Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sisko sorsii terveitä lapsiaan ja ihannoi vammaista. Miten puuttua?

Vierailija
08.09.2007 |

Sisareni sai kuopuksenaan down-lapsen, jolla ollut paljon sairauksia ja jonka kehitysvamman aste tulee olemaan ilmeisesti aik syvä. On nyt kolmivuotias ja on ikänsä ollut vaikeahoitoinen, eikä vastaa klisettä aurinkoisesta ja ihastuttavasta down-pienokaisesta. Siskolle ja miehelleen lapsen vamma ja liitännäissairaudet on tietysti ollut rankkaa ja lapsi varmasti jatkuvan menettämisen pelon vuoksi saattaa välillä tuntua rakkaammaltakin kuin isommat lapset, mutta mielestäni siskoni suhtautuu asiaan aivan väärällä tavalla.



Kuopus on nyt 3-vuotias ja isoveljet 7- ja 5-vuotiaat. Kuopus on aina etualalla sisareni puheissa ja hän usein korostaa, kuinka rakas kuopus on, kuinka hän on kiltimpi ja aurinkoisempi kuin isoveljet samassa iässä, kuopuksen taitoja ja kehitystä ihaillaan ja tänään siskoni isompien lastensa kuullen selitti, kuinka ei tiennyt mitään siitä, mitä rakkaus on, ennen kuin sai kuopuksen. Isoveljille ei sitten ajasta, huomiosta ja varsinkaan kehuista riitä kuin rippeet. Vanhempi pojista saa joskus kehuja, kun on niin hyvä ja suojeleva isoveli kuopukselle, mutta keskimmäiselle tuntuu ainoaksi paikaksi perheessä jääneen tuhman pojan-rooli.



Kuopuksen suosiminen näkyy jopa lasten vaatteissa. Kuopuksen siskoni pukee muodikkaasti ja kauniisti, eikä pahemmin säästele, isommille lapsille saavat kelvata mitkä tahansa halvalla kirpputorilta ostetut röntöt. Tätä isommat tuskin vielä tajuavat, mutta jossain vaiheessa varmasti. Isompi pojista on selvästi alkanut kiltiksi äidin pikku apulaiseksi, joka ymmärtää loputtomasti omaa paitsioon jäämistään ja sitä, että kuopus on perheen keskipiste ja keskimmäinen tosiaan riehuu ja kapinoi kaikin tavoin. Lankoni pakenee koko perhettään työhön, joten hänestäkään ei ole tasapainottamaan tilannetta, eikä muutenkaan ihan helposti ala vastustaa siskoani.



Aikuisena ymmärrän, mistä siskoni käytös kumpuaa ja tunnen toki myötätuntoa. Mutta valitettavasti lapsille ei taida olla väliä sillä, kuinka ymmärrettävästi syistä äiti kohtelee kaltoin, jos kerran kohtelee. Vihjailla olen asiasta yrittänyt, mutta suoratkaan vihjaukset eivät mene perille ja juuri kuulin, että sisareni on riitaantunut pahasti ystävänsä, joka on myös keskimmäisen kummi, kun tämä oli ottanut isompien sorsimisen esiin. Itse en ole ikinä ollut erityisen läheinen siskoni kanssa, mutta lasten tätinä minulla kai on velvollisuus edes yrittää puuttua asiaan, mutta miten hitossa? Siskon suututtaminen ei auta mitään, vaan hänet pitäisi saada huomaamaan, että hänen isommat lapsensa kärsivät nykyisestä menosta.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
10.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen vuoksi voit toki antaa myös aikaasi pojille ja kehua heitä siskosi (ja poikien itsensä) läsnäollessa, kuten joku toinen jo ehdotti.



Mistä muuten tiedät, että tilanne on noin paha, jos kerran tapaat perhettä vain 1-2 krt kuukaudessa? Voihan hyvin kysymys olla siitä, että siskosi ei halua säälittelyäsi ja haluaa sen vuoksi vähän esittää (sitä, kuinka tärkeä ja rakas nuorin on) sinun läsnäollessasi.

Vierailija
2/17 |
10.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Sen vuoksi voit toki antaa myös aikaasi pojille ja kehua heitä siskosi (ja poikien itsensä) läsnäollessa, kuten joku toinen jo ehdotti.

Piti olla: sen lisäksi voit toki ...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
10.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja lapsille jo kertakin sen kuulemista, että pikkusisko tai -veli on rakkaampi kuin he, aiheuttaa varmasti vahinkoa.

Vierailija:


Sen vuoksi voit toki antaa myös aikaasi pojille ja kehua heitä siskosi (ja poikien itsensä) läsnäollessa, kuten joku toinen jo ehdotti.

Mistä muuten tiedät, että tilanne on noin paha, jos kerran tapaat perhettä vain 1-2 krt kuukaudessa? Voihan hyvin kysymys olla siitä, että siskosi ei halua säälittelyäsi ja haluaa sen vuoksi vähän esittää (sitä, kuinka tärkeä ja rakas nuorin on) sinun läsnäollessasi.

Vierailija
4/17 |
10.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huostaanhan lapset on heti otettava.

Vierailija
5/17 |
10.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

rakasta eivät kuulu niihin.

Vierailija:


Huostaanhan lapset on heti otettava.

Vierailija
6/17 |
08.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

näe vikojaan TAI vaikka näkisikin, niin eivät vaan pysty muuttumaan :(.



Voisitko sinä olla turvallinen ja kannustava aikuinen näille isommille lapsille, erityisesti tälle keskimmäiselle, joka jää huonoon asemaan? Kehu ja rohkaise, anna aikaasi heille. Vaikka omat vanhemmat olisivatkin " huonoja" lapsen kehitykselle, niin peli ei ole menetetty, jos lähipiirissä on joku aikuinen, johon tukeutua.



Voit naamioida asian siskollesi niin, että hänelle jää enemmän aikaa olla kuopuksen kanssa, kun sinä viet isommat pois hetkeksi... ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isommat pojat eivät ole KOSKAAN keskipisteessä ja äiti isojen poikien kuullen kertoo ettei tiennyt rakkaudesta mitää ennen kuopuksen syntymää :(( Tulee tosi paha mieli isojen puolesta.



Kuopus saa kaiken, isot eivät yhtään mitään!

Vierailija
8/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

, jossa olisi läsnä siskosi miehensä kanssa, sinä ja muita sukunne läheisiä aikuisia. Nostat kissan pöydälle siinä kaikkien kuullen silläkin uhalla, että saat siskostasi ikuisen vihamiehen. Silloin olisit kuitenkin luovuttanut vastuuta vanhemmista pojista myös kälyllesi ja muille läheisillesi.



Ja mitä tulee siskosi lausuntoihin, joissa hehkuttaa rakkautta kuopukseensa. Mikset ihmetellyt siinä heti, kuinka voi niin sanoa? Mikset kysynyt, etkö rakasta näitä muita lapsiasi yhtä lailla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen muutenkin vähän sellainen, että aina jälkikäteen vasta ymmärrän, mitä olisi pitänyt tehdä tai sanoa, kun itse tilanteessa vain olla möllötän ja ihmettelen. Ap

Vierailija:


Ja mitä tulee siskosi lausuntoihin, joissa hehkuttaa rakkautta kuopukseensa. Mikset ihmetellyt siinä heti, kuinka voi niin sanoa? Mikset kysynyt, etkö rakasta näitä muita lapsiasi yhtä lailla?

Vierailija
10/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

maku jos on asiaan liittymätöntä yleisöä paikalla. Minä ehdottaisin, että puhu siskollesi kahden kesken, rauhassa, havainnoistasi. Ja lankomiehelle, hemmetti onhan hänelläkin vastuu lapsista ja paljon paremmat mahdollisuudet kuin sinulla tasapainottaa tilannetta. Tulevat järkiinsä jos tulevat, olet ainakin yrittänyt sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos hän sanoo, että yritätkö vihjata, niin sano, että ei tietenkään, mutta sellainenkin vaara on olemassa.

Vierailija
12/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on oikeassa. Minä ottaisin myös varmaankin sinne neuvolaan yhteyttä ja yrittäisin saada tilannetta ratkeamaan sitä kautta, jottei välit sisareen palaisi täysin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tuossakin ajassa pystyt luomaan kontaktin poikiin ja etenkin jos vietät heidän kanssaan aikaa enemmän kuin vartin. Voithan viedä poikia vaikka käymään jossain (korkeasaaressa, elokuvissa, jätskillä...) ja yksinkertaisesti antaa heille aikaasi. Samoin voit myös kutsua pojat luoksesi kylään.



Sisarellesi voit sitten itse muistaa kehua poikia etenkin heidän itsensä kuullen.



Minusta interventio ei tässä tapauksessa tulisi onnistumaan, siitä olisi vain haittaa kaikille, luultavasti siskosi suuttuisi niin ettet pääsisi tapaamaan poikia pitkiin aikoihin.

Vierailija
14/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen etsinyt aiheesta tietoa, mutta ei ole vielä osunut kohdalle mitään luettavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ketjun ap.



Eilen et saanut ajatuksillesi tukea, joten aloitit keskustelun hieman uudella tavalla.



Tunnusta!

Vierailija
16/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulisi ymmärtävän. Ensin ehkä suuttuu mutta sitten ymmärtää.

Vierailija
17/17 |
09.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

On pienimmällekin, jos kehittyy niin hyvin, että alkaa tällaisia asioita ymmärtää. Lapsen vammaisuus ja sairaudet ovat varmaankin olleet alkusysäys tilanteeseen, mutta lopulta niillä ei ole asian kanssa niin paljon tekemistä. Totta tosin on, että erityislasten perheissä tuollainen yhden lapsen nostaminen keskipisteeseen pääsee helpoimmin tapahtumaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän seitsemän