Osaako vanhukset usein englannin kielen?

Mun mummo ja pappa osaavat, asuivatkin USA:ssa 90-luvun alussa. 

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Olen lukenut satoja englanninkielisiä kirjoja ja tuhansia englanninkielisiä lehtiä. N77

Osa osaa, osa ei.  Mummoni puhuu suomen lisäksi erinomaista ruotsia ja saksaa, lisäksi vähän italiaa. 

He eivät ole elossa. 40-luvulla syntyneet vanhemmat eivät osaa.

Vierailija kirjoitti:

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Eikä ollut, vaan oppikoulu, josta mentiin yliopistoon.

Äitini oli ruotsin- ja saksankielenopettaja. Englantiakin osasi ihan ok. Muistisairaus vei kaiken kielitaidon paitsi "I love you":n, jota hokikin kaikille asiakaspalvelijoille ja hoitajille. 

Isovanhempani eivät osanneet. Olivat syntyneet 1920-luvulla. Vanhempani osaavat, syntyneet 1948-50.

Mummot ja papat on niin vanhoja että ne on jo kuollut, mutta 40-luvulla syntyneet vanhemmat on aikoinaan opiskellut englantia, isä oli kursseilla Englanissa niin kaipa se on osannut ihan hyvin kieltä, äiti taas ei oikeasti osaa kieltä, vaikka on sitä joskus opiskellut.

Miksi pitäisi Suomessa? Lontoon puhuminen on rasistista.

Mun mummo on 99. Ei puhu yhtään englantia. Ranskaa puhuu muutaman sanan.

Hyvin harva ennen 70-lukua syntynyt osaa pari lausetta ja sanaa enempää.

Vierailija kirjoitti:

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Mun 30-luvulla syntyneet isovanhemmat kirjoittivat kyllä ylioppilaaksi ja opiskelivat yliopistotutkinnon, tavalliset pientilallisen lapset Savosta. Koulussa oli englantia ja saksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Minun vanhempani olivat syntyneet 1930-luvulla, ja kyllä he molemmat olivat käyneet keskikoulun ja lukeneet pitkän saksan. Äitini osasi myös hieman englantia, ruotsia ja espanjaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva ennen 70-lukua syntynyt osaa pari lausetta ja sanaa enempää.

Ai? Mä olin vaihto-oppilaana USA:ssa, kuten moni luokkakaverini. Olen syntynyt -65. Koulussa oli englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Eikä ollut, vaan oppikoulu, josta mentiin yliopistoon.

Jos ei mennyt oppikouluun, joissa oli lukukausimaksut, kirjat maksullisia ym, niin sitten meni kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun 4., 5., tai 6. luokalta. Sinne oli siis pääsykokeet, ei sinne vaan menty. 

1940-luvulla syntyneet vanhempani osaavat ruotsia, suomea ja englantia. Yllätyn aina, kun he ymmärtävät, vaikka televisiosta ei tulisikaan tekstitystä ohjelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät osanneet, olivat syntyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Vielä 1950-luvulla syntyneissä on niitä, jotka eivät ole opiskelleet kieliä yhtään/juuri lainkaan. Kansakoulussa ei kieliä ollut, kansakoulun jälkeen oli kansalaiskoulu, jossa opiskeltiin hiukan ruotsia.

Eikä ollut, vaan oppikoulu, josta mentiin yliopistoon.

Jos kävi vain kansakoulun niin sen jälkeen oli kansalaiskoulu.

Kansakoulusta pystyi hakemaan oppikouluun, jossa opiskeltiin kieliä.

Jos oppikouluun ei päässyt niin jäi kansakouluun käymään koulut loppuun + mahdollisesti se kansalaiskoulu.

Monet perheet oli niin köyhiä ettei lapsilla ollut mahdollisuuttakaan oppikouluun, koska se oli maksullinen. Vapaaoppilaspaikkoja ei riittänyt kaikille vähävaraisille. Maaseudulla asuvilla oppikoulu oli lisäksi usein kaukana, joten olisi pitänyt maksaa vielä matkat tai asumisesta koulupaikkakunnalla.

Isovanhempani aloittivat koulunkäynnin 1930-luvulla. Siihen aikaan opiskeltiin ruotsia, saksaa, ranskaa ja latinaa.  Niinpä isovanhempani suorittivat ylioppilaskokeet ruotsista ja saksasta, Mummo opiskeli vielä huvikseen ranskan ja vähän enkkua eläkepäivinään. 
Englanninkielen asema vahvistui vasta 1960-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva ennen 70-lukua syntynyt osaa pari lausetta ja sanaa enempää.

Älä jauha paskaa. 

Jo 40-luvulla syntyneet kälyni olivat opiskelleet kääntäjiksi. Suurin osa teidän suomalaisten lukemasta angloamerikkalaisesta käännöskirjallisuudesta on 50-luvulla syntyneiden suomentamaa.