Miksi toiset pääsee helpommalla kuin toiset? Kertokaa mulle...

" voi voi, meillä on neljä lasta joista nuorin 8-vuotias, haluan hoitaa lapsemme kotona mutta kun tuota rahaa ei piru vie ole vaikka mies on aamusta yöhön töissä, kyllä ketuttaa kun nuo naapurin diplomi-insinööripariskunta osti tosta noin vaan uuden auton, tasan ei käy onnen lahjat..."



Menkää nyt aluksi vaikka töihin, se helpottaa.

Tulee mieleen kun lukiossa minulla oli ystävä, jonka äiti oli pitkäaikaistyötön ja yh. Hänen silmissään minun perheelläni meni todella hyvin. Asuttiin omakotitalossa, jossa oli peräti takkahuone, ja vanhempani maksoivat pääsykoematkani. Eikä todellakaan oltu rikkaita, mutta perusturva oli tietenkin toista luokkaa. Kai se hänestä oli vähän epäreilua, vaikka ei varsinaisesti katkera ollut.



Minkä sille sitten voi? Tehdäänkö kommunistinen vallankumous?

mistä aletaan?

Olen köyhästä yksinhuoltajaperheestä ja ikinä ei ollut rahaa mihinkään. Paras kaverini kävi ulkomailla, oli uudet vaatteet ja uudet polkupyörät, minä säästin kesätöistä 2 vuotta että sain polkupyörän joka perkele hajosi heti ensimmäisenä kesänä. Kovasti opiskelin, että sain hyvän työpaikan ja palkkaa niin, ettei tarvitsisi joka pennosta laskea. Mutta kyllä niitä ongelmia piisaa rahasta huolimatta.



Kannattaa miettiä vain asioita, jotka ovat hyvin (esim. terveet lapset, on puhdasta ja ruokaa pöydässä vaikkei aina niin terveellistä, on katto pään päällä ja esim. rakastava mies). Jos keskittyy vain huonojen asioiden vatvomiseen, ne kasvavat pään sisällä liian suuriin mittasuhteisiin.