Millainen on mielestäsi hyvä uskovainen? ov
Ukkini kanssa juteltiin, hän muisteli menneitä. Sota-aikana hän oli noin kymmenvuotias ja siskonsa reilun vuoden nuorempi. Isä oli sodassa ja äitinsä kanssa asuttivat pientä maatilaa. Äitinsä oli uskovainen ihminen. Lähtivät sitten perunannostoon. Siellä perunapellolla tytär pyysi äitiä kertomaan miten sitä jenkkaa tanssittiinkaan. Äiti sitten näytti ja lapset alkoivat yhdessä sitä tanssia.
Muut kyläläiset eivät pitäneet isoisäni äidistä, liian maallinen. Tanssia nyt kesken työnteon ja mieskin sodassa! Mutta onko hyvä uskovainen vain sellainen harras, joka lukee raamattua ja mumisee hallelujaa päivät pitkät vai voiko uskovainen olla myös sellainen, joka yrittää lastensa kurjaan elämään saada pieniä valonpilkahduksia vaikka sitten keskellä peltoa?