Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En jaksais tätä hermojarepivää päikkäritaistelua 2v:n kanssa.

Vierailija
21.10.2008 |

Lapsi kieltäytyy (taas) nukkumasta päiväunia. Nukutan joka päivä tunnin, siellä se hilluu ja naureskelee muttei vahingossakaan nukahda. Nyt se sitten täällä törmäilee seiniin ja tipahtelee tuoleilta kun se on niin väsynyt.



Miten tästä eteenpäin? Miten te olette selvinneet tästä?

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ymmärrä unihäiriöistä ja kasvatuksesta kuin yhden teesin: "lapselle on pantava rajat, vaikka pakolla".

Opiksi sinulle: lasten unentarve vaihtelee päiväjärjestyksen ja geenien mukaan. Osa tulee toimeen päiväunetta jo nuorempana, toiset tarvitsisivat niitä vielä koulussakin. Tärkeintä on vuorokauden kokonaisunimäärä.

Jos lapsi ei 0,5-1 h nukuttamisella nukahda, kannattaa ensin yrittää päiväuniajankohdan siirtämistä hiukan myöhemmäksi. Ja sitä, että lisää ulkoilua aamupäivään, että lapsi on kunnolla saanut fyysistä rasitetta (ei kuitenkaan aivan ennen päiväunia, koska liikunta myös virkistää).

Jos sekään ei auta, päiväunille menosta EI saa tehdä taistelua. Sellaisella kerjää nukahtamisvaikeuksia myöhemmin. Jos lapsi on temperamentiltaan helposti ärtyvä ja älykäs, hän alkaa pian assosioida pakon ja nukahtamisen sekä oman sänkynsä. Iltanukahtamisesta voi tulla pian hyvinkin vaikeita.

Tärkeää on säilyttää maltti ja maalaisjärki. Ohjeet on tarkoitettu sovellettaviksi, ei orjallisesti ja pakolla täytettäviksi.

-lastentarhan opettaja ja kolmen lapsen äiti-

Aika mustavalkoinen on sinunkin näkemyksesi jos kirjoitukseni perusteella sait heti vedettyä johtopäätöksen että kasvatuksessa orjallisesti käytän vain ja ainoastaan pakkoa. Ikävä tuottaa sulla pettymys että näin ei ole.

Meillä toiseksi nuorimmainen ei ole ikinä kärsinyt mitään univaikeuksia tai esim. iltaunille meneminen ei ole ollut vaikeaa vaikka ollessaan 2-vuotias ei annettu jättää päikkäreitä pois. Ne jätettiin kotona pois 3-vuotiaana, tarhassa nukahti satunnaisesti vielä 4-vuotiaanakin.

Meillä vaan iltaunille(kin) meno aina ilmoitetaan että kohta lähdetään pesulle ja iltapalalle ja that's it. Ei siinä mitään valtataistelua tarvitse käydä kun lapselle selitetään että nyt on nukkumaanmenoaika ja miksei enää voi valvoa.

Viikonloppuisin saa toki valvoa pitempäänkin, ja se ei ole sotkenut arjen unirytmiä millään lailla.

Mutta kyllähän näitä lähemmäs puolilleöin hillujiakin on nähty kaveripiireissä kun vanhemmat vähän "joustaa" lapsen mielihalujen mukaan.

Toki lapset on erilaisia ja orjallisesti klo 12-14 päiväunet ei välttämättä sovi kaikille. Aikoja voi toki soveltaa.

Pienelle lapselle on kuitenkin hyvä olla tietyt asiat elämässä sellaisia joista ei neuvotella kuten nukkumaanmeno, syöminen jne. Varmaan olet oppaistasi sen lukenutkin että ne mm. tuovat sitä lapsen tarvitsemaa turvallisuuden tunnetta kun on tietyt rajat edes jossain asioissa.

Ap:n tapauksessa on aika päivänselvää että lapsi tarvitsee päiväunet jos toikkaroi puoliunessa pitkin asuntoa.

Tottakai päiväunien tai iltaunien siirtämisellä voi olla vaikutusta.

Kyse olikin myös siitä että nykyään monet vanhemmat menee noiden päiväuniasioiden kanssa sieltä mistä aita on matalin, niinkuin monessa muussakin kasvatusasiassa.

Vierailija
2/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt nuorin on 2 vuotias, eikä joka päivä enää nuku. mut jos häntä väsyttää, niin yleensä kömpii ruoan jälkeen sohvalle nukkumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hän oli noin kaksivuotias. Siitä oli se hyöty, että yöunet paranivat ja pitenivät (ja

lapsi nukkui kokonaisuudessakin enemmän kuin aikaisemmin).



Mitään haittapuolia en asiassa nähnyt silloin enkä näe vieläkään. Rajoja on ja rakkautta. Ja lapsi vaikutti (ja vaikuttaa) tyytyväiseltä. Hän täyttää pian 6v. Aivotkin on näemmä kehittyneet ihan normaalisti ;)



Tämä sopi meille ja meidän lapselle, mutta ei varmaankaan kaikille.

Vierailija
4/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meillä vaan iltaunille(kin) meno aina ilmoitetaan että kohta lähdetään pesulle ja iltapalalle ja that's it. Ei siinä mitään valtataistelua tarvitse käydä kun lapselle selitetään että nyt on nukkumaanmenoaika ja miksei enää voi valvoa.

Viikonloppuisin saa toki valvoa pitempäänkin, ja se ei ole sotkenut arjen unirytmiä millään lailla.

Mutta kyllähän näitä lähemmäs puolilleöin hillujiakin on nähty kaveripiireissä kun vanhemmat vähän "joustaa" lapsen mielihalujen mukaan.

Kyllähän sen lapsen sänkyyn saa, mutta jos ei väsytä, niin hän valvoo siellä sängyssä. Ja minustakin yli puolen tunnin pyöriminen sängyssä "unta odottamassa" altistaa vain unihäiriöille. Aikuisillekin suositellaan, että jos uni ei lyhyen ajan sisällä tule, niin sitten noustaan sängystä ja tehdään jotain muuta, yritetään myöhemmin uudestaan.

Meillä lapset "hilluivat puolilleöin" kun parivuotiaana taistelin heidät ensin päiväunille eikä uni illalla enää tullutkaan ennen puoltayötä. Mutta se uni ei kuule tullut vaikka kuinka laitoin lapsen sänkyyn ja sanoin ettei enää voi valvoa. Hilluivat sitten siellä sängyssä. Kun päiväunet lopetettiin, saatiin elämään jälleen hyvä rytmi ja lapsikin tunsi olonsa turvalliseksi.

Vierailija
5/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

... se nyt vaan on kaksvuotias, joka koittaa päästä elämässään eteenpäin.



Oletko koettanut nukuttaa vaunuihin. Vie mokoma kävelylle vaunuilla tai rattailla raittiiseen syysilmaan. Luulisi ipanan sammuvan ja samalla saat itsekin hyvän happihypyn.



Tai toinen konsti on reipas ulkoilu ja lounas sinne päiväunien alle. MOneltako lapsi nousee. Jos nousee aikaisin, luulisi päiväunienkin maittavan vielä jonkun aikaa.

Vierailija
6/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

päivällä eikä illalla, jos ne sais pomppia pitkin huoneita. En voi edes kuvitella lasta, joka nukahtaisi pomppimiseen. Illalla mennään sänkyyn, ja siellä ei pompita, vaan käydään nukkumaan.



Päiväunia nukkuu vain pienempi, ja se nukkuu ne vaunuissa, missä ei pääse valloilleen. Ja silloin aiemmin, kun pienempi oli vauva ja isompi oli se 2-vuotias vastaanhangoittelija, niin käytin tuplarattaita ja kävin kävelyllä, jolloin isompikin nukahti. Ja jos sulla on vielä isompi lapsi siinä, niin se voi polkea pyörällä mukana.



Eli en minä ymmärrä, miten voit edes tunnin keskittyä siihen 2-vuotiaaseen. Ei monen lapsen kanssa kenelläkään ole tuollaiseen aikaa. Vaunuilla saat yhdistettyä monta asiaa samalla kertaa. Ja meidän 2-vuotias nukahti eilen vaunuihin, kun katseli mun haravoimista. Oli riittävän tylsää katseltavaa, joten nukahti siihen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt nuorin on 2 vuotias, eikä joka päivä enää nuku. mut jos häntä väsyttää, niin yleensä kömpii ruoan jälkeen sohvalle nukkumaan.

Meidän lapsi on muutaman kerran nukahtanut aivan itsestään sohvalle tai lattialle. Joka kerran hänellä on ollut kuumetta. Terveenä jaksoi hangoitella nukkumista vastaan elämänsä ensimmäiset 4 vuotta. Sitten tyytyi kohtaloonsa, että illalla käydään nukkumaan, ja nyt tappelee vastaan harvemmin.

ei ap

Vierailija
8/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hetken huutoa kuunneltuasi annat lopulta lapsen tulla pois sängystä ja hillua ympäriinsä.

Mene nukkumaan, ei tartte mennä, mene nukkumaan, ei tartte mennä...

Meillä toi taistelu kesti puoli vuotta. En koskaan päästänyt sängystä pois ennen kuin nukahti. Ja nukahtihan se, joskus siinä vain meni kaksi tuntia. Mutta sitten kun kolmonen syntyi, ei kahden tunnin nukuttaminen ollut enää mahdollista ja jätettiin päiväunet pois. Kertaakaan ei ole sen jälkeen nukahtanut muuten kuin autoon.

Mutta illat onkin nykyään tosi helppoja. Nukahtaa jo iltasadun aikaan, eikä tarvi sitä samaa taistelua käydä enää ollenkaan, ennen taisteltiin kaksi kertaa päivässä. Jos on tosi väsynyt iltapäivästä, otan lastenohjelmat nauhalle ja annan katsoa ne vasta kuuden aikaan, kun on tukeva ruoka syöty, yöpi puettu ja hampaat pesty. Siitä saakin kantaa sänkyyn ja aamulla herää sieltä :)

Lakkaa ap vaan taistelu, kyllä se jo riittää kun olet toukokuusta jaksanut. Helpottaa sitten sitä iltaakin. Tuokin oli hyvä ehdotus, että joka toinen päivä päikkäreille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä helpottui 2v. nukuttaminen, kun aloin nukuttamaan vauvaa sisällä ja sain hänen päiväuniaikansa rytmitettyä samoihin aikoihin kuin isomman. Vauva on pinnasängyssä ja nukahtaa omia aikojaan, itse voin olla isomman vieressä, lukea sadun, levähtää itse ja rauhoittaa läsnäolollani hänet, joten hänen on helpompi nukahtaa. Onnistuu poikkeuksetta. Ehkä teillä tuo 4v. voisi sillä aikaa vaikka katsella lastenohjelmia, jos ei enää lepoa kaipaa. Meillä myös ulkoillaan aamuisin 1,5h-2h, jonka jälkeen lounas ja hetki leikkiä. Päiväunet n. 12.30-14.30 (15), unta siis 1,5h-2h, nukahtamiseen saattaa mennä puolisen tuntia.

Enempään en pysty, mulla on täällä lisäksi 4 v. ja 8 kk ikäiset joita en kuitenkaan voi jättää pidempään yksikseen sillä välin kun äiti istuu pimeässä huoneessa keskimmäisen kanssa. Vaikka mielellänihän minä siellä vaikka koko päivän olisin, pakko vaan välillä tehdä muutakin. ap

hetken huutoa kuunneltuasi annat lopulta lapsen tulla pois sängystä ja hillua ympäriinsä.

Mene nukkumaan, ei tartte mennä, mene nukkumaan, ei tartte mennä...

Vierailija
10/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välillä vauva nukahtaa samaan aikaan kun nukutan keskimmäistä mutta sitten taas hänellä menee ilta liian pitkäksi... Eli siis vauva nukkuu ekat unet klo 11-13, sitten keskimmäistä nukutan klo 14-15 ja sitten vauva nukkuu taas klo 16-17. Onhan tässä vähän säätämistä...



Aika jännä muuten että oletus on se, että lapsi huutaa. Ei meillä semmoista ole, ihan mielellään hän menee sänkyyn ilman vastustelua. Siellä lukee, lauleskelee ja höpisee omiaan, ei koskaan huuda tai edes halua pois muuta kuin sitten tunnin päästä. Vaunuihin nukahtaa ehkä n. kerran viikossa, kun kolmesti viikossa kävelemme 3 km matkan hakemaan esikoista kerhosta.



Kiitokset kaikille kommenteista, lisääkin saa laittaa! ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että menee sänkyy lepäämään. Meilläkin meni niin, että ei halunnut nukkua, sanoin että menee sänkyyn vaikka katselemaan kirjoja ja lepäämään. Joskus nukahti joskus ei. Ikää tuolloin reilu 2v. alkoi sitten vähentää päiväunia, ensin viikonlopuilta ja sitten pikkuhiljaa viikoltakin.Varsinkin jos oli ollut kotipäivä, unet ei maittanut, jos oltiin aamupäivä kavereilla leikkimässä uni tuli helpommin. Illalla oli sitten helppo tapaus saada nukkumaan, illat meni muutenkin ilman kiukkua..yöunet kestää n. 12h.

Nyt samaisella tapauksella on ikää 3,5v ja nukkuu n. kerran viikkoon päiväunet, haluaa ihan itse. Mun puolesta voisi nukkua enemmänkin. Nyt taitaa olla enempi hulinaa aamupäivisin ( ulkoilu+ pikkusisko +lounas) tekee tehtävänsä =)

Välillä vauva nukahtaa samaan aikaan kun nukutan keskimmäistä mutta sitten taas hänellä menee ilta liian pitkäksi... Eli siis vauva nukkuu ekat unet klo 11-13, sitten keskimmäistä nukutan klo 14-15 ja sitten vauva nukkuu taas klo 16-17. Onhan tässä vähän säätämistä...

Aika jännä muuten että oletus on se, että lapsi huutaa. Ei meillä semmoista ole, ihan mielellään hän menee sänkyyn ilman vastustelua. Siellä lukee, lauleskelee ja höpisee omiaan, ei koskaan huuda tai edes halua pois muuta kuin sitten tunnin päästä. Vaunuihin nukahtaa ehkä n. kerran viikossa, kun kolmesti viikossa kävelemme 3 km matkan hakemaan esikoista kerhosta.

Kiitokset kaikille kommenteista, lisääkin saa laittaa! ap

Vierailija
12/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että päiväunille yrittäminen on hermojarepivää taistelua, ja että lapsi vain hilluu ja naureskelee.



Minä ainakin ymmärsin, että lapsi riehuu ja räkättää, ja että sinä joudut riehumaan samaan tahtiin palauttaessasi lasta sänkyyn.



Ja nyt sanotkin, että se päiväunihetki onkin aivan rauhallista makoilua, eikä ongelma olekaan rauhoittumisen vaikeus vaan se, ettei lapsi nukahda.



Jos olisit heti alussa kertonut tilanteen totuudenmukaisesti, olisit ehkä saanut paremmin teidän tilanteeseen sopivia vastauksia. Kannattaa vähän kiinnittää huomiota sanavalintoihin, ettei johda lukijaa harhaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli lapsi menee sänkyyn, pyörii, hölpöttää, leikkii, laulelee tms. EN ole sanallakaan maininnut mitään riehumisesta, jos joku on näin ymmärtänyt niin kyse on varmaankin siitä että sanavalinta on ymmärretty väärin. Mutta siis: kukaan ei itke, huuda tai juokse. T: ap

että päiväunille yrittäminen on hermojarepivää taistelua, ja että lapsi vain hilluu ja naureskelee.

Minä ainakin ymmärsin, että lapsi riehuu ja räkättää, ja että sinä joudut riehumaan samaan tahtiin palauttaessasi lasta sänkyyn.

Ja nyt sanotkin, että se päiväunihetki onkin aivan rauhallista makoilua, eikä ongelma olekaan rauhoittumisen vaikeus vaan se, ettei lapsi nukahda.

Jos olisit heti alussa kertonut tilanteen totuudenmukaisesti, olisit ehkä saanut paremmin teidän tilanteeseen sopivia vastauksia. Kannattaa vähän kiinnittää huomiota sanavalintoihin, ettei johda lukijaa harhaan.

Vierailija
14/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärtänyt väärin, vaan ilmeisesti sanalla on alueellisia eroja.



Ja tuo minun tietämä merkitys yhdistettynä hermojen raastamiseen ja vaikeaan tilanteeseen sopi aivan kuin nappi silmään. Ei siis tullut mieleenkään, että tarkoitit jotain muuta.



Mutta nyt ymmärrän, miksi jotkut vastaukset neuvoivat mun mielestä antamaan vähän liian helposti periksi. Vaan nyt kun minäkin olen ymmärtänyt tilanteen uudella tavalla, niin jo minäkin olen valmis sanomaan, ettei sitä lasta vaan nukuta päivällä, jos ei kerran tunnissa nukahda.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse stressasin aikoinaan kamalasti 2,5-vuotiaamme päikkäreistä. Kesti tunnin se nukahtaminen, ja illalla samoin. Lasta ei selvästikään väsyttänyt juuri koskaan.



Olisin ollut ihan tyytyväinen tuohon sängyssä makoiluun... mutta lapsukaisemme keksi mukavan tavan kakkia housuunsa silloin kun piti pötkötellä sängyssä yhtään pitempään. Kun päikkärit jätettiin pois niin oppi nukahtamaan 5 minuutissa yöunilleen.

Vierailija
16/32 |
22.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli jotenkin helpottavaa lukea tämä harvinaisen järkevä kirjoitus (alla lainattuna), jonka allekirjoitan täysin.

Et ymmärrä unihäiriöistä ja kasvatuksesta kuin yhden teesin: "lapselle on pantava rajat, vaikka pakolla".

Opiksi sinulle: lasten unentarve vaihtelee päiväjärjestyksen ja geenien mukaan. Osa tulee toimeen päiväunetta jo nuorempana, toiset tarvitsisivat niitä vielä koulussakin. Tärkeintä on vuorokauden kokonaisunimäärä.

Jos lapsi ei 0,5-1 h nukuttamisella nukahda, kannattaa ensin yrittää päiväuniajankohdan siirtämistä hiukan myöhemmäksi. Ja sitä, että lisää ulkoilua aamupäivään, että lapsi on kunnolla saanut fyysistä rasitetta (ei kuitenkaan aivan ennen päiväunia, koska liikunta myös virkistää).

Jos sekään ei auta, päiväunille menosta EI saa tehdä taistelua. Sellaisella kerjää nukahtamisvaikeuksia myöhemmin. Jos lapsi on temperamentiltaan helposti ärtyvä ja älykäs, hän alkaa pian assosioida pakon ja nukahtamisen sekä oman sänkynsä. Iltanukahtamisesta voi tulla pian hyvinkin vaikeita.

Tärkeää on säilyttää maltti ja maalaisjärki. Ohjeet on tarkoitettu sovellettaviksi, ei orjallisesti ja pakolla täytettäviksi.

-lastentarhan opettaja ja kolmen lapsen äiti-

Meidän kolmesta lapsesta kaksi ovat olleet vähäunisia, kolmosesta ei vielä tiedä kun ikää on 3 kk. Isommat jättivät päiväunet 2-vuotiaana pois, vaikka esikoisen kanssa sinnikkäästi taistelin monta kuukautta (ja ongelmiahan siitä seurasi). Kakkosen kanssa osasin jo ottaa rennommin, enkä enää taistellut päiväunista, joita lapsi tarvinnut. Kakkonen meni muuten päiväkotiin 2,5-vuotiaana ja siellä oltiin tosi varmoja, että lapsi alkaa siellä uudelleen nukkua päiväunia. Ei alkanut.

Vierailija
17/32 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pane vaikka joku teletappi-video tai satu-cd päälle ja kehota lasta rauhoittumaan niitä kuuntelemalla. Jos nukahtaa, niin hyvä. Jos ei, niin anna nousta ylös hetken päästä ja pane illalla aikaisemmin unille.



Nukahtamisesta EI saa tehdä valtataistelua ja omasta sängystä "vankilaa".

Vierailija
18/32 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa pitää iltapäivällä sellainen rauhoittumishetki sohvalla, sadunlukutuokio kainalossa että saa kerättyä voimia.

Vierailija
19/32 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siirrä päiväuniaikaa vaikka tunnin puolitoista myöhäisemmäksi.



Jos tämäkään ei auta niin anna lapsen jättää päiväunet pois vaikka joka toinen päivä. Saattaa seuraavana nukahtaakin helpommin.



Jos näyttää siltä, että lapsi on oikeasti jättänyt päiväunet pois, kestää aikansa ennen kuin vaje siirtyy yöuniin. Siihen asti lapsi nyt vain on väsynyt iltapäivällä.

Vierailija
20/32 |
21.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kunnes poika huomasi että periksi ei anneta ja sitten taas päikkärit maistui.

Lapsellasi on "oman tahdon kausi" meneillään, jota ennen sanottiin uhmaiäksi. :D.

Sinnikkäästi vaan laitat päikkäreille äläkä anna tulla sängystä pois vaan sanot että "nyt nukutaan" jne.

Hermoja koettelevaa, tiedän.

2v vielä kuitenkin tarvitsee ne päiväunet.

Jotka muuta väittää niin ovat vaan menneet mistä aita on matalin.