Puhukaa minulle järkeä

Terapeutti sanoi aikoinaan, että ajatukset eivät vahingoita ketään, jos mä hekumoin kaikenlaisilla jutuilla;)



Vähitellen raivo naista kohtaan meni ohi ja mies tuli tilalle. Nykyään kumpikaan ei enää kiinnosta pätkääkään.

Toisella naisella on myös oma vastuunsa. Turha vedota siihen, että "jos en minä niin joku muu".

Voisit vaan hymyillä sille äijälle samalla kun vaihdat kämpän lukot. Toivotat kaikkea hyvää ja annat niiden mennä minne niitä huvittaa. Sitten etsit uuden miehen. Isomman, rikkaamman, "paremmin varustellun" ja huomaavaisemman. Sitten aina vaan hymyilet niille ja olet ystävällinen.

Tiedän, että eräät miehen piirteet tulevat vielä yllätyksenä toiselle naiselle, siinä mielessä kostonsa saa myöhemmin. ap

Vapaa nainen, rakastui mieheesi. Minkäs teet. Miehesi tässä väärin on toiminut, kun perheensä jätti ja rakastui toiseen naiseen. Minkäs sillekkään teet!

Paras kosto on tasaisen ystävällinen käytös, koska se vie miehen tarjoamalta loukkaukselta pohjan pois. Raivoaminen ym. on ihan liian tunnepitoista ja paljastavaa, toisen totaalinen nollaaminen ja merkityksettömäksi tekeminen riepoo eksää taatusti paljon pahemmin... Ja ystävällinen hymyily ja käytös vie myös pohjan kaikilta "entinen akka on ihan hullu"- jutuilta eikä anna myöskään sille uudelle naiselle mitään mitä voisi käyttää sua vastaan.

On harhaluulo, ettei muka tunteilleen voisi mitään. Emmehän muuten voi tuomita pedofiiliäkään, joka ihastuu pikkupoikiin. Minkäs sille teet, vai?

Ja kyllä nainen on tehnyt väärin yhtälailla kuin mieheni, hän rikkoi perheen. Tietenkään naisella ei ole minuun suhdetta kuten miehelläni, mutta on naisen teko silti tuomittava ja moraaliton. No, elämä opettaa.



Tietenkään en voi mitään muiden rakastumisille. Jokainen voi ihan itse punnita mielessään mihin ryhtyy rakastumisensa huumassa. Rakastuminen ei ole mikään selitys, lopulta omat teot ovat omia valintoja. ap

mutta älä lähetä! Itse tein noin ja se helpotti. Eli kirjoita eri asteisia, tosi vihamielisiä, ilkeitä, ivallisia jne. Talleta ne jonnekin vähän syrjempään, jotteivat ole koko ajan silmissä ja tule vahingossa lähetettyäkin.