Inhottaa ulkomaanvuosien jälkeen suomalaisten rumuus ja laittamattomuus

mulla on aina puhtaat ja ehjät vaatteet. Ei mitään trendikamaa, vaan sellasia ajattomia. Kuten tummat pitkät housut ja sitten siihen jokin tunika tms. Käytän kohtalaisen suuria summia alusvaatteisiin ja kenkiin, sillä ne ovat mielestäni tärkeimmät terveyden kannalta. Jakkuja löytää käytettynäkin ajattomia ja siistejä.



Pidän kiinni siitä, että olen aina puhdas, henki ei haise, hiukset ovat ojennuksessa ja sellasta. En kuitenkaan usko, että olisi velvollisuuteni meikata?? Luonto on suonut minulle tummat ja pitkät ripset sekä täyteläiset huulet ja puhtaan ihon, mitäpä sitä maalailemaan sen kummemmin?



Lapset eivät ole virttyneissä vaatteissa, vaikka osa heidänkin vaatteistaan on ostettu käytettynä. Tyttöjen hiukset laitetaan aamuisin ennen päiväkotiin menoa.

Vierailija:

Ovat niin epäkäytännöllisiä etteivät paskalle taivu. Puistoon joskus aina eksyy joku golffari valkoisissa capreissaan. Sitten se söpöttää tunnin lapsilleen, miten se ei voi tehdä mitään kun valkoiset housut ja pikee likastuu. Lapset vinkuu sylii, niin äiti huutaa jo saatanaa ja perkelettä. Älkää koskeko, kun ootte noin likasia.

Miksiköhän minun kokemukseni on, että ne pyryharakan näköiset verkkarimammat ovat niitä, jotka hokevat sitä saatanaa ja perkelettä? Omakin kielenkäyttösi kertoo aika paljon sinusta (paska, piereskely...)

Kyllä kaunis, huoliteltu nainen voi olla hyvinkin lämmin ja äidillinen. Käy joskus ulkomailla niin huomaat.

Minua häiritsee suomalaisissa eniten se itsensä kantaminen (tai sen puute): kuljetaan hartiat lysyssä, laitettukin nainen lampsii eteenpäin kuin tukkijätkä. Opetelkaa kävelemään!

vaatteet, kampaukset, meikit oli täydellisiä, vartalot nuoria ja norjia, ne nuoret naiset oli kuin nukkeja, niin kauniita. Mutta sitten kun lähtivät kävelemään! He tosiaan lampsivat kuin tukkijätkät tai navettapiiat, siinä ei mikään prinsessapuku auta.

Siinä italialaismies (vai oliko hollantilainen) piti outona, kun suomalaiset naiset ei käytä huulipunaa. Muuten kaikki oli sitä mieltä, että suomalaiset naiset laittautuu jopa enemmän kuin esim. usa:laiset. Tämä siis Helsingissä. : ) Sen verran itseeni vaikutti tuo juttu, että sipaisen muun meikin lisäksi myös huulikiiltoa, joskus jopa rajaan huulet : ) Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minun täytyy joka päivä laittautua nätiksi. Siksi onkin ihana vapaa-ajalla olla sporttivaatteissa ja sandaaleissa.



Muuten, oletteko huomanneet etä Suomessa naisella/äidillä on usein lyhyt hiusmalli. Olisiko naisellisempaa antaa hiusten olla pitkänä eikä kynittynä?

Minusta lyhyet hiukset on seksikkäämmät.

ja se todella avarsi maailmaa. Ei tulisi mieleenkään kitistä ihmisten pukeutumisesta ja laittautumisesta. Kun näkee lasten kuolevan nälkään ja joukkoraiskatun äidin valuvan verta, ei todellakaan huulikiillot meinaa mitään.

vaikka joka roskanvientireissulle juhlakuntoon, ei se ole muilta pois.

Ensinäkään se, joka ei ole muualla kun Suomessa asunut, ei tule koskaan antamaan sympatioita ulkkareille.



Morre, jos asuu ulkomailla vuosia, niin ei sillon enää ole ihan samalla tavalla suomalainen - onneksi ja valitettavasti. Se on vaikeaa, et ikinä tule sen maalaiseksi missä asut, olet aina ulkomaalainen. Mutta et enää ole suomalainenkaan, eikä sinua samalla tavalla hyväksytä kotimaassa - katso nyt nämäkin _vihamieliset_ vastaukset: osa ei edes kommentoi ap:n aihetta, tokasee vaan että " sä nyt luulet olevas jotakin!" Ulkomailla asuminen ei oikeasti aina ole mitään herkkua.



Kolikolla on puolensa, ap on kiinnittänyt huomion nyt tähän asiaan ja on varmasti ihan oikeassa (toki vähän rippuu missä maassa asuu). Kyllä ap varmaan on tietoinen sekä Suomen että kotimaansa hyvistä ja huonoista puolista. Eikä tätä asiaa mieti harvasehetki.



Eikö teillä ole sen vertaa itsetuntoa, ettette nyt hermostu yhdestä mielipiteestä?



Sitä en myöskään ymmärrä, että osalla on PERIAATE olla tyylitön ja laittamaton.

Vierailija:

Sitä en myöskään ymmärrä, että osalla on PERIAATE olla tyylitön ja laittamaton.

Peesi tälle. Monet näistä " äitiyden myötä kypsyneistä, tärkeämpiä asioita kuin ulkonäköä pohtivista" naisista on kuin jotain angstisia teinejä, " mähän en v***u ala ketään miellyttämään, meidän puistossakin käy noita maalipyttyjä ja niiden lapsen varmaan kärsii tosi paljon..."

Ei minusta ole sen syvällisempää olla tarkoituksellisesti väritön ja huomaamaton, kuin laittautua tarkoituksella kauniiksi. Sitä paitsi älykkäimmät tuntemani ihmiset ovat usein tyrmäävän näköisiä myös ulkoisesti.

Ja minun tyylini on olla tyylitön.

Jotain yltiöfeminismiä, millon puolustetaan sellasta, mitä ei tarvi puolustaa ja vastustetaan sellasta, mikä näille, ketä vastustetaan on ihan yks haile.



Eikö kukaan voi uskoa, että jonkun mielestä on kiva olla esim näteissä vaatteissa?



Mitäs sanotte Ruotsin naisista? Norjan? Tanskan? Ihan hyvä asema naisilla siellä on. Minä taas en ikinä ole pitänyt itänaapurin naisia kaunina, he ovat ylilaitettuja. Tyylikäs on aivan eri juttu kun kirkkaanpunanen huulipuna, kahden sentin rajaukset ja pyllynpaljastava minihame.

Ja näyttää tyrmääviltä. Ei ihme, että ovat suurta huutoa vaimomarkkinoilla.



Mutta asiaan: onko se sitten ihan hirveän paha asia miellyttää omaa, rakasta miestään? Ettekö te nauti naisellisesta pukeutumisesta ja laittautumisesta (ja please, älkää heti kärjistäkö tätä minihame-viidentoista sentin korkengät-pakkelikerros)?



Juu, kyllähän se mies teitä rakastaa vaikka jätesäkki päällä, mutta onko se joku itseisarvo olla mahdollisimman kulahtaneen näköinen? Ikäänkuin testata rakkauden kestävyyttä ihan äärimmäisyyksiin, päivästä toiseen?

perheenäidit on kyllä tismalleen samannäköisiä kuin keskivertoperheenäidit Suomessa, yhtä laittamattomia tai laitettuja.



Tukholman keskusta on eri asia. On Helsingissäkin keskustassa erinäköistä kuin muualla Suomessa.



t. Pohjoismaissa " ulkomailla" asunut

Kuiva on elämä jos jotakuta häiritsee muiden pukeutuminen. Parempi mielestäni on, että ihmiset saa pukeutua niin miten haluaa eikä tarvitse miettiä mitä laittaa päälle, ettei vaan ihmiset hauku ja ajattele sitä ja tätä.

Nimenomaan ap tässä osoitti kuinka on pinnallinen kyylä, heti haukkumassa jos ei jonkun tyyli miellytä. Minä itse en mitään Burberryä laittaisi päälleni, mutta minua ei kyllä yhtään häiritse vaikka joku kävelee ulkona Burberryt päällä.

Vierailija:

Mutta et enää ole suomalainenkaan, eikä sinua samalla tavalla hyväksytä kotimaassa - katso nyt nämäkin _vihamieliset_ vastaukset: osa ei edes kommentoi ap:n aihetta, tokasee vaan että " sä nyt luulet olevas jotakin!" Ulkomailla asuminen ei oikeasti aina ole mitään herkkua.

Kirsti Paakkanen, Ann Hunter-Hunter Love ... menestyneita liikenaisia ja silti aina tyylikkaita ja kiinnittavat huomiota pukeutumiseen, meikkiin, kampaukseen ...

Jos otetaan tusina tyypillisiä suomalaisia perheenäitejä, niin kyllä siinä porukassa huoliteltu, hoikka, meikattu ja tyylikkäästi pukeutunut on se erilainen ja silmiinpistävä, ei päinvastoin.

Ja hänen meikkinsä ja pehkonsa ovat kyllä aivan järkyttävät, jos suoraan sanotaan. Ei se pelkkä meikkaaminen ja korkokengät vielä mitään tyyliä takaa, myöskään.

Juuri tuota olen aina ihmetellyt, että on ikäänkuin synti miellyttää miestään. Musta on ihan käsittämätöntä että naiset ylpeenä vannoo että mähän en miestäni miellytä.



Kuitenkin naisen on aivan sallittua haukkua miehensä ulkonäköä ja pesemättömyyttä ja lihomista mielin määrin, ja sillon saa kanssasisarten täyden tuen ja myötäinhon lihavaa, piereskelevää, resusissa vaatteissa loikoilevaa miestä kohtaan.



Mulle miellyttäminen on vähän sama asia kun toisen kunnioittaminen. Minä teen asioita, joista mieheni pitää (siis tuon vaikka lehden hänelle sänkyyn) koska rakastan häntä ja haluan olla hänelle hyvä. Ja hän ostaa mulle vaikka mansikkaleivoksen töistä tullessaan koska haluaa olla hyvä mulle.



Eihän parisuhteesta mitään tule jos vaan kamppaillaan siitä, kumpi miellyttää toista vähemmän

esim. vauvamuskareita ja siella lapisneen kayvia kotiaiteja Kirkkonummella ja Englannissa. Kirkkonummella mammat marssivat sinne verkkareissa ja virttyneessa paidassa ja lapset virttyneissa vaatteissa. Olin yleensa ainut, jolla siistit vaatteet ja meikkia ja silti tunsin oloni ihan mukavaksi ja rennoksi.



Taalla taas lapsilla on muskareissa ja kerhoissa kivoja vaatteita ja kivasti hiukset, silti saavat leikkia ja viihtyvat. Aideilla on myos meikkia ja kivat vaatteet, ei valttamatta mitaan kallista kuitenkaan.

Välillä hyvin pienet asiat ärsyttävät hetkellisesti - varmasti myös sinua. Haudanvakaviako pitäis koko ajan miettiä. Vaikka ap on asunut ulkomailla hänelläkin on oikeus olla välillä pinnallinen!