HS: 50-60-vuotiaat ovat niin varakkaita että perinnöt voitaisiin siirtää heidän ohi seuraavalle sukupolvelle

Vierailija kirjoitti:

Sodan jälkeen Suomi teollistui melko nopeasti, kun piti maksaa sotakorvaukset, ja sen jälkeen mm. metalliteollisuus sai uusia asiakkaita ympäri maailmaa. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta siirryttiin teolliseen yhteiskuntaan, josta tuli sitten suurelle osalle suomalaisia uusi työpaikka ja sen mukana parempi tulevaisuus.

1950-luvulla kun oli Korean sota, josta seurauksena syntyi kaksi valtiota, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea. Tämän seurauksena kansainväliset suhdanteet nousivat ja muidenkin maiden teollisuustuotannon määrä kasvoi huippulukemiin.

Suomesta lähdettiin silti Ruotsiin ja loput (naiset)teki työtä pienellä palkalla tai ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Noin 55-V työkaverini sai vuosi sitten niin ison perinnön, että ilmoitti työyhteisössä, että tästä lähtien opettajan hommat ovat hänelle kiva kutsumusammatti. Ei esim laskuta ylitunteja tai ole kiinnostunut ylimääräisistä tehtävistä.

Älä nyt höpötä! Ensinnäkään kukaan opettaja ei retostelisi perinnöllä noin, eikä ylituntejs voi tehdä palkatta.

Vierailija kirjoitti:

Täällä Helsingissä on kyllä mahtavat perinnöt. Itsekin perinyt. Tuntuu kyllä hyvältä.

Totta, jokainen sodan jälkeen saatu rintamamiestontti purkukuntoisine taloineen on parin miljoonan euron arvoinen. Kateeksi käy että vanhempani eivät ymmärtäneet asettua Helsinkiin kun kaikki oli vielä halpaa ja huikeat arvonnousut edessä. Tuollaiset mahdollisuudet ovat nyt iäksi mennyttä.

Moni vähän päälle 60nen kuuluu suuriin ikäluokkiin, joten .... ? :o

Vierailija kirjoitti:

Moni vähän päälle 60nen kuuluu suuriin ikäluokkiin, joten .... ? :o

Eivätkä kuulu. Suomen suuret ikäluokat ovat syntyneet 1945-1950 (tai lähteestä riippuen 1945-1956), joten ovat 70-80-vuotiaita eivätkä kuusikymppisiä.

Vierailija kirjoitti:

Jepjep, hyvä idea. Aikuiset lapset velvoitetaan huolehtimaan vanhoista vanhemmistaan ja sitte perintö menee lastenlapsille.

Lisäksi ne vanhukset siirretään omista kunnistaan lapsen asuinkuntaansa, jotta hoito helpottuu. Kustannukset koituvat sitten uudelle kunnalle ja vanhasta kunnasta häviää hoito-alan työpaikat ja oikku hiljaa näivettyy nekin alueet. Vanhukset menettävät ystävänsä ja elinpiirinsä ja siirtyvät koneiston osaksi. Nuo päätösten ehdottajat ei osaa kyllä ajatella kokonaisuuksia. Sitä paitsi miten määritellään se lapsi, jonka vastuulle vanhemmat siirtyvät, jos lapset ei keskenään tästä pääse sopuun? Lähetetäänkö myös ulkomaille, vai mihin heidät kipataan? Hyvät työnantajat varmaa perustavat työntekijöille vanhusten hoivakoteja. Näemmekään eduskunnassa sellaisen?

Ei tarvitsisi edes siirtää seuraavalle polvelle vaan otettaisiin yksinkertaisesti liika varallisuus pois valtiolle ja lahjoitettaisiin vähävaraisille.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitsisi edes siirtää seuraavalle polvelle vaan otettaisiin yksinkertaisesti liika varallisuus pois valtiolle ja lahjoitettaisiin vähävaraisille.

Tällöin köyhtyisimme koko kansa. Vähävaraisista osa on vähävaraisia ihan omasta syystään. Rahaa ei ole osattu laittaa kasvamaan. Lisäksi sitä on tuhlattu esim. tupakkaan, alkoholiin. Ostettu turhaa krääsää. Jos noi tupakkarahat ois laitettu sijoituksiin, olisi heillä kiva potti kasassa.

Mistä sitten veronmaksajat ja elättäjät vähävaraisille, kun rahat valuvat hukkaan? Ymmärrän kyllä, että vähävaraisissa on myös taitavia rahankäyttäjiä ja olosuhteiden uhreja. 

Vierailija kirjoitti:

Olen puhunut tästä paljon! Olen itse viisikymppinen ja ilmoitin joku vuosi sitten vanhemmille, että laittakaa testamenttiin suoraan omat lapseni. Heillä on paljon suurempi tarve sille rahalle kuin minulla! Olette itsekkäitä vanhempia, jos ette anna perintöä menemään suoraan omille lapsillenne

Näin olen itsekin aikonut ilmoittaa. Vanhempani on yli 80v ja tekee perinnönjakoa. Lapsillani isot asuntovelat, minulla jo maksettuna. 

Isältä jäi perintöä kahdelle lapselle muutama tonni. Oli laittanut omaisuuden lihoiksi ja eli viimeiset vuodet hoitokodissa niillä rahoilla. Äitiäni ei kiinnostanut vanhan ukon hoito. Tämä varmaan tulee olemaan monen tulevaisuus. 

Riippuu perheestä ja lapsesta. Jos meidän lapsi olisi saanut perintöä ja sen haltuunsa täysi-ikäisenä, olisi ne rahat jo palaneet roskaruokaan ja pöriseviin menopeleihin. 

Ei kaikilla keski-ikäisillä ole vakituista työpaikkaa ja asutaan vuokralla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikilla keski-ikäisillä ole vakituista työpaikkaa ja asutaan vuokralla. 

Ja rintaperillinen perii ensiksi. 

Kellä on, kellä ei. Itsellä ei ole mitään omaisuutta ja ei ole vanhemmillakaan. Isovanhempien perintö meni jakoon ollessani taapero. Siitä ei ole mitään jäljellä vanhempieni elämänhallinnan ongelmien takia. Itse olen vastikään päässyt vasta säännöllisille tuloille, mutta omaisuuden kertyminen vie aikaa, koska en edelleenkään ole mikään hyvätuloinen. Voi vain haaveilla jostain helposta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettää. Hävettää, että minun sukupolveni on kasvattanut historian itsekkäimmän ja kusipäisimmän sukupolven eli 20- 30- vuotiaat.

 

Sanoo boomer joka eläny aikakaudella jollon vaan kansakoulun käymällä sai työpaikan josta oli varaa omakotitaloon isolla tontilla 30min ajomatkan päässä helsingistä (true story) 

 

Parikymppiset sanoo nykyään, että työnteko ei oo mun juttu. Tai sitten ei vaan kiinnosta. Oikeudet tunnetaan paremmin kuin velvollisuudet. No se boomer on mennyt jo kansakoulun jälkeen töihin, paiskinut töitä ja tienannut velattomat talon tontteineen, ja maksanut melkoisen määrän veroja työelämänsä aikana. Ja sinun mielestäsi se boomer on tässä se surkimus?

Kiinteistöjen hinnat on moninkertaistuneet samaan aikaan, kun palkkakehitys laahaa jäljessä. Nyt työelämään menevällä ei ole mahdollisuutta ostaa omakotitaloa, kuin ehkä korkeintaan jostain muuttotappiokunnalta, jossa ei kyllä sitten ole niitä töitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hävettää. Hävettää, että minun sukupolveni on kasvattanut historian itsekkäimmän ja kusipäisimmän sukupolven eli 20- 30- vuotiaat.

 

Sanoo boomer joka eläny aikakaudella jollon vaan kansakoulun käymällä sai työpaikan josta oli varaa omakotitaloon isolla tontilla 30min ajomatkan päässä helsingistä (true story) 

 

Parikymppiset sanoo nykyään, että työnteko ei oo mun juttu. Tai sitten ei vaan kiinnosta. Oikeudet tunnetaan paremmin kuin velvollisuudet. No se boomer on mennyt jo kansakoulun jälkeen töihin, paiskinut töitä ja tienannut velattomat talon tontteineen, ja maksanut melkoisen määrän veroja työelämänsä aikana. Ja sinun mielestäsi se boomer on tässä se surkimus?

Kiinteistöjen hinn

Harvalla on koskaan ollut mahdollisuutta ostaa omakotitaloa työelämää aloittaessaan. Ihan yksiöstä on moni aloittanut. Pientä todellisuudentajua nyt peliin. Miksi kaikki pitäisi saada heti? Missä pitkäjänteisyys ja sitkeys? 

Minä olen vasta 3 vuoden päästä 50v mutta kaikki lapseni ovat silloin vielä peruskoulussa eikä tosiaankaan ole asuntolaina maksettuna vielä moneen vuoteen. Yksinhuoltajana tekee tiukkaa ihan peruselämisen kuluissakin, ei ole mitään muuta varallisuutta kuin velkainen asunto. Toivon että vanhempani elävät vielä pitkään, mutta jos eivät elä niin tulisi kyllä raha tarpeeseen. Vanhempani ovat huomattavasti varakkaampia kuin minä. Ja en varmasti ole ainoa jolla on vastaava tilanne.

Minun vanhempani luopuivat perinnöistään, ja heidän osuudet isovanhempieni perinnöistä tuli meille sisaruksille. 

Jaa mä olen nelikymppinen suurten ikäluokkien lapsi eikö mulla ole mitään omaisuutta, traumoja ja mt ongelmia vain

Vierailija kirjoitti:

Olen viiskymppinen ja sain perintöni jo 10 vuotta sitten. Juuri 18 täyttänyt lapseni on hyötynyt siitä ihan riittämiin ja opiskelunsa on turvattu.

Me 70-luvulla syntyneet taidetaan olla koko maan päähänpotkituin ikäryhmä. Ensin piti olla nöyränä vanhemmille ja nyt lapset kävelee yli.

Olette kuitenkin suomen historian varakkain sukupolvi.