Voi olla viikko, ehkä kaksi juomatta, mutta tässä viikon sisäiset tapahtumat.
-Perjantaina joi, känniin ja sekoili.
-Lauantaiaamuna kauheassa krapulassa autolla kauppaan ja sikspäkki mukaan. Iltapäivällä toinen sikspäkki, ja sekoillaan taas.
-Sunnuntaina ei juo yhtään.
-Maanantaina pari olutta kaverin kanssa työpäivän päätteeksi. Käytöksessä tms ei huomaa ollenkaan, eli joi oikeasti vain nuo pari olutta, mutta suutuin tietysti kun haistoin että on juonut.
-Tiistaina taas juodaan kaverin kanssa ihan kunnolla.
-Keskiviikkona päivällä parit krapulakaljat, jotka ei tietenkään jää siihen, vaan juodaan taas ihan saavista kaatamalla.
-Torstaina ei juo
-Perjantaina ei juo ja menee töihin, ja alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään (ei ensimmäinen kerta..), että taitaa olla aika iso ongelma. Tällä kertaa tosin tajusi jo niin hyvin, että aikoo ensi viikolla mennä lääkäriin.
Mutta meidän tarinamme taitaa olla ohi. Mies on aina juonut runsaasti, mutta tämän viikon tapahtumat vievät voiton. En tiedä, pystyisinkö jatkamaan suhdettamme, vaikka menisi lääkäriin ja lopettaisi juomisen oikeasti. Luottamus meni tämän viikon aikana. :(
Luojan kiitos, emme asu yhdessä, emme ole naimisissa, eikä meillä ole yhteisiä lapsia. Joku niitä kohta kuitenkin kysyy..
haluaa myöntää ongelmansa ja hakea apua-tulet kärsimään vaan itse liikaa
Oli ihan kertaluontoinen viikko, ei tosiaan ole tällaista meidän elämä sentään koko ajan..
Ei se kuitenkaan helppoa ole, vaikka emme asu yhdessä, helpompaa tottakai kun ei ole paperi" sotkuja" . Mutta kyllä ne tunteet alkoholistiakin voi olla syvät. On kuitenkin hyvä mies normaalisti.
Joskus voi olla tosiaan viikko, ehkä parikin että ei juo ollenkaan. Joku viikko ottaa pari kaljaa parina iltana. Sitten on näitä viikkoja että kerran viikossa mennään stadiin sekoilemaan ja seuraavana päivänä tarvitaaan tietysti krapulakaljat.. Mutta yleensä jää sit siihen kahteen päivään. Tämä viikko siis oli tosiaan aikamme pahin... Ja teinkin jo miehelle selväksi ettei suhteemme jatku.
tunteet alkoholistiakin voi olla syvät
tuosta puuttui siis sana KOHTAAN
jo on oikein pahaksi mennyt, varmaan tarvitsee myös muuta apua. Mutta jos on ollut " vaan" alkoholin suurkuluttaja, eli juo paljon alkoholia viikon aikana yhteensä mutta ei jää ns. putki päälle eikä juo krapularyyppyjä, niin varmaan ihan se puolison tuki riittää. Ei kokemusta, mutta näin ajattelisin itse.