Marraskuiset 2005 pinoon!

Mannalle paljon jaksuja!

Rankka päivä sinulla takana ja yö. Kiva, kun kävit meille kertomassa miten päiväsi on sujunut.

Minuakin monesti ketuttaa, kun minulta ei kukaan kysy miten pävä on mennyt, vaikei siihen mitää erityista kuuluisi. Tuntuu vaan hyvältä, kun niin kysytään.



Toivottavasti teidänkin yöt rauhoittuisi, kyllä kunnon yöunien jälkeen vaan on ihan toisenlainen olo kuin huonosti nukutun.







Hilda

[color=darkred]Ollin_äiti: Paranemisia syysflunssan kouriin! Kengistä: meillä myös nyt lenkkarit ja kumisaappaat käytössä, enkä tiedä pitäisikö ostaa jotku erilliset syyskengät vai ei. Talvikenkinä toivon että ensalkuun menis viime loppukeväänä ostetut Tepsut. Vikingin Goret ei toimineet meillä kyllä, ensinnäkin en meinannut ikinä saada niitä oikein jalkaan, eli jotkut muut ostetaan nyt talveksi. Noista Tepsuista oon kyllä tykänny. Mukava kuulla että koulunkäynti maittaa ja että Ollikin

viihtyy jo paremmin hoidossa :)



auringonkukka05: ihanan kuuloinen peikkometsä :) Mukavasti sujunut teillä myös viikonloppukyläily.



touko79: toivotaan että löytyy mieleinen Epsanjan kohde :) Itsekin muistelin tässä sitä kun oltiin vähä reilu vuosi sitten Rodoksella, nyt ei semmoisiin matkoihin oo varaa kun oon kotona. Vaikka ihanaa

olis kyllä lähteä.



MrsCee: meillä Lotta tykkää myös karviaisista, mustista viinimarjoista ei enää niin kovaa kun karviaiset kypsyi kunnolla. Juu, eikös nää mussukat oo tosiaan kasvaneet kovasti. Paappakin nosteli lauantaina Lottaa ja totesi että ootpas sinä yhtäkkiä kasvanut ja painat jo paljon :) Väsymystä täällä myös minulla, liekö jotain syysväsymystä ...



Gerda79: voimia sinulle huonoihin öihin ja pahaanoloon!



noema: mukavan kuulosia nuo sinun päiväsi Onnin ja Sisun kanssa on, ihana on lukea :)



hildaliina: mielenkiintoinen juttu toi että samantyyliset luonteenpiirteet ärsyttää, ollaan nimittäin Lotan kanssa molemmat jääräpäisiä jousimiehiä :) Ja voi että ku mua oikeesti nolottaa välillä ihan kamalasti ku tulee huudettua Lotalle :((

92-kokoista haalaria oon aatellu hankkia talveksi, luulen että isompi koko on liian reilu.



Manna25: OIKEIN PALJON HALEJA JA JAKSAMISIA SINULLE!!!!Toivotaan että huomenna teidän perheellä olisi parempi päivä ja poikakin alkaisi nukkumaan omassa sängyssään ja paremmin. Tiedän sen tunteen kun yöt on risaisia, rankkaa se on. Tänne saa ja pitää tulla purkamaan omia tuntojaan varsinkin kun on vaikeaa. Helpottaa aina kummasti omaa oloa, tiedän omasta kokemuksesta :)) Yks kaveri muuten sanoi että 2 vuoden tienoilla tulee taas kaikkia testailuja esim. nukuttamisien suhteen, eli teilläkin voi olla nyt vain kyse siitä ja jonkin ajan kuluttua helpottaa.



Kiitoksia kaikille kommenteista! Eiköhän tässä joskus vielä näy valoa tunnelin päässä :)



sohvista: meillä on viininpunaiset, vanhat nahkasohvat. Haluaisin uudet, mutta vaihdetaan vasta sitten kun sotkemista ei tule. Eli pitkään vielä ovat meidän talossa :(



Päivän plussat:



+ oltiin kyläilemässä kaverin luona jolla 3 tyttöä (mitenköhän saisin Lotan leikkimään muiden kanssa, onko ideoita???)

+ mumma tuli tekemään meille ruokaa :)

+ te olette olemassa ja tukemassa [/color]

Voi Manna,



Kuulostaa niin tutulta tuskailusi, siihen varmaan voi jokainen parisuhteessa ja pienten lasten perheessä samaistua aika ajoin. Minuakin rupesi itkettämään, tunnen fiiliksen.



Tiedän, että jo tänään sinulla on paljon parempi mieli, pikkuisesi on varmasti jollakin tapaa äitiä piristänyt. Lapsilla tuntuu olevan sellaiset ihmeelliset tuntosarvet, tulevat halaamaan tai keksivät jotakin hassua, jos aistivat äidin olevan pahalla mielellä.



On varmasti rankkaa, kun omille tunnoille ei ole tilaa. Olet siellä miesten keskellä, ja siinä maailmassa ei aina ymmärretä naisten herkkyyttä ja tarpeita.



Koeta jaksaa, ja löytää iloa jostakin muualta. Ja ennen kaikkea toivon sinulle rauhallista lepoa ja yöunta. :)



Voi hyvin - voikaa kaikki hyvin!!

Mannalle tulin toivottamaan jaksamista ja parempaa mieltä. Tiedän todella mistä puhut, me kaikki tiedämme. Kuten jo joskus olen maininnut, naisen kanssa kaikki olisi helpompaa ;) Miehillä tuntuu olevan välillä jonkin sortin tyhjiö siellä, missä tunteita käsitellään. Onneksi olette pian omassa kodissa ja rakentamisaika on historiaa. Eikös sitä niin sanota, että lapsen saaminen ja rakennusprojekti ovat suhteen vaikeimmat koetinkivet? Teillä kun on rakennusprojekti ja pieni lapsi, niin eipä ole ihme, että välillä itkettää. Sympatiani osoitan sinulle.



Löysin eilen Onnille Reimatecin talvihaalarin. Sellainen suklaanruskea, jossa on vaaleansinisiä yksityiskohtia. Meille koko 86 menee vielä hyvin, 92 oli mun mielestä jo ihan koululaiselle sopiva koko ;) Hymyillen luinkin Tintan tekstiä, kun teille ei meinaa 92 riittää. Pitkä tyttö on Lotta, meillä on tällainen hobitti :) Sitten löysin Bogin suloisen koirapipon talveksi, sopii hyvin haalarin väriin. Reimalla oli kiva fleecepuku, jonka ostin haalarin alle pahimmille pakkasille ja voihan sitä pitää välikausihaalarinkin alla.



Sitten mulla kävi vielä uskomaton tuuri! Löysin ne Timberlandin himoitsemani kengät Onnille. Olivat viimeinen pari, juuri Onnin kokoa ja -30% tarjouksessa! Nyt on talvisetti kunnossa, paitsi rukkaset pitää vielä ostaa, löytyi vaan väärän värisiä.



Lompakko kärsi pienoisen inflaation. Woops. Onneksi mies on jenkeissä, hänen mielestään kalliiden vaatteiden osteleminen on snobbailua ja hyvin pärjäisi vähän halvemmillakin. Varmasti kyllä mieli muutuisi, jos joutuisi joka päivä pukemaan ja riisumaan pojat ulos ja toteamaan, kuinka pylly on märkä ja varpaat jäässä (huomaatteko kuinka tehokkaasti selitän itselleni ja yritän oikeuttaa tuhlailuni ;). Ei oikein tunnu ymmärtävän, että halpojen ja kalliiden haalareiden/kenkien välillä on vissi laatuero.



Ja toisaalta, mies kyllä ostelee Onnille kaiken mitä maa päällään kantaa. Vaatteet ovat jääneet lähinnä mun shoppailtaviksi ja siksi kai tarttuukin valintoihini. Jos hän hoitaisi kaikki vaateostokset Onnille, niin tuskin olisivat yhtään sen halvemmat releet pojan päällä.



Nyt häivyn täältä sepustamasta :D Pojat vielä päikkäreillä, joten nyt syömään.







Noema

Vimmattu yritys ehtiä töiden keskeltä kommentoida teidän jutusteluihin. Edes jotain pientä.



Toivottavasti Ollin äidin ja muidenkin flunssaisten olo on jo helpottanut! Hienoa että Ollilla menee noin hyvin tarhassa, reipas poika! :-)



Minäkin pähkäilen pitäisikö tässä jotkut syyskengätkin hankkia talvikenkien lisäksi. Lauantaina yritetään mennä kauppoihin metsästämään kenkiä ja talvihaalaria Jesselle.



Tintta-liisalle jaksamista touhutiinan kanssa! Vähillä unilla Lotta kyllä pärjää, melkoinen energiapakkaus. Äidille kyllä vähemmän kivaa. Tsemppiä!



Gerdalle myös kovasti jaksamista ja parempaa oloa! Sulla on täysi oikeus rutkuttaa joten tule tänne vaan " kiukkuamaan" jos siltä tuntuu. ;-) Samoin MrsCeelle virkeämpää oloa. Kivasti kuvailit syksyä, oikein tuli nenään sellainen kirpeä, omenainen tuoksu. :-)



Noema-reissuleskelle tsemppiä ja jaksamista! Onneksi saat apuja läheisiltäsi, ihania ihmisiä! Onnilla on kyllä aina hauskoja tempauksia. Voin kuvitella mielessäni alastoman pikku-kitaristin. Ihana veijari! :-)



Hilda, olet kyllä ahkera kun olet miehesi mummullakin siivonnut. Hyvän mielen on varmasti mummu saanut.



Mannalle sympatiaa ja lohtua täältäkin. MrsCee ja Noema lohduttivatkin jo niin kauniisti että yhdyn niihin sanoihin ihan täysin. Miehet ei vaan aina ymmärrä ymmärtää. Parempaa mieltä sinulle!



Hormoonihirviö, kiva kun pääsit kertomaan kuulumisia. On täällä sinua kaivattukin.



Meille ei mitään ihmeempiä. Jesse on melkoinen auto-poika, haluaa jatkuvasti kuulla sen " autolla ajetaan varo-varovasti" ja laulaa itsekin joitain sanoja mukana " auton rattia käännellen" . On oppinut aika lailla automerkkejä ja saa mut aina monttu auki kun ilmoittelee Nissanit, Mersut, Pösöt, Volvot, Renaultit, Toyotat jne kun autojen ohi kuljetaan. Itse oon ihan kuutamolla autojen kanssa ja usein mun pitää mennä oikein tarkastamaan että oliko auto todella sitä merkkiä kuin Jesse ilmoitti ja kyllähän ne on. Hassu poika. :-)



Mies on tämän päivän rilluttelemassa työkavereiden kanssa ja itse olen perjantaina firman kick-offissa. Touhua ja tohinaa siis riittää. Viikonloppu ollaan kotosalla eli tulen la/su kirjoittelemaan lisää. Pitäkäähän pino pystyssä! :-)

Kiitos mukavista sanoistanne, ihanaa että meillä on tämmöinen pino ja tämmöinen porukka=)



Nyt on tosissaan parempi mieli ja olo, eilen vain tympi. Itse olen sellainen että pärjään vähillä unilla; minua ei varsinaisesti väsytä tuo pojan ravaaminen, lähinnä vain rasittaa, eli haluan silti että nukkuisi omassa sängyssään. Rakentaminenkaan ei varsinaisesti stressaa, konkreettisestihan teen siellä tosi vähän hommia muihin verrattuna ja kestän kyllä senkin että mies on siellä paljon. Mutta se mikä tässä mättää, on tuo miehen ainainen valitus. Se alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän. Pojan puolesta surettaa, hänen ei tarvitsisi aamuisin kuunnella ärräpäitä muuten niin ihanan isinsä suusta.



Mukava lukea teidän kaikkien vaatepohdintoja=) Itse tuskailin aamulla tarhassa pojan kadonneiden lapasten perään. Iltapäivällä ne olivat jo löytyneet, kuulemma joka toisella on sellaiset siniset lapaset. Hoitaja ehdotti nimikoimaan lapaset (enpäs ois itse tajunnutkaan!!!), mutta milläs nimikoit kun ostetut silitettävät nimilaput eivät ole tarttuneet mihinkään vaatteisiin ja tussi ei lapasissa näy?



No kotona kaivoin ne kirotut nimilaput ja silitysraudan esille ja aloin taas yrittää, ja ihme kyllä ne tarttuivat! Vaikka tein kaiken ihan samalla tavalla kuin viime talvena. Nyt sitten nimikoin kaikki lapaset, villasukat, huivit, kintaat jne.



Muuten ilta on kulunut ihan rattoisasti. Olen ehtinyt tekemään hieman kotitöitäkin vaikka ilta pojan kanssa kaksin oltiinkin. Vielä pitäisi laittaa pyykit kuivumaan ja ehkä tiskata. Mietin tuossa, että on kait sitä ihan sekopää, kun kaiken hässäkän keskellä mulla on pakkomielteenä aina silittää kaikki pojan vaatteet. Ei varmaan olisi mikään pakollinen kotityö nyt kun on niin paljon kaikkea....



Onneksi ollaan jo loppuviikossa, töissä aivan kaamea tilanne, kun väki kaatuu sairslomalle. Aamut oon saanut aloittaa aina pistämällä loppuviikon työvuorot uusiksi=( Inhottaa olla koko ajan vajaalla henkilökunnalla. Toivottavasti väki viikonlopun aikana tervehtyy. Itselläkin tuntuu poskiontelontulehdus olemaan parempaan päin. Kunpa poika vain pysyisi terveenä.



No nyt taidan mennä uuden Deko-lehden pariin.... se niistä pyykeistä sitten=)



Manna