Eroaisitko tässä tapauksessa?
Tarvitsen mielipiteitä. Mies oli valehdellut levänneensä vapaapäivän kotona kun oli todellisuudessa ollut entisen naispuolisen kollegansa kanssa syömässä. Mies on ollut aikaisemmin avoin naispuolisista ystävistään, joten ihmetytti miksi piti valehdella tästä tapauksesta.
Olin suoraan tähän naiseen yhteyksissä, ja sanoi olevansa vain kavereita. Sanoi myös, että mies oli puhunut avoimesti minusta. Myöhemmin puhuin miehelle tästä ja lopulta myönsi asian. Väitti valehdelleensa, koska pelkäsi minun suuttuvan. Miehellä on muutenkin ollut tapana valehdella mielyttääkseen ja konfliktien pelossa. Miehessä ja meidän suhteessa on paljon hyvää, mutta en koe että voisin enää luottaa toisen puheisiin. Eroaisitteko?
Kommentit (116)
On siis ollut autossa seurantalaite. Kilometrit tiedossa. Kun ei kerro miten jäi kiinni valheesta, täytyyhän tälle selitys löytyä 😮💨
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti eroaisin. Joku syy siihen on että asia piti pimittää. Suomeksi sanottuna miehelläsi on työkaverin varalle muita suunnitelmia kuin kaveruus.
En usko, ei kuulosta siltä, ja vaikka miehellä olisi suunnitelmia, eihän se tarkoita että työkaveria kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti eroaisin. Joku syy siihen on että asia piti pimittää. Suomeksi sanottuna miehelläsi on työkaverin varalle muita suunnitelmia kuin kaveruus.
En usko, ei kuulosta siltä, ja vaikka miehellä olisi suunnitelmia, eihän se tarkoita että työkaveria kiinnostaisi.
Ei ole oleellista kiinnostaako työkaveria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Miettisin, miten voisin muuttaa omaa käytöstäni niin, että mies uskaltaisi puhua totta.
Se on elämä siitä jännä, että ihminen on vastuussa omista tekemisistään. Valehtelu on sellainen asia, johon voi itse vaikuttaa, eikä se ole valheiden kuulijan vastuulla. Jos pelkää parisuhteessaan niin, että muuttuu eri ihmiseksi ja joutuu toimimaan moraalinsa vastaisesti, niin sekin on omalla vastuulla, että sellaisessa parisuhteessa pysyy ja valehtelee.
Mutta onhan toinenkin osapuoli vastuussa siitä, jos hän käyttäytyy niin, että hänelle on vaikea kertoa totuutta. Vaikka ei toisen valehtelusta vastuussa olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sentään ensin pitäisi tietää varmuudella, että mies on pettänyt, ennen kuin edes ajattelisin eron mahdollisuutta.
Luottamuspula kai tässä on syynä eikä pettämisepäily. Kannattaako olla suhteessa jos ei luota kumppaniin?
Riippuu siitä, onko luottamuksen puutteeseen oikeasti aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin eron jos puoliso soittelisi ihmisille ja kyselisi mitä minä olen tehnyt. Olisi niin suuri mustasukkaisuus ja epärehellisyys kyseessä. Noloa!
Minäkö se epärehellinen olen kun halusin selvittää miehen valehtelun jälkeen asioiden todellisen laidan? Mielenkiintoinen logiikka.
-op
Ei, mutta olet kontrolloiva. Se ei ole epärehellisyyttä, mutta ongelmallista sekin on. Sinänsä on ihan hyvä ajatus, että eroatte. Ei näytä siltä, että sopisitte toisillenne pidemmän päälle, vaan käytöksenne yllyttää toisenne ikäviin tekoihin toisianne kohtaan. Sinä et edes näe, että omassa käytöksessäsi olisi mitään erikoista, vaikka sinulla on kova tarve nähdä vikaa vain kumppanissasi, eikä mitään kykyä itsereflektioon.
Se, joka kerran valehtelee, valehtelee kyllä jatkossakin. En luultavasti suoraan menis heti eroamaan ainakaan jos kyse avioliitosta, mut jos joku tapailukumppani, eroaisin.
Mulla oli just samanlainen valehtelija. Pelkäsi riitoja ja valehteli milloin mistäkin, ihan turhanpäiväisistä jutuistakin. Jäi sitten kiinni melkein rysän päältä toisen naisen kanssa. Pettäminen oli kestänyt kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin eron jos puoliso soittelisi ihmisille ja kyselisi mitä minä olen tehnyt. Olisi niin suuri mustasukkaisuus ja epärehellisyys kyseessä. Noloa!
Minäkö se epärehellinen olen kun halusin selvittää miehen valehtelun jälkeen asioiden todellisen laidan? Mielenkiintoinen logiikka.
-op
Ei, mutta olet kontrolloiva. Se ei ole epärehellisyyttä, mutta ongelmallista sekin on. Sinänsä on ihan hyvä ajatus, että eroatte. Ei näytä siltä, että sopisitte toisillenne pidemmän päälle, vaan käytöksenne yllyttää toisenne ikäviin tekoihin toisianne kohtaan. Sinä et edes näe, että omassa käytöksessäsi olisi mitään erikoista, vaikka sinulla on kova tarve nähdä vikaa vain kumppanissasi, eikä mitään kykyä itsereflektioon.
En ole ollut millään muotoa kontrolloiva. Mies on saanut aikaisemminkin tavata naispuolisia kavereitaan kaksitusten. Kontrolloiva ihminen ei olisi antanut tuohonkaan lupaa. Kyse on nyt valehtelusta ja toisen luottamuksen pettämisestä, mutta mieluummin käännät asian minun syykseni. Minulla ei olisi ollut mitään sitä vastaan jos olisi sanonut suoraan käyvänsä vanhan työkaverinsa kanssa syömässä. Ongelma tulee siinä kun sanoi vielä tarvitsevansa lepoa kotonaan, ja samaan aikaan tekstaillut toisen naisen kanssa aikatauluja.
-op
Vierailija kirjoitti:
Kai sentään ensin pitäisi tietää varmuudella, että mies on pettänyt, ennen kuin edes ajattelisin eron mahdollisuutta.
Tiedetään varmuudella, että mies valehtelee. Se on nyt se ongelma. Miksi kukaan olisi valehtelijan kanssa parisuhteessa?
"En ole ollut millään muotoa kontrolloiva. Mies on saanut aikaisemminkin tavata naispuolisia kavereitaan kaksitusten. Kontrolloiva ihminen ei olisi antanut tuohonkaan lupaa. Kyse on nyt valehtelusta ja toisen luottamuksen pettämisestä, mutta mieluummin käännät asian minun syykseni. Minulla ei olisi ollut mitään sitä vastaan jos olisi sanonut suoraan käyvänsä vanhan työkaverinsa kanssa syömässä. Ongelma tulee siinä kun sanoi vielä tarvitsevansa lepoa kotonaan, ja samaan aikaan tekstaillut toisen naisen kanssa aikatauluja.
-op"
Tämä!
Mä oon team -op!
Ehkä mies tarvitsi lepoa tästä kontrollifriikistä, joka soittelee ex-työkaverit läpi päiväohjelmat selvittääkseen. Hävettäisihän sitä tuollaista myöntää kumppanikseen, niin ihmekös että salaa käy syömässä.
Miettisin tässä myös sitä miten mies suhtautui kun jäi kiinni. Taisi syyttää apta omasta valehtelustaan?
Rehti mies olisi sanonut mokasin. Pelkäsin että suuttuisi turhasta mutta minun päätös ja minä mokasin ym. Pyytäisi anteeksi ja koettaisi keksiä keinoja joilla varmistaa ettei jatkossa valehtele.
En ole lukenut ihan koko ketjua. Minulla vaikuttaisi paljon kokonaistilanne miten jatkaisin.
- vasta seurustellaan, haaveena hankkia lapsia, yhteistä omaisuutta jne eroaisin herkästi koska jos jo nyt luottamusongelmia niin miten sitten kun lasten myötä kotityön määrä räjähtää ja kumpikin väsynyt ym niin luottamusongelmat tuskin helpottuu
- jos lapsia jo olisi niin miettisin pidempään mitä tehdä. Ehkä parisuhdeterapiaan yhdessä jatkamisen ehdoksi.
- jos ikää paljon ja pitkä yhteinen menneisyys niin saattaisin helpommin katsoa ohi ja antaa olla. Toki koettaisin kehittää suhdetta mutta en lähtisi eroamaan enää niin herkästi.
Aloittaja: "En ole kontrolloiva. Kyllä minusta aikuisen ihmisen on kysyttävä minulta lupaa liikkua tuttaviensa kanssa. Annan luvan kysyttäessä, joten mitään kontrollin elementtiä tässä ei ole. Haluan vain tietää millin tarkkuudella etukäteen, mitä toinen aikuinen ihminen kullakin sekunnilla tekee."
Luottamus on avioliiton perusta.
Kyllä. En katsele enää yhtään valehtelijaa.