Tänään mulle tapahtui jotain yliluonnollista! :D
Lähdin kävellen postilaatikolle , jonne on meiltä 2km. Tämä pelkästään siksi, että olin hukannut autonavaimeni ja en halunnut pyytää miehen omia lainaksi, koska vitutti jo valmiiksi ja mies olisi kuittailullaan (ei ole ihan eka kerta, kun mun kamat on häviksessä) ärsyttänyt lisää. Muutoin en ikinä olisi lähtenyt postittamaan kirjettä kävellen. Joten siinä oli jo ihmettä kerrakseen.
Mutta postitettuani kirjeen ja käännyttyäni takaisin kotiin päin, alkoi tapahtua kummia! Ensin mun jalat otti pari juoksuaskelta. Ja ennen kuin ehdin tajuta koko asiaa: MINÄ JUOKSIN! Enkä osannut lopettaa! Juoksin kotiin koko parin kilsan matkan. Ja se oli MAHTAVAA! :D
Vieläkin leijun pilvissä, kun olo on kuin maailman omistajalla! Ainoa haitta, että surkeat tennarintapaiset hiersi kynsiä irti mun ukkovarpaista ja vieläkin jomottaa...
Taidan hetis seuraavasta tilistä ostaa juoksukengät! :D
Kerron tämän tänne, koska kukaan mun oikeassa elämässä tunteva ei uskoisi juttua todeksi. :)