JOULUISET uuteen viikkoon ja maanantaihin

Mies on ollu jo kolme päivää kavereiden kanssa kalastusreissulla, pärjään kyllä hienosti kolmen lapsen kanssa ja jopa nautin välillä olosta (auto käytössä 24/7, ei kanavarallia vaan saa katsoa rauhassa mitä mielii töllöstä, ruoka säilyy jääkaapissa-seuraavan päivän ruoaksi suunniteltu lenkinpätkä ei mystisesti katoa illan aikana ;) )mutta kun kuulen miehen äänen iltaisin -soittaa lapsille hyvät yöt- niin itken ja itken ja itken...että hormoneja ilmassa? Ei kai sentään? :)



Oireita ei muuten ole oikein täälläkään, pientä pahaa oloa välillä muuten ei mitään.



Raskaudesta iloitseminen: kuten olen jo maininnu tuli meillekin tämä raskaus hieman yllärinä, aluks olin ihan onnellinen ja ihmettelin vaan että voiko ihminen todella olla näillä pco-munasarjojen rytöillään oikeasti niin onnekas että tulle neljä kertaa raskaaksi, ei saa keskenmenoa ja saisi vielä neljä tervettä lasta?? Nyttemmin mieleen on joskus hiipinyt epäilys omista voimista neljän kanssa, etenkin kun pienimmillä tulee ikäeroksi 1v2kk...välillä olen varma ettei siellä ole enää eloa ja suren sitä ja välillä mietin että eikö tätä vois vielä perua...ja poden syyllisyyttä moisista mietteistä. " Helppo" elämä on TODELLAKIN ohi kun/jos tämä syntyy. Synnytystä ajattelen kans kauhulla, on viime kerta vielä tuoreessa muistissa. Mulla on ollu helpot ja nopeat (4,5h, 3h ja 6,5h) synnytykset, mutta ei se nyt niiiin mukavaa ole anyway että sitä vallan kaipais. (JOS selviän sinne 37vkon kiepeille niin sit on jo eriasia ;)



Ja minähän en edes tiedä milloin tämä syntyy!! JOssain marraskuun/joulukuun taitteessa, siksi tuntuu että olen ihan pihalla näissä pinoissakin, en uskalla oikein minnekään kirjoittaa enkä tunne mitään pinoa omakseni. 23.5 neuvolan mukaan rv 11+4 (alku-ultran mukaan 12+1-4, neuvolassakin sekoilevat) sitten selvinnee missä oikeasti mennään ja milloin tämä syntyy jos syntyy.



HUokaisten



Minjuska ja Manteli 10+