Jos teillä ei olisi lapsia miehesi kanssa olisitteko onnellisia tai ylipäätään
Kommentit (28)
olisitteko yhdessä ja viettäisitte loppuelämänne kahdestaan?
Olimme lähes 10 vuotta naimisissa ennen kuin esikoinen syntyi. Ja onnellisia olimme silloinkin.
lapsettomuus vaivaisi kyllä taatusti. mutta onhan aina mahdollisuus adoptioon tai vaikka sijaisperheenä toimimiseen..
mutta onnellinen olen, kun kävi miten kävi..
miksi arvelette että ette olisi yhdessä / onnellisia?
Meillä ei ole lapsia keskenämme, mutta emme silti asu yksin. Lapset eivät ole meille mikään parisuhteen liima tai vakuutus. Meidän liitto on vahva ihan sellaisenaan.
Matkustelisimme enemmän ja harrastaisimme, olisimme varmaan ihan onnellisia. :)
Tänään tää esikoinen haukkui mua vitun huoraksi!
Ja ollaan onnellisia ja aiotaan olla yhdessä niin kauan kuin vain voidaan.
Lapsia meillä on yhteensä viisi, mutta yhteisiä ei aiota tehdä. Odotetaan vain kun tuo viimeinenkin lapsi aikuistuu ja sitten saadaan olla kaksin.
Toki se olisi ollut aluksi surullinen asia jonka käsittely olisi varmasti vienyt aikaa, mutta kun ollaan molemmat sen luontoisia ettei jäädä märehtimään ikuisiksi ajoiksi jotain mitä ei voida saada vaan yritämme löytää asioista positiivisiakin puolia.
Ilman miestä olisin varmaan onnellisempi :(
Mies olisi varmasti ainakin miettinyt jonkun hedelmällisemmän naisen etsimistä. Hänelle lapset ovat niin tärkeitä (tämä on realismia, tiedän, että hän rakastaa minua jne, mutta en kuvittele, ettei voisi rakastaa jotain muutakin). Tai olisimme adoptoineet.
Meillä on minusta johtava syy, joka hankaloittaa lasten saamista. Onneksi kaksi on onnistunut.
15 vuotta onnellista liittoa takana, ja tarkoitus vanheta yhdessä.
Eli kyllä, viihdymme oikein hyvin kaksistaan. Nyt alkaa olla jo ikää niin, ettei lapsia välttämättä tulisi vaikka yritettäisiin, mutta eipä ole tarkoituskaan.
Mä voin sanoa, että mä en olisi onnellinen ihminen. Mutta sillä ei olisi mitään tekemistä mun mieheni ja meidän suhteen kanssa. Mä en vaan olisi täysin onnellinen, jos mulla ei olisi lapsia. Kyllähän siihen sopeutuisi ajan kanssa, ja siihen nähden voisin olla suht koht tyytyväinen elämääni vain mieheni kanssa. Mutta lapsettomuus olisi ikuinen suru siellä taustalla.
Luulen, että mieheni olisi sopeutunut lapsettomuuteen paljon paremmin, vaikka on lapsia halunnutkin.
joten olisimme varmaan ihan tyytyväisiä ja onnellisia. Kuten joku jo sanoi, reissaisimme enemmän ja asuisimme väljemmin.
Onnellisia olemme kyllä nytkin.
yritämme lasta mutta vaikka emme ikinä onnistuisi, olen maailman onnellisin nainen. Meillä on ihana elämä yhdessä.
Toisaalta jos meille ei ikinä olisi suotu lasta niin emmepä tietäisi mitä puuttuisi joten onnellisuus olisi suhteuttuna siihen varmasti aivan hyvää :)
Miksi ei oltais? Oltiin yhdessä seitsemän vuotta ennen lapsia ja nyt on takana 20 vuotta ja neljä lasta, mutta ollaan edelleen rakastuneita. Kyllä varmaan viihdytään yhdessä sitten kun lapset joskus lentää pesästä... =)
mies muuttui lasten syntymän myötä "haastavaksi"
Tämä yhteinen suurperhe pitää sopivan kiireisenä ja työllistettynä, ettei jää aikaa tuijotella toisiamme kynttilän yli.