¤¤¤LOKAlutuisten viikko 29¤¤¤

On tää niin väärin.. Nyt kun aurinko paistaa, niin sitten piti iskeä jonkun valtakunnan flunssa. Nenä tukossa, korvat ja kurkku kipeänä. Kyllä ottaa päähän.



Viikonloppu meni mukavasti. Lauantaina oltiin Lahden öissä kattomassa mambaa kavereitten kanssa ja sunnuntaina mentiin isosiskon kanssa hennalan kasarmille katsomaan pikkusiskoa, kun otti ja meni inttiin. Kyllä näytti niin söpöltä niissä maastokuoseissa. Toivottovasti vaan nyt jaksaa olla siellä loppuun asti, kun pääsi vielä kuljetuspuolelle, että saa halvalla kuorma-autokortin.



Vauva on jaksanut tasaisesti muksautella itsestään päivittäin. Tukisukat on vähän antaneet helpotusta jalkasärkyyn, että on saanut nukutuksi. Pitkät ajomatkat alkavat kyllä rasittaa selkää, saa nähdä milloin alkaa kipeytyä enemmän.



Viikonloppuna täytyisi raahautua katselemaan vaunuja. Lahdessa ei onneksi taida olla kuin pari isompaa liikettä, ettei tarvitse niin kauheasti ravata. Alan olla emmaljungien kannalla, vaikka ovatkin aika hinnakkaat. Mutta meilläkin kun olisi ajatuksena saada useampi lapsi, niin täytyisihän niiden käytössä kestää.



Edellisessä pinossa oli puhetta kestovaippailusta.. en tiedä olisinko siitä niinkään kiinnostunut, mutta luin tota odotus lehteä, niin siellä oli juttu vaipattomuudesta. Itse varmaan aion kokeilla sitä jossain vaiheessa, kun ollaan vavan kanssa vähän tutustuttu. En tiedä onnistuisiko sellainen edes osittain, mutta ainahan sitä voi kokeilla..



No olihan sitä stooria tässäkin, täytyy painua koiran kanssa ulos.



Pepiliina 25+2

Tänne ei sen ihmeellisempää kuulu, kunhan pinoa nostelen.



Töissä on juuri nyt vähän kiirettä, mutta oma olo on aika energinen, joten eipä haittaa. Pientä selkäkipua ja turvotusta sekä yleensäkin yli turvonnutta oloa kyllä on, mutta mitäs pienistä.



Tällä viikolla sokerirasitus ja ens viikolla lääkärineuvola, joten jotain odottamista on. Tuota sokerirasitusta en nyt niin innolla odota, mutta onpahan sitten tutkittu ja kai se aika kuluu yhtä lailla lehtiä lueskellen siellä tk:ssa kuin töissäkin...



mussu ja napu rv25+2

Olen sairauslomalla ensiviikon tiistaihin asti, supisteluja. Kävin antamassa PLV -näytteen. Nyt on alkanut närästämään iltaisin. Yöllä herään kun täytyy kylkeä kääntää. Alkaa olla operaatio sekin (kyljen kääntäminen). Maha on pullahtanut reippaasti esiin, painoa tullut n. 7 kg. Seuraava neuvola elokuussa ja lääkäri ensi tiistaina. Väsyn helposti jos teen jotain.



Tänään on ollut hyvä sää ja mukava käydä polkemassa pyörällä Kaupungilla, kun piti PLV -näyte viedä. Kesäisiä päiviä odotellaan...ei ole paljoa niitä ollut vielä.



Auringon paistetta kaikille



Miranneli 25+1

voi kun on lämmintä ja aurinko paistaa...Liekö siitä johtuvaa että on ollut ääretön väsymys päällä jo toista päivää ja turvotustakin on taas ilmaantunut.Ei sinänsä nukuta, mutta voimat on hävinneet koko kropasta...



Ja närästää, eikä oloa paljon helpota että pikku veijari tunkee pyllyä kylkiluiden alle =)



Olipas siinä taas narinaa, mutta ei aina jaksa.Tällä viikolla onkin lääkärineuvola niin näkee että onko hemppa sitten taas tipahtanut kun niin väsyttää.



Mutta seuraavalla kerralla lisää ja iloisempia ajatuksia



moonshine 26+0

Hei laitoin tän tekstin tonne synnäri puolelle, ja ajttelin että laitan teillekkin. Ollaanko teillä jo murehdittu tälläisistä asioista, mistä kirjoitin..



Itse en tähän mennessä ole suuremmin murehtinut synnytyksen jälkeistä parisuhde elämää, olen raskausviikoilla 26. Mutta mieheni on suunnilleen alkanut nähdä asiasta painajaisia. Ollaan puhuttu paljon siitä, kuinka seksin käy sitten synnytyksen jälkeen.. kauan kestää, että palautuu sen verran, että voisi rakastella?

Miehen kaverit ovat peloitelleet tätä, ettei pariin kuukauteen tarvitse haaveillakkaan, ja sittenkin on paikat ihan pilalla. Ettei akka anna vaikka voisi, häärää vain vauvan kanssa tai on niin väsynyt.

Tuntuu miehen puolesta pahalta, ensin vähän suutuin, kun alkoi tuollaisia suremaan, mutta enemmän asiaa mietittyä, kyllä surettaa minuakin, jos seksi on pilalla ekan vuoden.

Varmasti pari ensimmäistä viikkoa menee jotenkin, kun ihmetellään vauvaa, mutta mitäs kun arjesta saadaan kiinni, ja jos en haluakkaan.

Ollaan molemmat erittäin aktiivisia peti puuhissa. Hommailua riittää tälläkin hetkellä vielä viikossa 4-6 kertaa.

Onneksi ollaan puhuttu paljon tästä nyt jo odotus aikana, ettei sitten tarvitse niin paljon puida ongelmaa kun sen aika on.

Niin paljon rakastan miestä, että ajattelin käydä shoppailemassa itselle ne maagiset kuulat ja miehelle elokuvan ( meillä ei ole yhtään valmiiksi kotona).. kun nää yhteisymmärryksessä hoidetaan, ei toivottavasti tule riitaakaan.

Tämä teksti on kyllä vaikeasti luettavaa, ei päätä ei häntää.

Pääasia kai oli, että synnytyksen jälkeinen elämä huolestuttaa ja olisi kiva lukea, miten toisilla tämä on mennyt.



Pepiliina

Heippa pepiliina.



Meillähän esikoinen syntyi sektiolla ja peti puuhiin pystyttiin jotenkuten jo reilu viikko synnytyksen jälkeen ja kyllä sitä ehti hommailla vaikka väsyttikin. Muutamia kertoja kun en jaksanut niin mies hieroi kauppoja ( herään yöllä syöttämään jos annat ) ja minä väsyneenä ajattelin että ihanaa saan nukkua koko yön mikäs siinä. Tästä hyvästä tyttö syntyi 11kk pojan jälkeen. Olipa siinäkin kaupat. ;)



Tyttö syntyi siis alakautta ja mulla repesi sisempi häpyhuuli klitoriksen vierestä roikkui irrallaan sellaisen 2cm (harvinainen repeämä).

Ja olin niin kipeä monta viikkoa että vaikka olis haluttanut niin ei kyllä mies rukka saanut kuin itse hoidella itsensä. Ja seksi oli pitkään tosi kivuliasta kun kiristi ja raastoi tuota lerpsuttavaa häppäriä.

Siinä kyllä itselläkin oli elämä pilalla kun ei voinut nauttia. 10kk tytön syntymän jälkeen tuo palanen poistettiin, vaikka piti korjata paikalleen, mutta mutta sen jälkeen seksikin helpottui.



Normaalisti sujuneen synnytyksen jälkeen luultavammin seksi sujuu heti kun repeämät/nirhaumat tms ovat parantuneet. Seksi kyllä ei muutu huonommaksi. Pitää vain treenata niitä lihaksia tarpeeksi.

Jos on seksuaalisesti aktiivinen nainen niin kyllä sitä jaksaa synnytyksen jälkeenkin. on toki hyvin yksilöllistä.

Mutta voihan sitä antaa miehelle vaikka ei niin itseä haluttaisikaan.



=)



Tsirppana rv 28+3

Pepiliina: Me ostettiin Hämeenkadun vaunupuodista Emmaljungan dua edget, olivat sielä -100e. Kalliit oli mutta uskon kanssa, että hyvät. Sielä ainakin palvelu on aivan mainiota. Vaunut jäivät säilytykseen ja haetaan ne sitten syyskuussa kotiin niin ei tarvitse säilytellä nurkissa...



Me käytiin tänään neuvolalääkärillä yksityisellä (Hemossa) samalla, joka teki rakenneultrankin eli Posan Tiinalla. Kovasti oli jätkä kasvanut kun viimeksi olivain 347g niin nyt jo 1175g! Kaikki vaikutti olevan kunnossa, ainoastaan mua kiusaa asento, joka on peräjalkatila. Se aiheuttaa sen, että ravaan vessassa öisinkin x5-10. Reino ei ole ollut vielä kertaakaan toisin päin vaan ainoastaan joko perätilassa tai kyljellään...noh ohjeeksi Tiina antoi, että pitää päivittäin olla " mekka-asennossa" lattialla. Se saattaisi auttaa asennon vaihtamiseen ja helpoyttaa näin oloa kun potkut ei kumahda aina virtsarakkoon :)

Katsottiin myös 4D:lla mutta kaveri pisti niin tiukasti kädet naamansa eteen, ettei saatu kunnon kasvokuvia ;)

Valmennukset alkavatkin jo ensi kuussa, saatiin neuvolasta jo ajat. Kuulemma ruuhkaa on niin paljon, että lokakuisia on kaksi ryhmää!



Auriko tosiaan porottaa kuumasti. huh, ei paljon jaksa ulkona olla. Eilen käytiin miehen kanssa uimassa ja oli kyllä ihanaa, nin kevyt olo altaassa!



Mukavaa viikon alkua kaiffareille, me suunnistetaan huomenna Porin jazzeille.



Katarina+Reino 27 tasan

Täällä ollaan nautittu kauniista säästä, on niiiin paljon kivempi puuhata esikon kanssa kun ei koko ajan sada... Ajatuksetkin pysyy vähän aurinkoisempina vaikka jalkoja särkee ja väsyttää!



SEKSISTÄ ollut puhetta... Ei se seksielämä mihinkään kuole tahi katoa, ei hätää! Eikä todellakaan myöskään huonone! Esikko syntyi normaalisti alateitse, muutaman tikin laittoivat mutta mitään pahempia repeytymiä ei tullut. Ihan tarkasti en muista kuinka pitkään meni ennen kuin kokeiltiin ekan kerran yhdyntää, mutta ei muutamaa viikkoa kauempaa (ennen jälkitarkastusta kuitenkin). Miehen mukaan eroa entiseen ei juuri huomannut, itselle pari ekaa kertaa ei ehkä olleet niitä nautinnollisimpia... Mutta tosi nopeasti päästiin " normaalitilaan" ... Tietty jos pahasti repeää niin ei varppina kauheasti houkuta yhdyntään ryhtyä - onneksi seksi ei ole pelkästään yhdyntää!

Sehän on sitten eri juttu, että kuinka paljon sitä sopivaa puuhasteluaikaa jää. Väsy oli ainakin minulla ihan tajuton pari kuukautta, ja tottahan vauva aina heräsi juuri kun tajuttiin että nythän voisi... ;) Vaan luulisin homman olevan teillä ihan hyvin hallussa kun olette tajunneet alkaa jo nyt asiaa vähän pohjustamaan - ei sitten tule ihan järkytyksenä jos ei heti luonnistukaan!



Sitten asiasta lampaaseen. Löysinpäs mainion kirjan, Jennifer Weinerin " Pieniä maanjäristyksiä" . Kertoo neljän naisen äidiksi tulemisesta, elämästä ennen raskautta, raskaana ja sen jälkeen. Kerrankin kirja jonka henkilöihin on helppo samaistua! Jatkuvasti tulee sellainen " tiedän tarkalleen miltä tuo tuntuu" -olo kun tuota lukee... Suosittelen lämpimästi!



Suhni & Monni

Pinoudumpa minäkin pitkästä aikaa.. Meillä elo on ollut aika rauhallista ja hitaan puoleista, noiden supistusten takia. Hieman on onneksi rauhoittuneet, mutta huomaa kyllä, että mitään vähänkään raskasta ei kannata tehdä, seuraava yö ja päivä on muuten aivan toivottomia:(



Torstaina on sitten lääkärineuvola, ja pääsen kurkkimaan massuun:) Nähdään sitten samalla istukan tilannetta (se on osittain kohdunsuulla) ja toivottavasti voidaan todeta, ettei supparit ole kohdunsuulle mitään ihmeitä tehnyt vieläkään.



Meillä miehellä alkaa vihdoin ensi viikolla loma, joten toiveissa olisi päästä pienelle reissulle. Mihinkään kauas, ei kyllä näiden supistusten kanssa uskalla lähteä, mutta olisihan se kiva, että lapset pääsisi reissuun, josta on ehditty jo puhua.



Vaunuista on ollut puhetta..Meillä on esikoiselle -02 ostetut Emmaljungat, ja niihin olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen, kovaa menoa ovat kestäneet, ja mitään vikaa niistä ei löydy. Tosin uusia tekisi kovasti mieli, kun niitä on niin ihania nykyään, mutta järki kädessä, tyydyn katselemaan muiden ihanuuksia, ja lykin noita vanhoja palvelijoita edelleen:)



Seksi asiaa joku mietiskeli..Meillä on palautunut seksi-elämä aivan normaaliksi pikkuhiljaa. Minulla on jälkivuoto kestänyt kummallakin edellisellä kerralla muutaman viikon,mutta sen jälkeen on kyllä aika pian palattu normaaliin. Alakautta olen siis kaksi kertaa synnyttänyt, ja varsinkin toisen aikaan paikat oli kunnossa lähes saman tien. Ekan aikaan piti leikata eppari, joten kesti hetken ennenkuin se haava parani. Toisen aikaan selvisin yhdellä pienellä pinta naarmulla joka parani hetkessä. Lantionpohjan lihasten jumppa on minusta asia jota ei kannata unohtaa! Raskaus aikana kannattaa jo muistaa vahvistaa noita lihaksia, ja heti synnytyksen jälkeen jatkaa jumppaa:)



No, mutta nyt alkaa tarina venyä taas ihan mahdottomaksi, jätän tilaa muillekkin..Mukavaa viikkoa kaikille:)



Vanile rv 27+3

Näytti olevan tällä viikolla puhetta vaunuista.. Meillä on Emmaljungan yhdistelmät pehmeällä kantokopalla, olen ollut tyytyväinen. Ainut asia, minkä jättäisin nyt pois, on kääntöaisa. Eipä ole juurikaan tarvinnut aisaa kääntää, nopeammin pyöräyttää vaunut toiseen suuntaan.



Myös seksistä näytti olevan puhetta. Enpä enää muista, miten pian seksielämä on synnytysten jälkeen lähtenyt käyntiin, sellainen muistikuva on, että jälkitarkastukseen saakka ollaan odotettu. Etenkin, kun mulla tuo jälkivuoto on kestänyt pitkään. Eipä ne ensimmäiset yhdyntäkerrat entisenlaisia olleet. On muuten hyvä juttu, kun äitiyspakkaukseen on laitettu mukaan liukuvoide.

Itsellä ei ole halut heränneet kovin suuriksi synnytysten jälkeen, mutta hommailtu on, vaikka itseä ei aina niin olisikaan haluttanut. Loppujen lopuksi olen ollut tyytyväinen, kun olen antanut ja itsekin saanut siitä mielihyvää. Se alkaminen on tainnut olla hankalinta : )



(.) Verensokerit heittelee kotimittauksissa, joten varmaan tässä insuliinille joudutaan. Toisaalta se on helpotus, ettei tarvi stressata asialla jatkuvasti. Tällä viikolla vielä neuvola...



Nellinii 28+6

Ulkona kai paistaa aurinko, tulin aamulla töihin n. 7.30 ja silloin ainaki paistoi, eipä pääse paljoa ulkoilemaan näin keskellä työpäivää :-( Maanantaina siis alkoi työt loman jälkeen ja potutuskäyrä on todella korkealla!



Seksistä, meillä on seksiharrastukset jääneet minimiin tän raskauden aikana. Ensin mulla huonoa oloa ja sen jälkeen on ollut vähän niin, että ajoitukset ei ole osuneet yksiin. Viime raskauden loppuvaiheessa oltiin kuin kanit ja kun lapsikin syntyi sektiolla, päästiin puuhastelemaan heti jälkivuodon loputtua. Saapa nyt sitten nähdä miten tän raskauden ja synnytyksen jälkeen käy ;-).



Hurahdin äskettäin nettikaupoissa (töissäkö kiire???) ja ostin Pikku-Eerosta kuviollisia harsoja ja villaisia/silkkisiä liivinsuojia sekä Vaippatalosta uniliinakapalon. Anoppi on aikonut tehdä unipussin tulokkaalle, joten sitä en sitten osta mistään kaupasta. Itselläni on kaksi vasenta kättä noissa käsityöasioissa¿ Muutenkin tein eilen listaa hankinnoista vauvaa varten. Helppo tehdä kun on jotain jo valmiinakin kotona. Kyllähän siihen listaan silti kaikenlaista tuli :-). Viime viikolla tein vaateinventaarion kotona ja pistin jakoon kaikki ¿liian¿ tyttömäiset vaatteet. Niitä olikin sitten aikamoinen kasa! Pitää varoa samanlaista vaatehulluutta tulevan poitsun kanssa.



Omasta voinnista, ihan ok, paitsi tuo mahan painaminen ylöspäin. Ja supistelutkin hiukkasen lisääntyneet. Ajattelin kuitenkin siitä huolimatta lisätä taas hiukan tuota liikuntaa, lähinnä sauvakävelyä, jotta olisin hyvässä kunnossa kun h-hetki tulee. Yöt on vähän levottomia itselläni kun vessassa täytyy ravata ja kylkeä kääntäessään väkisinkin herää. No, äitiysloman alettua täytyy sitten ottaa niitä torkkuja kun niitä ei nyt työssä ollessaan voi niin paljoa ottaa.



Mukavaa päivää ja hyviä vointeja!



Yrjö 28+4

Täällä kohtalotoveri. Saikulla olen ollut jo kesäkuun alusta ja jatkuu äippälomaan saakka. Supparit on nyt helpottaneet, mutta mitään ei uskalla tehdä. Tietää heti miten seuraava yö ja päivä menee....

Ensimmäinen raskaus, josta toivon, että loppuis jo.

Toisaalta surettaa, kun luultavasti tämä on viimeinen... Pitäisi yrittää nauttia kaikin tavoin, mutta kun olo on niin surkea.... VALI VALI



Ensimmäisellä sitä odotti mahan kasvamista, potkuja ym. Vauva oli jotenkin epätodellinen asia, samoin synnytys. No, toisessa raskaudessa asiat oli jo tuttuja, teki vertailuja ja odotti niitä tuttuja asioita, jo etukäteen nauttien. Ei ollut sellaista jännitystä kuin ekalla. Kolmannessa raskaudessa, odotukset kääntyivät entistä aikaisemmin synnytykseen ja siihen lopputulokseen eli lapseen. Raskaus oli toissijainen asia ja synnytys vain keino saattaa lapsi maailmaan... Nytkin odotan sitä synnytystä, jopa sitä kipua. Ja sitä tunnetta, adtenaliinihyökyä, joka tulee ponnistusvaiheessa. Ja sitä lasta, sen tuoksua, miltä vauva näytää, miltä kuullostaa, miltä tuntuu. Sitä kaikenkattavaa rakkauden ja suojelunhalun tunnetta....



No mutta, tulipas taas sepustettua ; ) Hypätkää yli, jos ette jaksa lukea....

Pikkukakkosen aika niin ehtii vähän kirjoittelemaan!

Saikulla siis olen äitiysloman alkuun ja olo on huono. Selkä kipeä, tautiset liitoskivut, levottomat jalat, närästää, vauva painaa tosi pahasti rakkoa joten vessassa käyn monta kymmentä kertaa päiväsää, pikku lirukin tuntuu maailman pahimmalle hädälle ja yöllä herään vessaan ainakin 2-3 kertaa.

Vauva on melko hiljainen, iltaisin sitten innostuu potkimaan enempi.

VAUNUISTA meillä oli teutoniat esikolla jotka alkukesästä möin koska tarvittiin erilaiset. Tilasin Saksasta Quinnyn Buzit jotka on omasta mielestä maailman kauneimmat menopelit ( kaikki muut kuten mies olleet täysin toista mieltä) mutta eivät ole tulleet vielä. Sai aika paljon halvemmalla kun suomesta.

SEKSISTÄ oli puhetta myös. Esikoisesn synnytin alakautta ja istukan repeämisen vuoksi minua kaavittiin,ommeltiin,poltettiin yms... aika paljan ja emppari haava oli myös. Seksi alkoi kuitenkin viikko synnytyksestä minun toiveesta kun vuoto loppui niin pian ja kuivathan nuo limakalvot aluksi oli. Seksi ei kuitenkaan muuttunut määrältä/laadulta ainakaan huonompaan suuntaan. Itse olen kyllä jo 5v treenannut lantiopohjan lihaksia lähes joka päivä.

Eipä muuta tällä kertaa

Pepsi rv 26+5

Yö on nukuttu huonosti, kuten aina viime aikoina. Selkä on niin kipeä, että nukun yhtäjaksoisesti varmaan puolisen tuntia yössä jos sitäkään, kääntyminen on tuskaa mutta samassakaan asennossa ei pysty olla. Käsien puutuminen on alkanut myös. Panacodien kanssa saa nukuttua hetken pidempään mutta olen yrittänyt rajoittaa sen ottamista ainoastaan äärimmäiseen hätään asti. Mulla on taas lääkäri selän vuoksi 6.8 ja mutta mitäpä se auttaa, kun ei ole mitään tehtävissä asian kanssa.



Kestovaippailusta, aloitin esikoisen kanssa tosi myöhään osakestoilun, lähinnä kokeiluna. Nyt kun olen ollut kotona niin kestoja käytetään kotona aina, kauppareissuille, kylään, ulkoiluun ja yöksi käytän edelleen kertiksiä. Ajattelin näin tehdä uudenkin tulokkaan kanssa tai jopa siirtyä kokonaan kestoiluun jossakin vaiheessa. Ainoastaan mietityttää sitten taas työhön paluu, koska ainakaan päiväkodissa missä tyttö oli en usko, että kestoilu olis ollut niille ok, tosin kaikki muukin tehtiin aika vanhojen kaavojen mukaan.



Esikoisella oli liina ja kantoreppu, liinaa en koskaan oppinut käyttämään ja kantoreppu oli hyvin turha. Nyt ajattelin jos ostaisin kuitenkin joko peanut shellin tai hotslingsin, josko ne sopisivat mun käyttöön kun tarvitsee olla aina mahdollisimman vaivatonta ja helppoa.



Painoa mulle on tainnut tulla lokakuisista eniten, nyt 10kg, esikoisesta tuli tosiaan niin hurjat määrät etten uskalla edes kirjoittaa ja hyvin niitä pois sain, joten en ole kovin huolissani kuitenkaan tuosta määrästä vielä. Nyt on onneksi vähän tasaantunut ja jostakin syystä paino tipahtanut viikossa 1,5kg. Johtuu varmaan siitä että syömistä olen vähän tarkkaillut suht korkeiden sokereiden vuoksi.



On jotenkin outoa, esikoisesta olin vauvan jo tähän mennessä ties kuinka monta kertaa ultrassa kun aina jotakin vaivaa tai ongelmaa oli ja naistenklinikalla juoksin ja nyt ei vauvaa ole nähnyt kuin 2 kertaa, joskus sitä tulee mieleen, että onkohan kaikki nyt kunnossa. Kovasti ainakin potkuja tulee ja kääntynyt on mielestäni jo raivotarjontaan.



Nyt pyykin pesuun ja siivouksen jatkamista



Hyviä vointeja kaikille, aika on mennyt niin nopeasti ei ole enää paljon jäljellä meillä



Katuska ja 29+6

Nyt on sitten sokerirasituskin takanapäin. Muuten ei mitään valittamista, litkun sain juotua aina kerralla lasi tyhjäksi asenteella, mutta ekan tunnin ajan oli kyllä aika hutera olo. Vähän pää kipeä ja sellanen ahdistava olo, mutta rupes helpottamaan just ennen sitä tokaa verikoetta ja toinen tunti sitten oli vaan tylsää. En tiedä olisiko tuloksia saanut hetikin, mutta kuulenpa ne sitten ensi viikon neuvolassa.



Loma alkaa ens viikolla, joten hyvät on fiilikset! Täällä toinen jolla myös +10 kiloa jo tullut ja varmaan toiset 10 vielä tuleekin, mutta pääseehän noista sitten eroonkin, joten antaa tulla vaan!



mussu ja napu rv 25+4

Pitkästä aikaa taas neuvolassa. Oli muuten sit mukava sijainen siellä!

Hb oli jopa noussut hieman, siellä 113 korvilla kiikkuu. Verenpaineet tutusti koholla, kotimittauksissa kuitenkin normaalit arvot. Ja mittarikin on tarkistettu, näyttää suth samaa kuin neuvolan mittari.



Onko kellään muulla jännitysverenpainetta??? Pulssikin hakkaa semmoista 100x/min.

Painoa on nyt tullut sellaiset 5kg kaikkiaan, eipä tarvis tuota vauhtia nousta. (syynä jo reilu ylipaino ennen raskautta+ GDM)



Mitäs muuta.. SF-mitta menee keskikäyrällä tai hieman yli, eli ei sit vauva olisikaan kauhean iso ainakaan sen perusteella. Maha kyllä näyttää jo VALTAVALTA!



Vauvan syke oli 120-130 luokkaa... Matalampi kuin muilta lapsilta.... Uskaltaisko hieman toivoa poikaa....



Miehen kanssa oli juuri äskettäin puhetta tulevan sukupuolesta, miehelle tärkeintä (kuin myös itselle tietysti) on, että lapsi on terve. Ei haikaile pojan perään, vaikka meillä tyttövalta. Itse kuitenkin olen hiukan alkanut toivoa, että saisi sitä toistakin sukupuolta hoitaa..



Mites muuten, KUINKA MONI TIETÄÄ TULEVAN SUKUPUOLEN? KUMPAA TOIVOO?



Terveisin Nellinii 29rvk

Täällä kanssa salaa...toivotaan tyttöä, vaikka eka lapsi onkin.Viimeksi jo polilla lääkäri kysyi tiedätkö kumpi on..

Mutta sanoin eteen halua tietää.Pääasia et on terve kanssa.

Tässä on kanssa listaillut mitä vielä tulisi ostaa kun vielä saa palkkaa nii on kivaa katella jotain söpöä.

Äitiyspaketin sain eilen,olipa söpöjä vatteita.Syksyvaatteita saa alkaa hommaamaan niitä ei vielä ole.Ajattelin lähinnä jotain fleecepukua ja muita vähän paksumpia sitte talvee vasten.

Ainakin toi haalari on niin iso et vaavi ainakin vielä alkutalvesta uppoaa siihen.Mites muilla joko paketti on tullut..

olo on kyllä mitä loistavampi turvotusta lukuunottamatta.Töissä on hyvin jaksanut käydä,vaikka 50 km matka välillä kyllä rassaa.Täytyy alkaa kattelee lähempää töitä kun äippäloma aikanaan loppuu.

Kuinka pitkään aiotte tehä täyttä viikkoa töissä.

Ajattelin jos ite jaksaisi tehä loppuunasti kun välillä on kolmea vapaata viikossakin.

Meillä töissä on jo viisi äippälomalla et olen itse kuudes kyllä ainakin vaavilla riittää kavereita kyläillessä.



Mutta huilatkaa riittävästi kun kroppa sitä pyytää.



terkkuja kaikille.



Fami75 ja 27,1

Eilen kävin pelkopolilla lääkärin kanssa juttelemassa ja nyt pelottaa alatiesynnytyksen lisäksi myös sektio. No onneksi on vielä kolme käyntiä ennen h-hetkeä. Ei kyllä mitään käsitystä tällä hetkellä miten uskallan saattaa tämän pojan maailmaan. Ensi kerralla kätilön kanssa käymme läpi edellistä synnytystä josta jäi aika pahat henkiset traumat.

Toivottavasti käynneistä on edes jotain apua. Jos suostun synnyttämään alakautta niin minulla on mahdollista saada käynnistys hieman aikaisemmin kuin la on koska pelottaa ihan hirvittävästi synnyttää isoa vauvaa alakautta.



Ensi tiistaina olisi sitten minullakin sokerirasitus koe. Saa nähä miten sitä jaksaa olla 12h syömättä ja juomatta ja miten sen kamalan litkun saa juotua oksentamatta. Hyi.



Painosta oli puhetta. Mulla on käsittääkseni tullut noin 6kg. Tyttöä odottaessa tuli koko aikana noin 15kg ja ne jäi melkeen kaikki synnärille. Toivottavasti nytkin käy niin koska ylipainoa on hirmuisesti omastakin takaa.



Yöt on levottomia täälläkin, pissittää, vetää suonta pohkeesta, lonkkaan koskee jne. Hyvä kun saa nukuttua ollenkaan.



Äitiyspakkaus tuli jo jokunen viikko sitten, mutta lähti samantein ruotsiin kun myin sen pienellä voitolla. Myin edellisessäkin raskaudessa paketin ulkomaille ja esikoisesta pidin ihan itse.

Mulla on kirppikseltä löytynyt ihan uusia äp:n vaatteita pilkkahintaan muutamien viime vuosien pakkauksista. Joitain tavaroita on esikoisen ajoilta jäljellä. Ainoa mitä haaveilen on uusi makuupussi esikon kun on jo niin linttanaksi mennyt. Noh ehkäpä kirppikseltä löytyy.



Hankintoja ei niinkään ole kun lähes kaikki on jäljellä, mutta itkuhälyttimen olen ehtinyt myymään joten sellaista täytyy katsella käytettynä ennen vauvan syntymää jospa vaikka poika oppisi takapihalla nukkumaan vaunuissa.



Jakselkaapa paksusti. =)



Tsirppana rv 28+5

lääkärineuvolassa siis tuli käytyä ja jäi vähän omituinen olo kun lääkäri oli niin hassu. Kamala säheltämään, mutta kylläpä tuo taitaa kuitenkin asiansa osata.



Supisteluiden takia otettiin joku bakteerinäyte ja kohdunkaula oli kuitenkin kiinni ja 2,5cm. En kyllä tiedä missä välissä sen niin tarkisti, näkeekö sen silmämääräisesti kokeilematta kun ennen on kyllä kokeiltu aina...Kuitenkin pitäis välttää kaikkea mikä aiheuttaa supistelua..hmmm...no eivät kuitenkaan ole kovin kipeitä tai säännöllisiä. Enemmän vaivaa liitoskivut kun vaikka kävelee reipasta vauhtia niin sitten saakin kävellä jalat levällään pari päivää...ei taida olla kukkapenkkeihin enään paljoa asiaa..



Väsymyksen löytyi levottomien öiden lisäksi toinenkin syy. HB oli vain 100, ei ole koskaan ollut noin matala. Eipä siis ihmekään jos olen ollut vetopois.Niin ja vielä mitä...turvotusta löytyy, pissa ja verenpaine ok ja sf 26.



Mistäs täällä oli ollut puhetta...Niin me ei olla kysytty sukupuolta tällä kertaa, tosin lapset on päättäneet että pikkuveli sieltä tulee =) Esikoisesta oli niin varma poikaolo ettei osannut edes ajatella tyttö ja tytöstä kysyttiinkin. Nyt halutaan pitää yllätyksenä.



Nyt tulikin kiire taas joten ensi kerralla enemmän.



moonshine 26+2

Lääkärineuvolassa on käyty, ja yksi helpottava uutinen sieltä tuli..Istukka on noussut jo nyt pois kohdunsuulta *huoh*! Minähän jostain ihmeen syystä pelkään sektioon joutumista, ja nyt tämän asian takia siihen en ainakaan joudu:)



Tahti pitää kuulemma pitää rauhallisena, ja jos supistelut tästä yltyy yhtään/supistelee säännöllisesti, niin sitten pitää heti mennä tilanne tarkastamaan, muutenkin kuulemma kolmen-neljän viikon päästä on sitten jo seuraava lääkäri (ylimääräisiä näköjään kertyy..). Oikein mukava lääkäri oli sijaisena, mutta kovin kiireisen oloinen. Minähän olen siis kotona lasten kanssa, vaikka sairaslomalla tässä olisi oltu jo pidemmän aikaa, jos töissä olisin. Tämä koti-äidin " sairasloma" on vaan vähän vauhdikkaan oloinen, ei nuo meidän pienet herrat oikein anna äidin levätä, ruoan laittoa, siivousta ja pyykkiä olisi..Miten voi joka päiväiset asiat mennä näin hankaliksi? :(



Noh, nyt meinaa taas mennä ihan valitukseksi..SUKUPUOLESTA on ollut puhetta. Meillähän ei siis ole tietoa sukupuolesta, utelin kyllä rakenne ultrassa, mutta ei kuulemma saanut selvää, oli niin vauhdikkaalla päällä vauva, sitä tämä vilperi kyllä tuntuu tosiaan olevan, vauhtia riittää päivälle ja yölle. Supistelujen aikaan tosin on hyvinkin hissukseen. Ilmeisesti meillä jää yllätykseksi tämä kolmas, vaikka ihan kivahan se on sekin kokea synnytyksessä, edelliset olen tiennyt, ekan vaan tiesin, ei kysytty, mutta olin 99% varma, että on poika. Toisen aikaan kysyin varmistuksen, poika olo oli kyllä tosi vahva silloinkin. Nyt on ensimmäinen kerta kun minulla ei ole mitään tunnetta sukupuolesta, johtuu ehkä siitäkin, kun on niin erilainen olo ollut ihan alusta lähtien, ja nuo kaksi edellistä oli niin samanlaisia. No, tulee kumpi tulee, niin yhtä tervetullut on:) Oikeasti minua hieman jännittää, että entäs jos tämä onkin tyttö..tuntuu ihan hassulle ajatella itseäni tytön äitinä, olen niin uppoutunut tuohon pienten poikien maailmaan;D Vaatevarastoa täytyisi kyllä hieman uusia, jos tämä ei ole poika, muuten saa tyttö pukeutua melko sini sävyisiin vaatteisiin, toki meiltä aika paljon punaistakin löytyy, mutta niissä kyllä sitten tuppaa olemaan palo-autoa ja kaivuria;)



Nellinii: Ihan samoja tunnelmia on täälläkin, " pitäisi" nauttia tästä raskaudesta, viimeinen kun tämä suurella todennäköisyydellä on, mutta näiden suppareiden kanssa tämä olo on kyllä kaikkea muuta kuin mukava, nytkin kärvistelee niin, että koko maha on hellänä ja alaselkä on tulessa:( Huomaa, että on tullut pestyä pyykkiä ja käytyä kaupassa..Painokin nousee sellaista tahtia, että 10kg alkaa olla täynnä täälläkin, vaan eipä tässä oikein liikkumaankaan pääse, kaupassa kävelykin on välillä niin rankkaa, että kärryihin saa nojailla. Enpä olisi tätä arvannut, kun alkuraskaudessa vielä jumpassa ja lenkillä heiluin..Noo, otetaan kilot vastaan, ja pudotellaan sitten aikanaan pois;)



Hui, kun nämä minun jutut venyy, anteeksi! Pitänee jättää tilaa muillekkin! Tsemppiä kaikille, varsinkin teille joilla olo on..no, hankala, koitetaan taapertaa lokakuulle, ja unohdetaan sitten nämä kärvistelyt vauvaa nuuhkimalla:)



Vanile rv27+5