siis en oikeesti ymmärrä teitä äitipuolia mistä täällä puhutaan...

Itse äitipuolena, uusperheessä eläneenä jo 9vuotta kauhistuttaa välillä nämä linkit missä inhotaan lapsia ym. Toiset valittaa miehen lapsia ed liitosta vaikka ne ei tekisi mitään, ne ei saisi tulla, ei puhua, ei vaatia isän huomiota, ei sotkea, ei edes hakea jääkaapista syötävää, ne ei saisi näkyä, ei näyttää tunteita jne jne. Tuntuu välillä että te oikeesti haluaisitte että he eivät olisi olemassa ja sehän on aivan kauhea ajatus. Ei uusperheelämä ole ruusuilla tanssimista, ns normaali perhekin voi olla haaste, uusperhe monta kertaa vaikeampaa. Jos seurustelun aikana tiedätte että miehellä on lapsi/lapsia niin sopeutukaa silloin siihen että te ette ikinä tule olemaan ykkösenä. Mutta kakkosenakin on aivan ihanaa olla kunhan ottaa sen oikealla tavalla. Lapsi ON ja täytyy saada olla ykkönen isän elämässä. Poistukaa miehen elämästä jos huomaatte että siitä ei tule mitään mutta älkää uskoko että saatte lapsen jotenkin työnnetty ulkopuoliseksi. Sehän on LAPSI, te olette se aikuinen. Ja ennen kaikkea, älkää pitäkö niin kiirettä esim yhteenmuuttamisen kanssa ja lapsenhankinnassa sillä jos hitaasti mennään eteenpäin lopputulos onnistuu paremmin. Antakaa lapsille aikaa. Turhaa on ruveta hankkimaan lapsia jos ei onnistu elämä miehen lasten kanssa, siitä ei tule kuin kaaosta missä kaikki voi huonosti. Lasten pitää saada tuntea että teidän koti on myös heidän koti, ja älkää olko vihaisia lapsille koska olette vihaisia miehen xälle. Ei ole lasten vika että ero tuli, heille pitää suoda mahdollisuus elää onnellisina ja uusperhe voi olla oikein hyvä ratkaisu kunhan se toimii. Äitipuolen pitää antaa tilaa lapsille, joustaa ja välillä jopa itse hieman poistua sivuun. Meidän perheessä on yhteensä 6 lasta, kaikilla on samat säännöt. Toimii hyvin, miehen lapset voivat mullekin soittaa ja kysellä asioista. Synkkaa miehen xän kanssakin oikein hyvin. Ja lapset ovat aina olleet ensisijaisina. Alussa kesti oikeastaan 3vuotta ennen kun kunnolla toimi tämä perhe, kyllä muakin otti valtavasti päähän välillä mutta piti vain ajatella lapsia ja heidän etuja ja hyvinvointia ja nyt jälkikäteen huomaa että on tehty oikein. Jos jatkuvasti näytätte että ette tykkää miehen lapsista te olette ennen pitkää häviäjä sillä mies herää jossain vaiheessa ja silloin lapsi voittaa (jos on kunnon mies ja isä siis). Tsemppiä.