Tiedätkö ketään kuka olisi irtisanoutunut vakituisesta työstään tietämättä

Olin vaikeasti uupunut työhön, eikä siinä olisi mikään parin kuukauden sairausloma auttanut mitään.

Ei voi sanoa, etteikö sydäntä kylmännyt kolmen pienen lapsen kanssa. Ollaan tyytyväisiä nykyään alan vaihtoon. Mies sai mielekästä työtä ja minä paremman miehen. Teko kyllä aiheutti pienen lumipallo efektin tuttavapiirissämme. Eräät nimittävät tekeo mieheni mukaan tyyliin että tekivät esim Ristot.

jatkoin samassa työpaikassa keikkatyössä

Elämässä kannattaa tehdä väliin ratkaisuja ja luottaa intuitioon. Kyllä tekevälle töitä löytyy.



Meilläkin ratkaisut osoittautuivat varsin hyviksi. Elämän laatu parani huomattavasti, kun uskalsi hypätä kelkasta ajoissa pois.

ja nostan hattua!!

ei viihtynyt yhtään paikassaan

-kyllä elämä kantaa..

Viihdyin paikassa, mutta palkka oli surkea ja halusin tehdä gradun valmiiksi. Olin varma, että löytäisin jotain muuta työtä.

Kuinkas kävikään, gradun sain valmiiksi ja olen ollut kohta jo puoli vuotta työttömänä :( Kyllä kaduttaa. Samanaikaisesti kun erosin, minulle tarjottiin toisesta paikasta vastaavaa oman alan työtä paremmalla palkalla, mutta kieltäydyin siitäkin, kun ajattelin, että gradu menee nyt kaiken edelle ettei jää roikkumaan..

Ensimmäisellä kerralla uusi, hyvin palkattu ja uran kannalta kehittävä työ konsulttina löytyi nopeasti. Toista irtisanoutumista puolestaan seurasi pitkä työttömyys, jonka jälkeen veljeni työllistyi ns. hanttihommiin. Nyt hän on vihdoin tyytyväinen elämäänsä :-) eli kannatti.

aika äkkiä se keksi, mikä olisi siitä kivaa

Olin vielä vähän aikaa lasten kanssa kotona, sitten pienen kypsyttelyn jälkeen perustin oman yrityksen.



Päivääkään en ole katunut. Ja jos firma ei jostain syystä enää kannttaisi/huvittaisi, keksin kyllä jotain muuta.

Sain siis molempien puolesta päättää lähdetäänkö vai jäädäänkö.



Hajuakaan ei ollut mitä alan tekemään ja lopulta päädyin vaan nautimaan elämästä ja harrastamaan :). 8 vuotta siisä meni.



Nyt olen taas töissä. Parempi paikka kun ennen ja suoraan vakkariksi. Ainoa miinus on palkka, joka nyt tasan sama kuin silloin vuosia sitten...

Elämässä kannattaa tehdä väliin ratkaisuja ja luottaa intuitioon. Kyllä tekevälle töitä löytyy.

Meilläkin ratkaisut osoittautuivat varsin hyviksi. Elämän laatu parani huomattavasti, kun uskalsi hypätä kelkasta ajoissa pois.

minä kahdesti. Elämä on liian lyhyt junnaamaseen.

ja kannatti, muutaman kuukauden olin lasten kanssa iltapäivät (koululaisia) ja tein ns.keikkatyötä, sitten sain hyvän työsopimuksen 50% työajalla, jota siis itse toivoin. Oli sekä lasten että itsen kannalta hyvä ratkaisu.

mutta kyllä mä suurinpiirtein jotain tiesin, eli pistin oman pikkufirman pystyyn! Tosin ei tämä mikään tuottava vielä ole, saan ehkä 10 000 € nettona tästä irti tänä vuonna... Enemmän rahaa saisin kyllä jos olisin pysynyt työssäni. Mutta paljon vapaampaa tämä on ja perheen kannalta aivan ihanaa!