Miksi on aina ok lykätä lapsen koulunaloitusta, mutta ei ikinä aikaistaa?
Jos joku kyselee lapsensa koulunkäynnin aloittamisen lykkäyksestä, niin täällä sitä aina kannatetaan (siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan se ei auta vaan haittaa erityislapsien koulunkäyntiä.) Silloin myös puhutaan suureen ääneen siitä, että lapset kehittyvät niin eri tahtia, että on hyvä olla joustava koulunaloituksessa. Itse asiassa vaikka mitään ongelmia ei olisikaan, moni on sitä mieltä, että varsinkin loppuvuonna syntyneille pojille lykkäys on aina hyväksi. Mitään ongelmia asiassa ei nähdä (joita siis voisi olla esim. eri ikäinen kuin kaverit, kiusaaminen, iso koko, aikainen puberteetti " ikätovereihin" verrattuna jne.)
Mutta anna olla, jos jollekin on ehdotettu, että josko pistäisi lapsen aiemmin kouluun. Mikään ei voisi olla enemmän väärin, syytä tällaiseen ei ole ikinä, eikä siinä ole mitään hyviä puolia, mutta ongelmia senkin edestä (edellellä mainitut asiat toisin päin ja paljon muuta.) Kyse on aina vain vanhempien harhaluuloista ja yrityksestä päteä lapsillaan.
Onko siis todella niin, että lapsi ei voi kehittyä kuin keskimääräisessä tahdissa tai hitaammin? Loppuvuoden pojat ovat aina ikäisiään jäljessä, mutta alkuvuoden tytöt eivät ikinä edellä? Siitä ei ole mitään haittaa lapselle, että koulussa ei ikinä ole mitään haastetta? Yksilöllisyys on sallittua vain, jos olet keskivertoa hitaampi tai heikompi jossain?
Mistä tässä oikein on kyse?
Kommentit (26)
Vaikka kirjaimet olisi hallussa, lapsi ei ole tunne-elämältään ja sosiaaliselta kehitykseltään valmis.
Silloinhan puolet luokasta oppii väärän mallin...
Kuten sanoin, iso osa lapsista osaa jo kaiken, mitä ekaluokalla opetetaan, ennen kouluun menoa. Silloinhan kaikkien näiden olisi pitänyt aloittaa koulun käynti jo suunnilleen 5-vuotiaana!
Alkuopetus on leikkimistä, oikea koulu alkaa vasta ylemmillä luokilla. Silloin niitä haasteita vasta tarvitaan.
Ei se koulukypsyys ole pelkkää luku- ja kirjoitustaitoa. Liian lahjakas lapsi turhautuu ja _kärsii_, jos haastetta ei ole tarpeeksi. Valtaosa on tyytyväisiä ja joillekuille tarvitaan lisätukea. Niin se on aina ollut. Ihmiset kun eivät ole edes lapsina samanlaisia.
kaikki testit koulukypsyydestä tehtiin ja suositeltiin kouluun lähdön aikaistamista. Nyt poika on päälle 20v ja äitinsä sanoi, että se oli ollut virhe, ei poika ollut ollutkaan vielä kypsä koulutielle ja se näkyi koulumenestyksessä oli ikäisiään lapsellisempi ja lähti kaikkiin pöljyyksiin mukaan. Äiti sanoi, ettei tällä tiedolla tekisi mokaa uudelleen.
Koska tämä hetki on? Silloin kun täyttää seitsemän (jolloin loppuvuoden lapset eivät ole henkisesti kypsiä koulun aloittaessaan)? Elokuun 10 päivänä sinä vuonna kun täyttää seitsemän? Ja miksi sitten juuri epäkypsyyden takia joidenkin lasten koulunaloitusta lykätään? Mitä järkeä siinä on, kun lapselle sinun mukaasi se kypsyys aina saapuu juuri silloin elokuun kymmenentenä tms. sinä vuonna, kun täyttää seitsemän. Eikö terve järkikin sano, että jos joku lapsi kehittyy jossain asiassa keskivertoa hitaammin, niin täytyy olla myös lapsia, jotka kehittyvät samssa asiassa keskivertoa nopeammin (muutenhan sitä keskivertoa ei edes olisi...)
Vierailija:
Vaikka kirjaimet olisi hallussa, lapsi ei ole tunne-elämältään ja sosiaaliselta kehitykseltään valmis.
lapsi oppii väärän mallin käydä sitä koulua ja vaikeuksia seuraa myöhemmin.