Kyllä se kuulkaa on niin, että lapsen hoitopäivän aikana vanhemmat
saavat tehdä ihan mitä itse haluavat. Näin se vain menee subjektiivisen päivähoito-oikeuden mukaan.
Jos joku kunta ohjeistaa toisin, se toimii vastoin lakia.
Kommentit (25)
Ja tietenkin jokainen hakee lapsensa heti kun pystyy jos pääseekin aiemmin lähtemään töistä. Ja tietenkin jokainen pitää lapsensa kotona vapaapäivinään. Eikö niin?
Hoitoa on järjestettävä vanhempien tarpeen mukaan. Ja tarpeeksi voidaan työssäkäyvillä vanhemmilla katsoa se työpäivän pituus lisättynä työmatkaan menevällä ajalla. Näin se vaan on.
Olen ilmoittanut hoitoajoiksi 8-16, mutta käytännössä opintoni ovat erittäin epäsäännöllisiä, riippuen luentojen ja ryhmätöiden ajankohdista, siitä onko tiedossa tentti vaiko eikö ole...
Ei kaikilla asiat ole niin mustavalkoisia.
Ensijainen oikeus päivähoitoonhan on sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä hoitoa tarvitsevilla lapsilla. Tällöinkin hoitoaika sovitaan ja siitä täytyy pitää kiinni.
subjektiivisen käytössä pitäisi olla lapsen tarve, eikä aikuisen. HALOO!
niin kannattaa toki ilmoittaa hoitopäivän pituus hoitopaikan sulkemisaikaan asti. Esim. useissa päiväkodeissa klo 17. Jos on liukuva työaika niin eihän sitä voi aina tietää milloin menee töihin ja milloin lähtee (ainakin aamu-unisten miesten kohdalla).
mitä kaikkea kivaa äiti tekee sillä aikaa, kun kullanmuru on hoidossa.
Ja työttömät voivat pitää vaikka koko päivän, vaikkeivät edes maksaisi. (Ja vähätuloiset.)
Ei sillä ole mitään merkitystä, milloin pääsee töistä. Saa pitää päiväkodin sulkemiseen asti, jos maksaa koko päivän paikasta.
Eihän se lapsi kuitenkaan missään tapauksessa sinne mukaan olis voinut tulla, eli jossain olis ollut hoidossa joka tapauksessa. Tai vaikka jos olis tunkenut mukaan kampaajalle ja istunut viereisessä tuolissa nuristen ja naristen niin tuskin olis kovin kivaa ollut, enää kenelläkään.
Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea ymmärtää että aikuiset ja lapset nauttii eri asioista?
Miksi todellakin joidenkin on mahdotonta tajuta että aikuiset ja lapset nauttivat eri asioista ja harva lapsi nauttii monien tuntien hoitopäivistä? (poikkeuksena tietysti ne lapset joita kohdellaan kotona kaltoin)
Ja hei, eikö oikeasti tullut mieleesi että sinun oikeutesi kampaajaan ei välttämättä menekkään ohi lapsesi oikeudesta olla vanhempiensa kanssa? Miksi pidät automaationa että sinä teet mitä tykkään (esim tuo oma kampaaja-esimerkkisi) ja lapsi sitten saa sopeutua siihen ja tarvittaessa roikkua päiväkodilla tunnista toiseen?
Eihän se lapsi kuitenkaan missään tapauksessa sinne mukaan olis voinut tulla, eli jossain olis ollut hoidossa joka tapauksessa. Tai vaikka jos olis tunkenut mukaan kampaajalle ja istunut viereisessä tuolissa nuristen ja naristen niin tuskin olis kovin kivaa ollut, enää kenelläkään.
Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikea ymmärtää että aikuiset ja lapset nauttii eri asioista?
Nainen ei muutu synnytettyään pelkäksi äidiksi, hänellä on myös omat tarpeensa. Lapsi ei ole 100% ajasta etusijalla, eikä todellakaan tarvitsekaan olla. Lapsista, joiden mukaan eletään aina, kasvaa narsisteja.
Jos kerran kahdessa kuukaudessa käyn kampaajalla niin siitäkö se lapsi sitten niitä traumoja saa kun sille jää tunti vähemmän aikaa äidin kanssa? Pienestä se on kiinni.
Esim. sinä joka puhut lapsen oikeudesta yhteiseen aikaa vanhempien kanssa.
Meillä lapset 5 v. ja 6 v. ja tänäänkin olivat päiväkodin jälkeen 15 min kotona syömässä, sen jälkeen näin heidät seuraavan kerran iltapalapöydässä klo 20:00, koko illan viipottivat pihalla kavereiden kanssa, vaikka olin kotona, vanhemmilla ei ilmeisesti kuitenkin ole samanlaista oikeutta yhteiseen aikaan?
Vaikka on hyvä koti ja rakastavat vanhemmat.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, muistakaa se.
Vaikka ensisijainen tehtäväni ja kutsumukseni tässä elämässä on olla äiti lapsilleni, niin olen olemassa myös omana itsenäni.
En selittele omia harrastuksiani tai menojani sanomalla, että kyllä äitikin saa välillä hengähtää, koska se on lastenkin etu. Toki asia on näin-KIN, mutta minulla on omia harrastuksia myös sen takia, että minä nautin niistä. Olen ihminen, en pelkästään lasteni äiti.
Kaiken edellämainitun takia käyn esimerkiksi pari kertaa viikossa jumpassa ja kerran kuussa kampaajalla. Kumpaankaan en voi ottaa lapsia mukaan, joten he tietenkin ovat sillä välin hoidossa joko päiväkodissa tai mummollaan.
Meillä lapset 5 v. ja 6 v. ja tänäänkin olivat päiväkodin jälkeen 15 min kotona syömässä, sen jälkeen näin heidät seuraavan kerran iltapalapöydässä klo 20:00, koko illan viipottivat pihalla kavereiden kanssa, vaikka olin kotona, vanhemmilla ei ilmeisesti kuitenkin ole samanlaista oikeutta yhteiseen aikaan?
Samanikäiset lapseni olivat illan naapurissa leikkimässä. Toki minä olisin mielelläni viettänyt heidän kanssaan laatuaikaa kotona, mutta en hennonut kyläilyä kieltäkään, kun tytöt niin kovasti sitä toivoivat.
Jos käynti olisi loppuvaiheessa, pyytäisin kampaajaa tekemään vain välttämättömän ja lähtisin sitten hakemaan lapsia. Muussa tapauksessa soittaisin mummolle ja kysyisin, ehtisikö hän hakea lapset. Jos sekään ei onnistuisi, niin sitten sumplaisin parhaani mukaan, jättäisin vaikka käyntini kesken.
Helpompaahan nyt kampaajalta lähteminen on kuin töistä!
21
vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä muuta kuin olla lastensa kanssa 24/7? Kampaajalla käynnin jo tuomitsit, miten sitten lääkärikäynnit ja hammaslääkärissä käynnit? Saako äiti käydä niissäkään?
Ei mikään, ja silti kunnat järjestävät heidänkin lapsilleen täysin laillisesti hoitopaikat. Näin se vaan on.
ap