Keskinäinen testamentti, eli kukaan ei peri ennen kuin molemmat kuolleet
Miten sitten jos toisella on lapsi edellisestä avioliitosta. Hän ei peri mitään, ennenkuin isän/äidin uusi puolisokin on kuollut. Entä jos tämä sän/äidin uusi leski menee uudestaan naimisiin ja tekee taas tämmöisen keskinäisen testamentin, että kukaan ei peri mitään ennenkuin molemmat kuolleet
Kommentit (19)
Koitappa tulla toimeen ihan omilla rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Lakiosan saa aina.
Vain, jos ymmärtää vaatia.
Jos ensin kuolleella puolisolla on lapsi edellisestä liitosta, kannattaa tämän lapsen vaatia lakiosa heti ensin kuolleen puolison eli oman vanhempansa jälkeen. Tällä tavoin turvaa sen, että saa sen mikä hänelle kuuluukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosan saa aina.
Vain, jos ymmärtää vaatia.
Tottakai vasta jos vaatii. Muutenhan testamentti olisi turha viimeisen tahdon osoitus.
Ollaan avoliitossa eikä ole eikä tule testamenttia, yhteiset lapset saa periä vapaasti. Asuminen on turvattu kun molemmille on oma asunto ja yksi yhteinenkin.
"Vain, jos ymmärtää vaatia."
No tässä maailmassa kannattaa ottaa asioista selvää.
Joka tapauksessa jokainen perillinen kutsutaan perukirjoitukseen ja siellä luetaan testamentti. Yleensä keskinäisessä testamentissa on kohta jossa vanhemmat toivovat että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa joten siinäkin tulee esille se että se on kuitenkin mahdollista.
"Ollaan avoliitossa eikä ole eikä tule testamenttia, yhteiset lapset saa periä vapaasti. "
Syy miksi se tehdään on useimmiten se että silloin lapsien ei tarvitse maksaa perintöveroa perinnöstä johon eivät käytännössä saa kuitenkaan vielä täyttä oikeutta esim. lesken asumisoikeuden takia. Verot maksetaan vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet ja perintö on realisoitavissa.
Keskinäinen testamentti ei ole usein kovin järkevä jos on lapsia eri liitoista.
Vierailija kirjoitti:
"Vain, jos ymmärtää vaatia."
No tässä maailmassa kannattaa ottaa asioista selvää.
Joka tapauksessa jokainen perillinen kutsutaan perukirjoitukseen ja siellä luetaan testamentti. Yleensä keskinäisessä testamentissa on kohta jossa vanhemmat toivovat että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa joten siinäkin tulee esille se että se on kuitenkin mahdollista.
Joten otappa sitten asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosan saa aina.
Vain, jos ymmärtää vaatia.
Tottakai vasta jos vaatii. Muutenhan testamentti olisi turha viimeisen tahdon osoitus.
Pikemminkin päinvastoin. Lapsi saisi koko perintöosuutensa heti, jos ei testamenttia olisi.
Omilla isovanhemmillani oli keskinäinen testamentti tehtynä. Suomen lainsäädännössä testamentilla ei kuitenkaan voi määrätä koko omaisuuden kohtaloa, vaan lapsilla on oikeus omaan perintöosaansa testamentista huolimatta.
Omassa perhepiirissäni isovanhempani testamentti huomioitiin hänen viimeisenä toiveenaan. Tämän perusteella jokainen lapsista kieltäytyi perintöosastaan, mikä seurauksena koko omaisuus siirtyi aviopuolisolle (toiselle isovanhemmalleni). Itse olen tyytyväinen siihen, miten tilanne hoidettiin, isoäitini sai esimerkiksi heidän yhteisen talon kokonaan omiin nimiinsä. Lasten ei tässä tilanteessa myöskään tarvinut maksaa perintöveroa, mikä on usein hankalaa jos lähes ainoa saatu omaisuus on tosiaan osuus talosta, jota muut osakkaat eivät halua myydä.
Miten joku voi asettaa puolison omien lastensa edelle? Perverssiä. Minä ainakin haluan, että lapseni perii minut kokonaan ja viivytyksettä.
Omituinen ajatus tehdä omalle lapselle "palvelus" jättämällä perinnöttömäksi.
Keskinäinen testamentti tarkoittaa, että eloon jäävä puoliso perii kuolleen puolison.
Testamentilla ei voi kiertää rintaperillisen lakiosaa, joka on 50% kuolleen puolison jättämästä perinnöstä., ellei tämä perintö ole parin yhteinen koti, jolloin leskellä on siihen elinikäinen hallintaoikeus tietyin ehdoin. Hallintaoikeuden estää:
1. Se, että asunto oli ensin kuolleen ja tämän edellisen, kuolleen puolison omistuksessa. Hallintaoikeus ei siirry uudelle leskelle toiseen sukuhaaraan.
2. Pesässä on toinen asunto, johon leski voi muuttaa.
Hallintaoikeuden käyttäminen kirjataan perukirjaan ja se pienentää perintöveroa.
Suosittelen näissä asioissa kääntymään juristin eikä vauvavitunfin puoleen. Esim: https://laki24.fi/
Vierailija kirjoitti:
"Ollaan avoliitossa eikä ole eikä tule testamenttia, yhteiset lapset saa periä vapaasti. "
Syy miksi se tehdään on useimmiten se että silloin lapsien ei tarvitse maksaa perintöveroa perinnöstä johon eivät käytännössä saa kuitenkaan vielä täyttä oikeutta esim. lesken asumisoikeuden takia. Verot maksetaan vasta kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet ja perintö on realisoitavissa.
Pitääkö lesken maksaa perintöveroa, jos on keskinäinem testamentti? Ja lasten taas uudelleen kun se toinen kuolee?
Siellä taas hierotaan käsiä yhteen perintörahojen toivossa? Joko Kelan tuet on taas vedetty kurkusta alas?
Vierailija kirjoitti:
Omituinen ajatus tehdä omalle lapselle "palvelus" jättämällä perinnöttömäksi.
Niin ajattelevilla ei ole lapsia tai he ovat kaunaisia miehiä, jotka eivät tajua itse karkottaneensa omat lapsensa.
Rakastava vanhempi haluaa aina lastensa parasta eikä aseta sukuelintään imevää näiden edelle.
no? Missä palstan juristit?